Pernan tautikirjo kuvina

Nyt arvosteltavana oleva kirja ilmestyi paikkaamassa aukkoa, jonka täyttöä odotettiin kauan, sillä pernan histopatologinen tutkimus kuuluu alueisiin, jotka ovat monille patologeille suhteellisen harvinaisia ja tästä syystä vaikeita. Kirja jakaantuu yhdeksään osaan ja näistä pisin osa käsittelee pernaa affisioivia lymfoomia. Kirjan alussa kiinnitetään huomiota pernan poiston indikaatioihin sekä niihin odotuksiin, joita kliinikot asettavat patologille lähettäessään pernan histopatologiseen tutkimukseen. Tutkimuksen onnistumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää kudoksen oikea fiksaatio, johon annetaan yksityiskohtaisia ohjeita.

Judit Mäkinen

Laivasairaanhoitokirja merenkulun tuntijoilta

Uusi suomenkielinen laivasairaanhoidon käsikirja on valmistunut. Ensimmäinen käsikirja julkaistiin vuonna 1964 ja sen toisesta painoksestakin on kulunut jo parikymmentä vuotta. Uuden käsikirjan tekijöinä ovat Turun aluetyöterveyslaitoksen ylilääkäri Heikki Saarni ja terveydenhoitaja Leena Niemi, joilla molemmilla on vankka merenkulkualan tuntemus ja pitkä kokemus merenkulkijoiden sairaanhoidon kouluttajina. Apuna heillä on ollut muita merenkulkijoiden opettajia lääketieteen eri aloilta.

Katariina Hinkka

Voisiko lääkäriyttä harjoitella kirjallisuuden tuomilla kokemuksilla?

Brittiläisen yleislääkärin John Salin-skyn teesi on, että hyvän kirjallisuuden lukemisella voi avartaa näkemystään elämästä. Kirjallisuuden klassikkojen lukemisesta koituva hyöty ei rajoitu pelkästään kasvuikään ja koulumaailmaan, vaan ammatillisessa kypsymisessä maailmankirjallisuuden parhaimmat teokset tarjoavat mielenkiintoista pohdittavaa vaikkapa lääkärille!

Jari Laurikka, Tuija Laurikka

Venuksen ja Marsin terveydestä

Riitta Luodon, Kirsi Viisaisen ja Ilona Kulmalan toimittamassa oppikirjassa Sukupuoli ja terveys 40 kirjoittajaa päivittää 348 sivulla Suomen naisten (ja vähän miestenkin) terveystilannetta, terveydenhuollossamme vallitsevia sukupuoliasenteita ja tulevaisuuden näkymiä.

Markku T. Hyyppä

Saattohoito on potilaan aktiivista kokonaishoitoa

Juha Hänninen kertoo jo kirjan kansilehdellä sen tavoitteen. Kirjan sisältö on jaoteltu oireiden mukaan. Sisällysluettelosta pääsee nopeasti oireen mukaiseen lukuun. Ainoastaan kipu on lukuna niin laaja, ettei käsikirjaidea oikein toimi. Toisaalta hakemisto aivan kirjan lopussa ansaitsee kiitoksen. Hakemistossa voisi vielä käyttää pientä helpotuskeinoa; lihavoida sivunumerot, joilla asiasta on perusteellisin selvitys.

Leena Niinistö

Jatkuva taistelu olemassaolosta

Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta julkisti historiikin 30-vuotisen olemassaolonsa kunniaksi. Perusteluissa todetaan, että vaikka kausi onkin lyhyt, se on ollut sitäkin tapahtumarikkaampi. Jo kirjan nimi kertoo, että jatkuvasta taistelusta on ollut kyse. Perustamistaistelusta selviydyttyä tiedekunta on kaksi eri kerta ollut lakkautusuhan alla ja muuten on taisteltu opetusohjelmasta, toimitiloista, pääsystä keskussairaalaan ja viimeksi tiedekunnan aseman vakiintumisesta. Tänä päivänä tuskin kenellekään tulisi enää mieleen kyseenalaistaa tiedekunnan tarpeellisuutta Pirkanmaan ja lähialueiden lääkärikouluttajana.

Lasten kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on aivojen kemiallisesta epätasapainosta johtuva neuropsykiatrinen sairaus, johon lääkehoito on tehokkain hoitomuoto. Viime vuosina sairauden on todettu ilmenevän jo lapsuudessa, jopa alle kouluiässä. Hoitamattomana sairaus estää lapsen normaalin psykososiaalisen kehityksen sekä huonontaa merkittävästi koulumenestystä. Elinaikainen itsemurhariski on suuri. Diagnostiset kriteerit lasten sairauden tunnistamiseksi ovat kehitteillä, sillä aikuisten sairauden kriteerit eivät kuvaa riittävän hyvin lapsuusiässä esiintyvää oireilua.

