Sodat ja kansanterveys

Sodilla on valtava kansanterveydellinen merkitys. Lääketieteen kehitys etenee kovaa vauhtia ja vanhoihin kansantauteihin kehitetään jatkuvasti uusia hoitoja ja ehkäisykeinoja. Sota ja väkivalta kuolinsyinä ovat sen sijaan yleistyneet huolestuttavasti. Vuonna 1990 sodat olivat maailman kuolinsyytilastoissa 20. sijalla. Vuoteen 2020 mennessä niiden ennustetaan nousevan jo 15. sijalle, ohi nykyisten kansanterveysongelmien diabeteksen, tuhkarokon ja malarian.

Kati Juva, Hanna Tapanainen

Luonto- ja allergiatietoutta

Äskettäin julkaistussa erinomaisessa kirjassa "Allergiakasvit, jotka aiheuttavat nuhaa, astmaa, silmäoireita, ihottumaa ja ruokayliherkkyyttä" on tietoa lähes kaikista Suomessa kasvavista kasveista. Myös myrkyllisistä kasveista on luettelo. Kirja on ensimmäinen suomeksi julkaistu esitys allergiakasveista. Sen tekijät ovat tunnettuja ja ansioituneita alansa miehiä, Haahtela allergiatutkijana ja lääkärinä, Sorsa kasvitieteen tutkijana ja aerobiologina.

Erkki Vesterinen

Uusi lähestymistapa homoseksuaalisuuteen

Nykykäsityksen mukaan homoseksuaalisuus on vain erilainen ilmaisu ihmisen seksuaalisesta halusta ja käyttäytymisestä. Kuitenkin psykiatrian oppikirjojen lähestymistapa aiheeseen on edelleen homoja ja lesboja implisiittisesti patologisoiva: esitetään syyoletuksia ja marginaalistetaan ei-heteroseksuaalisia elämänmuotoja. Esittämällä heteroseksuaalisuus normaalina tehdään homoseksuaalisuudesta poikkeavuus. Tämä lähestymistapa ei anna psykiatreille ja muille lääkäreille valmiuksia kohdata hoitosuhteessa homoja, lesboja, bi- ja transihmisiä.

Maria Socada

Huumausainepolitiikan erot ja yhtäläisyydet Pohjoismaissa ..REF Discussing Drugs and Control Policy, Comparative Studies on Four Nordic Countries, P.Hakkarainen, L. Lauritsen & C. Tigerstedt. NAD Publication NO 31, 1996. Sivuja 219. Hinta 30 mk.

Kun huumausaineongelma vaikeutui 1960-luvulla, Pohjoismaiden poliisi-, tulli-, sosiaali- ja terveysviranomaiset hakeutuivat läheiseen yhteistyöhön, joka jatkuu edelleen. Myös parlamentaarikot syttyivät ja Pohjoismaiden Neuvosto esitti 1971 yhteistä valvontapolitiikkaa sekä lainsäädännön harmonisointia. Arvioitava kirja on osa tätä yhteistyöprojektia, vertaileva analyysi ja täydentävä tutkimus lähinnä Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan valvontapolitiikasta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hammaslääketieteen Therapia Fennica

Mieluisana tehtävänäni on esitellä ensimmäinen suomalainen koko hammaslääketieteen kattava käsikirja, jonka vastineina lääketieteen puolella ovat Therapia Fennica ja Yleislääkärin käsikirja. Kirja kattaa lähes kaikki kliinisen hammaslääketieteen osa-alueet. Valtaosa 78 kirjoittajan teksteistä on helposti luettavaa. Painoasu on miellyttävä, kiitos runsaiden värikuvien ja väritaustaisten taulukoiden. Erityisen lukijaystävällinen on sivujen ylälaidassa kulkeva värillinen apuotsikointi. Mustavalkoiset kuvat ja piirroksetkin ovat laadukkaita, joskin röntgenkuvat ovat hieman kärsineet painossa.

