X.400-osoitteet tietoverkossa
Tietoverkkojen osoitteet saavat säännöllisesti palstatilaa niin lehtien sivuilla kuin sähköisillä ilmoitustauluillakin. Aihepiiri on laaja, minkä vuoksi rajaus on paikallaan. Tämä juttu käsittelee sähköpostiviestien osoittamista julkisissa tietoverkoissa X.400-suosituksia mukaillen.
Jokaisen sähköpostikäyttäjän on hyvä tuntea perusasiat sähköpostiviestien kulusta sanomanvälitysverkossa. Siten on helpompi ymmärtää myös verkon tarjoamat mahdollisuudet, eivätkä ongelmatilanteet aiheuta paniikinomaisia tilanteita itselle ja tukihenkilöille. Kun perusteet ovat selvät, on omakin sähköpostiosoite helppo kertoa viestintäkumppaneille oikein ja ymmärrettävästi.
Sähköpostit yrityskäytössä
Useilla suomalaisilla organisaatioilla on käytössään valmistajariippuvainen lähiverkon sähköposti, joka palvelee organisaation sisäistä tiedonvaihtoa. Osoitteet, joita näissä käytetään, ovat yksinkertaisia ja niiden ainoana tarkoituksena on ohjata Matti Virtaselle tarkoitettu sähköpostiviesti hänen henkilökohtaiseen postilaatikkoonsa sekoittamatta sitä matkalla Pekka Puutalolle lähetettyihin viesteihin. Esimerkkeinä tämän kaltaisesta osoitteesta on etukirjaimista muodostettu malli: Matti Virtanen = MV ja Pekka Puutalo = PP.
Toinen esimerkki on ELISA-sähköposti, jonka sisäisessä liikenteessä käytetään yksinomaan osoitemallia: Sukunimi Etunimi YRItyslyhenne. Mainitut mallit ovat käyttäjilleen helppoja, mutta riittämättömiä, kun organisaation sähköpostista halutaan liikennöidä ulospäin, eli julkiseen sanomanvälitysverkkoon.
Julkinen sanomanvälitysverkko
Julkinen sanomanvälitysverkko kaikuu korvaan ehkä hieman hämäävästi sellaisena paikkana, johon lähetetyt viestit ovat kaikkien saatavilla ja luettavissa. Näin asia ei suinkaan ole, vaan julkinen tarkoittaa vapautta liittyä osaksi sähköpostia toisilleen lähettäviä organisaatioita tai paremminkin niiden jäseniä.
Julkisen sanomanvälitysverkon toimivuuden ehto on yhteisesti sovitut pelisäännöt, jotka on kirjattu kansainvälisiin X.400-suosituksiin. Niiden mukaisesti toimittaessa voidaan olla varmoja, että viestit löytävät oikean vastaanottajan pitkänkin matkan päästä. Sähköpostisanoma liikkuu sähköpostijärjestelmien välillä X.400-osoitteen avulla. X.400-osoite annetaan jokaiselle postilaatikolle ja siten se on myös henkilösidonnainen. Postilaatikko taas kuuluu aina johonkin suurempaan yksikköön, kuten organisaation sisäinen sähköposti tai ELISA-sähköpostipalvelu. Nämä taas liittyvät edelleen palvelutarjoajien järjestelmiin. Näin muodostuu hierarkinen ja puumainen rakenne, jonka jokainen ketjun osa lisää henkilökohtaiseen X.400-osoitteeseen nimensä. Yhtymäkohtia voi hakea helposti esim. puhelinnumerosta tai jalkapostiosoitteesta (henkilön nimi, talon numero, katunumero, postinumero ja maa).
X.400-osoite voi sisältää seuraavat kentät:
etunimi G (Given name)
etukirjaimet I (Initials)
sukunimi S (Surname)
organisaatio O (Organisation)
organisaatio-
yksikkö OU (Organistion
Units 1-4)
yksityinen
hallintoalue P (PRMD, Priva
te Management
Domain)
julkinen
hallintoalue A (ADMD, Ad-
ministration Do-
main)
maan nimi C (Country)
Edellä esitetty osoitekenttien järjestys ja käytetty avainsanojen muoto on viimeisimmän kansainvälisen suosituksen mukainen. ELISA-sanomanvälitysverkko toimii nk. julkisena hallintoalueen ja sen ADMD-nimi on ELISA. Suomen maakoodi C = FI. Nämä kaksi kenttää ovat yhteisiä kaikille ELISA-sanomanvälitysverkon käyttäjille.