Päivi Ullner

Tarpeellinen ensiapuopas

Sopivan kokoinen, 160-sivuinen kirja on tarkoitettu oppikirjaksi ensiapukursseille, ensiavun itseopiskeluun ja tietojen ylläpitoon. Kirja soveltuu tekijöiden mukaan myös ensiavun käsikirjaksi kotiin, työpaikalle ja vapaa-ajan harrastuksiin. Tietojen ja taitojen omaksuminen ja ylläpitäminen edellyttää kuitenkin harjoittelua.

Paavo Rasilainen

Sädehoidon suomalainen oppikirja julkaistu

Sädehoitoa on käytetty syövän hoidossa jo sadan vuoden ajan. Sädehoito on kirurgian jälkeen merkittävin syöpää parantava hoitomuoto. Sädehoidon tarve näyttää olevan lisääntymässä, eikä sitä korvaavia hoitomuotoja ole tarjolla. Niinpä onkin paikallaan, että Suomessa vihdoin julkaistaan alan kliininen oppikirja.

Sirkku Jyrkkiö

Yli- ja ohilyöntejä genetiikasta

Barbara Katz Rothman on amerikkalainen sosiologi, joka tuli tunnetuksi käsitteestä ehdollinen raskaus (tentative pregnancy). Tämä viittaa siihen, että sikiötutkimusten aikakaudella raskaus ja odotus muuttuvat eräässä mielessä oikeiksi vasta tulosten varmistettua, että etsittyjä poikkeavuuksia ei ole. Olen lukenut useita Rothmanin kirjoituksia ja pitänyt niistä. Siksi tartuin innolla hänen tuoreeseen kirjaansa Ei yksin geeneistä - matkaopas rodun, normaaliuden ja sikiämisen genetiikkaan. Siinä hän kuvaa nykyistä - lähinnä amerikkalaista - maailmaa ja sen genetisoitumista mm. rotu-käsitteen, syöpägeenien ja lisääntymisgenetiikan tarkastelujen kautta.

Pekka Louhiala

Heippa, mitä mikrobi?

Jokseenkin näin Pentti Huovinen juttelee mikrobien kanssa kirjassaan. Kodikkaasta jutustelusävystä huolimatta kirjoittajan lukeneisuus näkyy muualtakin kuin lähdeluettelosta. Kirjoittaja on tiedemies parhaasta päästä, ehdoton alansa osaaja ja mainio ja innostava tiedon kansanomaistaja. On ymmärrettävää, että hänen on ollut vaikea valita, mistä näkökulmasta hän lukijoitaan lähestyy ja mihin tarpeeseen hän kirjoittaa.

Jukka Lumio

Tri Zukovski tavoittaa nuorison

Kaikille maamme suomenkielisille yläasteille on kevään kuluessa lähetetty CD-ROM: Seksin ABC - tri Zukovskin salaiset kansiot, jota koulut saavat vapaasti käyttää seksuaaliterveystiedon opetuksessa. Kampanjan oletetaan tavoittavan noin 150000 yläasteikäistä (13-16-vuotiasta) nuorta.

Maira Palosuo

Kouluterveydenhuollosta kokemuksella ja ammattitaidolla

Kouluterveydenhuolto-oppikirjan ensimmäinen painos vuonna 2000 myytiin nopeasti loppuun. Vuoden 2002 lopulla ilmestyi toinen, uudistettu painos. Nyt käsillä olevaan uuteen painokseen on liitetty kirjoitus peruskoululaista ja salassapitovelvollisuudesta sekä potilaslaista. Terveystieto tuli lakisääteisesti koulujen oppiaineeksi vuonna 2001, ja aiheesta on oma lukunsa. Uuteen painokseen on myös liitetty konsensuslausuma koululaisten terveydestä vuodelta 2001, Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen yhdistyksen kannanotto Hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset sekä Kouluterveys 2002 kyselylomake.

Marjut Jalonen

Osuva analyysi Suomen ravitsemuspolitiikasta

Suomalaisen ravitsemuspolitiikan vahvuudet ovat kansanterveyttä ja -ravitsemusta koskevassa tutkimustiedossa, kansalaisten halussa edistää terveyttään elintapoja muuttamalla ja asiantuntijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyökyvyssä laatia suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia sekä toteuttaa ehdotuksia. Näin päättelee Auli Suojanen ravitsemustieteen alan väitöskirjassaan, joka on myönteisellä tavalla poikkeuksellinen ympäristössään, vanhanaikainen tutkielma, jolle ovat faktan lisäksi ominaisia kokemus ja näkemys. Tekijä on seurannut elintarvikemarkkinoita sekä kansanravitsemusta koskevien suositusten ja toimenpiteiden laadintaa ja toteutumista Elintarvikeviraston erikoissuunnittelijana ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsenenä.