Valle J. Oikarinen

Katsaus syövän molekyylibiologiaan

Viime kymmenen vuoden aikana syövän molekyylitason muutoksia koskeva tieto on lisääntynyt huimasti, samoin sekä suuren yleisön että tiedotusvälineiden kiinnostus näitä asioita kohtaan. Niinpä kirja, joka tarjoaa ajan tasalla olevan yleistajuisen, mutta kuitenkin lääketieteen ammattilaisille riittävän yksityiskohtaisen katsauksen syövän syntyyn vaikuttavista geenimuutoksista sekä niiden kliinisestä käytöstä on erittäin tervetullut. Macdonaldin ja Fordin toimittama kirja täyttää tämän tehtävän osittain varsin hyvin mutta sisältää myös osa-alueita, joilla tavoitteen saavuttaminen jää keskeneräiseksi.

Päivi Peltomäki

Käytännön kokemuksista syntynyt kirja sydänsairauksien hoidosta raskauden aikana

Kirjan toimittaja, professori Celia Oakley, toimii kliinisen kardiologian professorina maineikkaassa lontoolaisessa Hammersmithin sairaalassa. Sairaalaan perustettiin jo 30 vuotta sitten raskausajan sydänongelmiin keskittynyt klinikka, ja siinä obstetrikot, sisätautilääkärit, kardiologit, sydänkirurgit ja anestesiologit ovat siinä yhteistyössä hoitaneet raskaana olevia naisia, joilla on ollut mitä erilaisimpia kongenitaalista ja hankittuja sydänvikoja.

Risto Kaaja

Perustiedot ravinnon lisäaineista

Monillakin aloilla on ollut ilmeinen tarve saada käyttöön yleistajuinen kirjanen, josta voi kootusti löytää perustiedot ravinnon lisäaineista. Elintarvikevirasto julkaisi tämän kirjasen ensimmäisen version vuonna 1993 osittain Ruotsin vastaavanlaisen kirjan mallin mukaan. Suomen liittyessä Euroopan Unioniin kansallista elintarvikelainsäädäntöä jouduttiin sopeuttamaan EU-direktiiveihin. Tämän vuoksi uusi painos tuli tarpeelliseksi. Kyseessä on siis toinen uudistettu painos, vaikka kirjoittajat eivät asiaa mainitsekaan.

Kirsti Kiviranta

Reflexioner om läkaretik

"Får doktorer gråta bara på toaletten?" Frågan ställs av den nyblivna läkaren Pia Dellson i boken med korta texter om vardagen på ett sjukhus. Observationerna är konstlösa men ofta präglade av kloka insikter om vad som är viktigt i mötet mellan läkare och patient. Boken är i fickformat - den kan faktiskt bäras i läkarrocken om vilken frågas om trovärdigheten skulle bestå ifall den vore rosa eller blommig. Om slitet, osäkerheten och ensamheten står mycket men kanske mest mellan raderna. Om hur osynlig en ung kvinnlig läkare kan känna sig ges exempel. Men en dag ser man på henne och väntar att hon skall fatta beslut.

Ingalill Österberg

Nefrologian tietojen pikakertaukseen

Kaksi englantilaista nefrologia on kirjoittanut pikakertaus-kirjasen nefrologian avainaiheista. Nefrologeina tekijät eivät ole erityisen tunnettuja, mutta esipuheen mukaan kummallakin on pitkä kokemus nefrologian opettamisessa sekä lääkäri- että hoitohenkilökunnalle. He pitäytyvät käsittelemään ja esittelemään jo käytäntöön vakiintuneita tutkimus- ja hoitomenetelmiä, mikä näkyy myös siinä, että viitekirjallisuutena on käytetty pääosin oppikirjoja, tosin aivan viime vuosina julkaistuja. Lääketieteellisten lehtien artikkeleita on referoitu vähemmän.

Erkki Lampainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030