Valtuuskunta arvosteli lääkärien palkkakehitystä

Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksessa 28.-29.4.95 arvosteltiin tammikuussa hyväksyttyä sopimusratkaisua ja todettiin tulosten jääneen lääkärien kannalta heikoiksi. Työtaisteluun lähteneiden liittojen saavutuksiakaan ei pidetty rohkaisevina, mutta useissa puheenvuoroissa todettiin silti lääkärien lakkopaineiden olevan nyt selvästi kasvussa.

Erityistä kritiikkiä kunnallisen alan sopimuksissa herätti yleiskorotusten mataluus, erilaisten lisien murentaminen ja sopimuksen monimutkaisuus sekä sitä koskevan tiedon puute. Päivystyskorvausuudistus toteutui liiton asettamien tavoitteiden mukaisesti, mutta parantuneet korvaukset eivät hyödytä koko lääkärikuntaa.

Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen totesi palkkojen nousevan tänä vuonna keskimäärin 4 %:lla, mutta kunnallisella alalla 2,6 %:lla. Inflaation ennakoidaan jäävän tänä vuonna kuitenkin vain noin 2 %:iin. Kunnallista sopimusta tehtäessä vallitsi yksimielisyys siitä, että paikalliset säästösopimukset rajoitetaan vastedes vain todellisiin kriisikuntiin. Monet kuntatyönantajat ovat kuitenkin sen jälkeen esittäneet säästöneuvottelujen käynnistämistä, mutta Koivistoinen piti tärkeänä, ettei niihin suostuta, sillä muuten sadoissa kunnissa ajaudutaan taas vaikeisiin palkanleikkauskiistoihin.

Valtion lääkäreitä harmitti se, että vaikka sopimuksen mukaan palkkojen mm. korkeakouluissa on määrä nousta runsaalla 2 %:lla tänä vuonna, ei palkankorotusvaroja ole budjetoitu vaan ne joudutaan rahoittamaan toimintoja supistamalla.

Aki Lindén piti huolestuttavana sitä, että järjestötutkimuksen mukaan 60 % jäsenistä on tyytymättömiä Lääkäriliiton edunvalvontaan, mutta vain kolmannes lääkäreistä on valmis lakkoon palkankorotusvaatimusten puolesta. Asioiden välillä on hänen mukaansa käsityskuilu: jäsenet kuvittelevat liiton päättävien elinten ja toimiston pystyvän omin voimin huolehtimaan lääkärien palkankorotuksista. Lindén korosti, että edunvalvonta on 95 %:sesti kiinni jäsenistä: lääkärikunnan itse on käytettävä järjestövoimaansa palkankorotusten ajamiseen.

Valtuuskunta hyväksyi yksimielisesti Lindénin esittämän ponnen, jonka mukaan eri lääkäriryhmien palkkakehitys on jatkossa esitettävä valtuuskunnalle joko toimintakertomuksessa tai puheenjohtajan katsauksessa. Äänestyksen jälkeen (34-15) hyväksyttiin Reijo Aution ponsi, jonka mukaan virkaehtosopimus on tuotava valtuuskunnan käsittelyyn ennen sen lopullista hyväksymistä.

Tulevan palkkapolitiikan periaatteellisena linjauksena käsiteltiin Ari Palomäen johtaman työryhmän laatima luonnos lääkärien palkkausta ja työsidonnaisuutta koskevaksi keskipitkän aikavälin tavoiteohjelmaksi, jonka keskeisinä tavoitteina ovat palkkauksen nostaminen sekä suoritteiden ja työn vaativuuden huomioon ottaminen palkkauksessa. Liiton aloitteellinen toiminta lääkärien palkkarakenteen uudistamiseksi sai valtuuskunnassa kiitosta ja työryhmä sai eväitä ohjelman jatkovalmistelua varten.

Perusterveyden- huollon lisäkoulutus

Valtuuskunta piti viime kesänä voimaantullutta lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä epäonnistuneena ja sen todettiin kaipaavan pikaista korjausta. Lääkäriliiton mielestä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon pitää riittää täyteen laillistukseen eikä perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamista tule vaatia kaikilta lääkäreiltä. Perusterveydenhuollon palvelun pidentäminen kolmeen vuoteen torjuttiin valtuuskunnassa ehdottomasti samoin kuin STM:n kaavailut rajoittaa palvelua suorittavien lääkärien lääkkeenmääräämisoikeutta.