Antti Aro

Vilkaisu: Perhettä perustavien huoli perinnöllisistä taudeista

Tautien perinnöllisyydestä saadaan koko ajan lisää tietoa. Monet perheenlisäystä suunnittelevat parit hakeutuvat perinnöllisyysneuvontaan ja haluavat kartoittaa suunnitellun lapsen riskit syntyä sairaana tai vammaisena. Kirjassa esitellään yleistajuisesti perimän rakenne ja sen siirtyminen uusiin soluihin. Periytyvän taudin suhteen kyse on aina pienemmästä tai suuremmasta todennäköisyydestä, ja vanhempien perimää tarkastelemalla ei voi varmuudella sanoa, että syntyvä lapsi olisi täysin terve tai varmasti vammainen. Loppujen lopuksi päätös lapsen hankkimisesta tai alkaneen raskauden keskeyttämisestä jää aina vanhemmille.

Vilkaisu: Miten uutta työturvallisuuslakia tulee soveltaa?

Uusi työturvallisuuslaki tuli voimaan vuoden alussa. Se on yksi työelämän peruslaeista, joka kattaa lähes kaikki työnteon muodot. Lakia on sovellettava sekä yksityisellä että julkisella sektorilla kaikenkokoisilla työpaikoilla. Uusi laki kumoaa vanhan, vuodelta 1958 peräisin olleen työturvallisuuslain.

Vilkaisu: Naisiin kohdistuva väkivalta

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa yleistä ja erityisesti maahanmuuttajanaisiin kohdistuessaan se saa omia erityispiirteitä. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhankkeen (STM, Stakes) julkaisu valottaa aihetta erityisesti maahanmuuttajanaisten osalta. Naisten kokema väkivalta jää yleensä kodin seinien sisäpuolelle ja tulee tietoisuuteen vasta heidän hakeutuessaan turvakotiin. Esim. Espoossa noin viidennes turvakoteihin hakeutuvista naisista on maahanmuuttajia. Turvakodeissa annetaan mm. tietoa Suomen lainsäädännöstä ja naisten oikeuksista. Maahanmuuttajien kokemaa väkivaltaa on pidetty yleisesti perheen sisäisenä tai maahanmuuttajan kulttuuriin kuuluvana ilmiönä. Kirjassa painotetaan, että tällaiselle ajattelulle ei saa antaa valtaa - vaikka kulttuurisen taustan ymmärtämistä tarvitaan, väkivalta on meidän lakiemme mukaan aina rikos ja lisäksi se on vakava ihmisoikeusloukkaus.

Peruskoulun ongelma: satatuhatta lasta erityisopetuksessa

Erityisopetus peruskoulussa on viime vuosina yltänyt tavattomiin mittoihin. Erityisopetuksen piirissä oli vuoden 1999 tilastojen mukaan 103 892 lasta eli 17,9 prosenttia kaikista peruskoululaisista. Valtaosa heistä, hieman yli 80 prosenttia sai erityisopetusta osa-aikaisesti, 11 prosenttia oli siirretty erityisluokille ja loput olivat joko integroidussa opetuksessa tai erityiskouluissa.

Kyllikki Kauttu

Barokkiajan neuvoja masentuneille

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan vanhan testamentin eksegetiikan professori Timo Veijola on tehnyt kulttuuriteon. Hän on toimittanut suomeksi vuosina 1629-1693 eläneen Christian Scriverin kirjasen Pieni kirja masentuneelle.

Jorma Laitinen

Hyväosainen

Jukka Sariolalla on harvinainen lihassairaus, myopathia nemaline, jota Suomessa sairastaa vain 15 ihmistä. Hän oppi kävelemään 2-vuotiaana, otti pyörätuolin käyttöön 13-vuotiaana ja on käyttänyt hengityskonetta 19-vuotiaasta lähtien. Hän tarvitsee jatkuvasti avustajaa liman imemiseen keuhkoista, kääntämiseen vuoteessa ja muihin jokapäiväisiin toimintoihin. Älykkäänä ja pitkäjänteisenä miehenä hän on suorittanut ylioppilastutkinnon ja valmistunut merkonomiksi. Yliopisto-opinnot ja unelma opiskella psykologiksi keskeytyivät huonon hengitystoiminnan vuoksi. Pääasiassa itsenäisen opiskelun avulla hän on perehtynyt atk-ohjelmointiin ja edistynyt tässä niin pitkälle, että on perustanut atk-yrityksen. Sariola kuuluu moniin potilasjärjestöihin ja on toiminut mm. Lihastautiliiton hallituksessa vuodesta 1994. Hänen hyvän elämän tukipilareihinsa kuuluu myös seurakuntayhteys ja vahva usko.

Tapio Tervo