Vuosisadan eläkeremontista ja työttömyysturvasta neuvottelutulos Eläkeikä joustavaksi - eläkepalkkakiistassa jatkoaika
Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät marraskuun puolivälissä sopuun pitkään neuvotelluista eläke- ja työttömyysturvan uudistuksista. Ne tulevat pääosin voimaan vuonna 2005.
Kyseessä on suurin eläkeuudistus sitten työeläkejärjestelmän käyttöönoton 60-luvulla. Täydellä voimallaan nyt neuvotellut uudistukset vaikuttavat vasta 2040-luvulla. Jo ansaittuihin eläkkeisiin ja niiden osiin remontti ei vaikuta.
Uudistus koskee vain yksityisen sektorin eläkkeitä. Valtion ja kuntien eläkeremontit neuvotellaan erikseen.
Akavassa pidettiin hyvänä, että sopu syntyi neuvotellen. Erityisesti eläkepalkan laskentamallissa järjestöjen erilaiset tavoitteet onnistuttiin vaikeuksien kautta sovittamaan kompromissiksi, jossa kenenkään eläketurva ei heikkene.
Eläkeuudistuksista neuvoteltiin toimitusjohtaja Kari Puron johtamassa työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä, jossa Akavaa edusti neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty.
Lemmetty pitää merkittävänä siirtymistä joustavaan eläkeikään, joka palkitsee pitkään työelämässä olemista. Se toteuttaa tavoitetta, jonka mukaan eläköitymisikä saadaan nousemaan parilla, kolmella vuodella nykyisestä 59:stä.
-Eläkkeelle siirtymisiän pitäisi nousta, sillä alle 62-vuotiaana pääsee vain työkyvyttömyyseläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle. Muita eläkkeiden varhennusmuotoja ei jatkossa ole.
Lemmetyn mukaan AKAVA korosti neuvotteluissa, että eläkepolitiikassa tulee ottaa huomioon korkeasti koulutettujen määrän kasvu työmarkkinoilla. Hänen mielestään Akavan painottama näkökohta otetaan huomioon syntyneessä ratkaisussa. Ratkaisussa toteutuu Akavan vaatimus, että eläke karttuu loppututkintoa suorittaville opintorahan perusteella.
Lemmetty luottaa asian toteutumiseen, vaikka se jäikin hallituksen myöhempien esitysten varaan. Hallituksen edustaja oli loppusuoralla mukana neuvottelupöydässä ja hallitus on Lemmetyn mukaan sitoutunut neuvottelutulokseen.
Hallituksen tehtäväksi annettiin myös sorvata esitys, jossa vanhempainrahakausi ja kotihoidon tuki otetaan huomioon eläkepalkassa. Lemmetty pitää asiaa tärkeänä tasa-arvonäkökulmasta.
LASKUMALLISTA JATKOAIKA
Lemmetty pitää isona juttuna, että eläkepalkan laskentamallissa löydettiin kompromissi, joka ei heikennä kenenkään eläketurvaa. Tiukassa neuvotteluväännössä toimihenkilöjärjestöt Akava ja STTK olivat samalla puolella vastassaan työnantajat ja SAK, jotka halusivat muuttaa koko työhistorian kaikille yhteiseksi eläkepalkan perustaksi.
Toimihenkilöjärjestöt pitivät kiinni eläkepalkan nykyisestä laskutavasta, jossa eläke lasketaan kunkin työsuhteen kymmenen viimeisen vuoden perusteella. Akava ja STTK katsoivat, että pelkkä työhistoriamalli olisi heikentänyt eläkkeitä pitkissä ja nousujohteisissa työsuhteissa. Kompromissiksi muodostui siirtymäaika, jonka aikana toteutetaan sekä nykyistä että koko työhistoriaan perustuvaa mallia. Asian ratkaisee kussakin tapauksessa eläkkeensaajan kannalta edullisempi vaihtoehto. Uusi, yhteinen malli neuvotellaan vuoteen 2008 mennessä ja se otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2011 alussa.
- Kiistaa aiheuttaneen asian ratkaisemiselle saatiin jatkoaika, jonka aikana sitä voidaan tarkastella rauhassa. Kahden raiteen mallista saadaan kokemuksia lopullista ratkaisua varten, toteaa Lemmetty.
Hän pitää tärkeänä myös sitä, että kannustimet työnteon jatkamiselle säilyivät. Nykyisen eläkejärjestelmän superkarttuma muuttuu kannustinkarttumaksi, joka lisää eläkepalkkaa 4,5 prosenttia ikävälillä 63-68 vuotta. Normaalisti eläke karttuu 1,5 prosenttia vuodessa.
Valitettavana Lemmetty pitää osa-aikaeläkkeeseen tehtyjä heikennyksiä. Akavalaisten suosiman osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee takaisin 58 vuoteen nykyisestä 56 vuodesta. Samalla eläkemuodon houkuttelevuutta vähennetään heikentämällä eläkekarttumaa.
Työttömyyseläkkeen, ns. eläkeputken, poistamista asteittain vuoteen 2014 mennessä Lemmetty pitää oikeansuuntaisena ratkaisuna.
- On oikein, ettei työttömyyttä hoideta eläkkeiden, vaan työttömyysturvan kautta ja suosien työllistymistä. Tämä on eläkejärjestelmän iso ja ehkä nopeimmin vaikuttava rakenteellinen uudistus.
TYÖTTÖMYYSTURVAANVAIN RUKKAUKSIA
Apulaisosastopäällikkö Matti Toiviainen sosiaali- ja terveysministeriöstä veti työttömyysturvauudistuksista neuvotellutta ryhmää, jossa Akavaa edusti lakimies Markku Kojo. Hänen mukaansa Akavan pääpaino ns. sosiaalipaketissa sijaitsi eläkeremontin puolella, ei niinkään työttömyysturvan rukkauksissa.
Kojon mukaan matkan varrella putosi paljon tavaraa neuvottelupöydästä.
- Kun piti tehdä rakenteellisia uudistuksia työttömyysturvaan, niin tällaista tästä ratkaisusta on aika vaikea löytää.
Erityisesti valtiovarainministeriön ajamiin ansiosidonnaisen päivärahan alenemaportaisiin Akava suhtautui muiden palkansaajajärjestöjen tavoin hyvin nihkeästi.
Vaikeampi vastustettava oli Kojon mukaan porrastuksen tuominen järjestelmään siirtämällä eroraha työttömyysturvan jatkoksi 130 ensimmäisen työttömyyspäivän osalta. Lisärahaa saa vain, jos erorahan ehdot täyttyvät, eli edellytyksenä on 20 vuoden työhistoria ja irtisanominen taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
- Tällaista ylöspäin menevää porrastusta on palkansaajajärjestön vähän hankala vastustaa, vaikka sinänsä porrastusmekanismia ei kovin hyvällä katsoisikaan.
Hyvänä Kojo pitää sitä, että työttömyysturvalle paluuta helpotetaan. Ns. paluu- ja nollausehto edellyttää jatkossa kahdeksaa kuukautta työtä.
- Vielä parempi olisi, jos myös työttömyysturvalle ensimmäistä kertaa pääsemisen ehto olisi pudotettu kahdeksaan kuukauteen.
Eläke- ja työttömyysturvaremontti pähkinänkuoressa
