Yhä useampi vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastava on mukana työelämässä
Erikoissairaanhoidon tarve häiriöiden hoitamiseksi on kasvanut.
Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö.
Työterveyslaitos (TTL) selvitti mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvien työhön osallistumisen kehityskulkua vuosina 2010–2023. Pitkän aikavälin tarkastelu osoitti, että työhön osallistuminen on lisääntynyt, mutta erot muuhun väestöön ovat edelleen huomattavia.
– Tärkein havaintomme on, että erikoissairaanhoidon palveluita mielenterveysongelmien vuoksi käyttävillä on aiempaa parempi työkyky tai muuten paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään. Tämä muutos on ollut vahva 2020-luvulla, sanoo TTL:n vanhempi asiantuntija Jarno Turunentiedotteessa.
Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi.
Perustason hoitoa tulisi kehittää
Erikoissairaanhoidon tarve mielenterveyden häiriöiden hoitamiseksi on kasvanut.
Aineistosta nähdään, että ensimmäisten erikoissairaanhoitokäyntien määrä on lisääntynyt merkittävästi tarkastelujakson aikana. Kasvu on kuitenkin hidastunut viime vuosina.
– Vaikka työhön osallistuminen tässä ryhmässä on lisääntynyt, mielenterveyden häiriöt ovat yhä merkittävämpi syy työkyvyttömyyteen ja alhaiseen työhön osallistumiseen. Sillä on suora vaikutus työvoiman saatavuuteen ja kansantalouteen, Turunen sanoo.
Hän lisää, että perustason hoitoa kehittämällä voidaan osittain siirtää painopistettä kalliista erikoissairaanhoidosta varhaisempaan puuttumiseen ja ennalta ehkäiseviin toimiin.
– Näin voitaisiin vähentää työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.