Useissa Euroopan maissa perusterveydenhuollon lisäkoulutus on jo muuttunut kolmivuotiseksi, mutta sen suorittavat vain yleislääketieteen uralle aikovat. Klas Winell katsoi, että Suomessa ammatinharjoittamisoikeudet tulisi saada yksivuotisen palvelun jälkeen, mutta kaikilta terveyskeskuslääkäreiltä tulisi tulevaisuudessa edellyttää yleislääketieteen spesialiteettia. Pekka Anttila ja eräät muut valtuuskunnan jäsenet korostivat, ettei Suomessa saisi rakentaa juopaa sairaaloiden ja perusterveydenhuollon lääkärien väliin, vaan kaikilla tulisi säilyä oikeus yleislääkärinä toimimiseen.

Eeva Mäkinen toi esiin Medisiinariliiton kielteisen näkemyksen suunnitelmiin rajata vastavalmistuneiden lääkärien reseptinkirjoitusoikeutta. Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja siihen liittyvän erityisvaltionavun myönteisenä seurauksena hän piti kuitenkin sitä, että työpaikkailmoituksia on pitkästä aikaa alkanut ilmaantua tiedekunnan seinille.

Useissa puheenvuoroissa todettiin lääkärityöttömyyden jonkin verran vähentyneen viime aikoina, mitä pidettiin osittain myös liiton aktiivisen työllisyyspolitiikan tuloksena. Jarkko Ihalainen tosin huomautti työttömyyden siirtyneen vastavalmistuneille maksettavan erityisvaltionavun johdosta pari vuotta vanhempiin ikäluokkiin. Lääkäriliitto selvittää parhaillaan, missä määrin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta varten on perustettu uusia työtilaisuuksia.

Terveydenhuollon teesit hyväksyttiin

Valtuuskunta hyväksyi terveydenhuollon kehittämistä koskevat periaatelinjaukset, jotka on esitelty Lääkärilehdessä nro 13/95. Keskustelua käytiin erityisesti 7. teesistä, jonka mukaan terveydenhuollon rahoituksen tulee perustua erilliseen käyttötarkoitukseltaan sidottuun rahoitusjärjestelmään. Äänestyksen jälkeen teesit hyväksyttiin kuitenkin sellaisenaan selvällä äänten enemmistöllä ja valtuuskunta antoi niistä tiedotteen julkisuuteen.

Fennomedin tulevaisuus ratkaistava

Valtuuskunta sai selvityksen Lääkäriliiton tietopalvelu- ja koulutusyhtiö Fennomedin taloudellisesta tilanteesta ja totesi, ettei se ole tasapainottunut suunnitellulla tavalla. Puheenvuoroissa annettiin kuitenkin tunnustusta Lääkäriliiton sähköpostijärjestelmälle ja siihen liittyville edullisille tietokantayhteyksille sekä yhtiön monipuoliselle koulutustoiminnalle.

Yleinen näkemys valtuuskunnassa oli, että liiton on nyt ratkaistava, mitkä osat Fennomedin toiminnoista halutaan ylläpitää jäsenpalveluina ja mitkä kuuluvat yhtiön kaupalliseen toimintaan.

Kaupallisia toimintoja ei ole mielekästä jatkaa, elleivät ne ole kannattavia vaan nielevät jatkuvasti liiton varoja. Valtuuskunta edellytti hallitukselta nopeita liiketaloudellisia ratkaisuja yhtiön suhteen.

Jaakko Karvonen valtuuskunnan puheenjohtajaksi

Valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin apul.prof. Jaakko Karvonen Oulusta. Erikoislääkäri Ari Palomäki Hämeenlinnasta jatkaa valtuuskunnan varapuheenjohtajana.

Valtuuskunnassa vuosina 1995-97 suoritettavia vaaleja valmistelemaan asetettiin 9-jäseninen vaalivaliokunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin Timo Niinimäki (varalla Heikki Pälve) ja jäseniksi Jaakko Karvonen (Pekka Anttila), Panu Hakola (Mikko Naarala), Tuija Tenhunen (Timo Juvakoski), Ari Palomäki (Jarmo Reponen), Jarkko Ihalainen (Jaakko Halonen), Tiina Backman (Riitta Koivunen), Antti Hyvärinen (Leena Varesmaa-Korhonen) ja Klas Winell (Paula Vainiomäki).

Valtuuskunnan kokouksessa hyväksyttiin hallituksen toimintakertomus sekä vahvistettiin liiton tilinpäätös vuodelta 1994. Niistä samoin kuin puheenjohtaja Björn Eklundin katsauksesta alkuvuoden toimintaan käytiin vilkasta keskustelua.