Esimerkkinä FiMnet-käyttäjän osoite:
G = markku; S=aarimaa; O=fimnet; A=elisa; C=fi
PRMD-nimi kuvaa X.400-osoitteessa yksityisen tahon hallitsemaa sähköpostijärjestelmää, joka on usein sama, kuin organisaation virallinen nimi tai nimilyhenne. PRMD-nimen alle voidaan laittaa useita organisaationimiä, jotka voidaan edelleen jakaa organisaatioyksiköillä. Näin tekevät yleensä suuret konsernit, jossa hierarkisella osoitejaolla hoidetaan postin reititys useiden erilaisten postijärjestelmien välillä.
Nimeämisen perusteet
Suomen tiedonsiirtoyhdistys on ansiokkaasti edistänyt osoitteiden järkevää käyttöä kokoamalla nimeämisohjeita. Niiden pohjalta ja käytännön tuomalla kokemuksella kuvaan seuraavassa lyhyesti nimeämisen perusteita, jotka tuntemalla voi vaikkapa päätellä tarvitsemiaan osoitteita.
Käytä mahdollisimman lyhyitä osoitteita. Tarpeettomat kentät kannattaa jättää pois. Tällä tarkoitan esimerkiksi Organisaatioyksiköitä, joita suositus sallii peräti neljä kappaletta. X.400-osoitteessa ei saa käyttää erikoismerkkejä eikä skandi-merkkejä, j>O. Aakkosten koolla ei ole merkitystä, mutta on suotavaa käyttää kieliopin mukaista ilmaisutapaa (Erisnimien etukirjain isolla). Virallisten nimien käyttö kentissä on erittäin suotavaa, ja silloin kun pituutensa puolesta tarvitsee lyhentää, tehtäköön se virallisilla nimilyhenteillä.
PRMD-nimen voi organisaatio valita itse. Yhdessä maakoodin ja ADMD-nimen kanssa loppukäyttäjälle osoitettu posti reititetään PRMD:lle kaikkialta maailmasta. PRMD:n haltija huolehtii niiden organisaatioiden ja loppukäyttäjien sähköpostiosoitteista, jotka käyttävät PRMD:n sanomapalveluja.
Osoitehakemistot
Sähköpostiviestinnän helpottamiseksi on luotu keinoja sähköposti-osoitteiden kokoamiseen. Yleisimmin käytetty tapa on siirtää jokaisesta yrityksestä käyttäjien osoitteet palveluntarjoajan hakemistoon, jossa ne kootaan yhtenäiseen muotoon ja levitetään paperijulkaisuna, CD-ROM-levyllä tai sähköpostiviesteinä tilauksen mukaan. ELISA-sähköpostin käyttäjät näkevät ELISA-hakemistopalvelun reaaliajassa. Tulevaisuudessa on näköpiirissä hakemistopalvelimien verkottuminen X.500-suositusten mukaisilla menettelyillä, jolloin kaikki PRMD-käyttäjät saisivat saman palvelun kuin ELISA-sähköpostin käyttäjät tänä päivänä.
Käsitteitä
Julkinen sanomanvälityspalvelu
ADMD (Adminstration Management Domain) määrittelee julkisen sanoma-alueen, jolla ymmärretään yhdestä tai useammasta sanomanvälitysjärjestelmästä muodostettua kokonaisuutta (verkkoa), jonka palvelut ovat kaikkien saatavissa (julkisia) ja joka tarjoaa kytkentäpalvelua PRMD:ille. ADMD:t muodostavat siirtoverkon, jonka kautta ADMD:ihin liittyneet PRMD:t voivat liikennöidä keskenään.
Yksityinen sanomanvälitysjärjestelmä
PRMD (Private Management Domain) määrittelee yksityisen sanoma-alueen, jolla ymmärretään yhdestä tai useammasta sähköpostijärjestelmästä muodostuvaa kokonaisuutta (verkkoa), jonka palvelut on tarkoitettu vain rajatulle joukolle, tavallisesti samaan organisaatioon tai organisaatioryhmään kuuluville henkilöille.
