Mielenterveyskuntoutujien määrä kasvaa edelleen
Mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien osalta kuntoutujien määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2016 vuoteen 2025.
Vuonna 2025 Kelan järjestämistä kuntoutusmuodoista yleisin oli kuntoutuspsykoterapia, jota sai 67 000 henkilöä.
Psykoterapiaa voi saada myös vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena ja sairaanhoitokorvauksen kautta lääkärin antamana psykoterapiana, joten käytännössä Kela korvasi psykoterapiakäyntejä viime vuonna yli 70 000 henkilölle.
Merkittävä osa Kelan kuntoutuksesta edellyttää lääkärin diagnoosia, ja yleisimpiä päädiagnooseja ovat mielenterveyden häiriöt aikuisilla ja neurokehitykselliset oireyhtymät lapsilla.
Vuonna 2025 näiden perusteella kuntoutusta sai 125 500 henkilöä eli lähes 75 prosenttia kaikista kuntoutujista.
Mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien osalta kuntoutujien määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2016 vuoteen 2025.
Toiseksi yleisin syy tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Kelan kuntoutusta sai vuonna 2025 yhteensä 167 700 henkilöä. Kuntoutujien määrä väheni 2,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Toiseksi yleisin kuntoutukseen hakeutumisen syy on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella kuntoutusta sai 14 300 henkilöä.
Muita yleisiä sairauspääryhmiä olivat muun muassa hermoston sairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet.
– Kelan kuntoutuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on täydentää julkisen terveydenhuollon palveluja. Näen, että Kelan ja yksityisten palveluntuottajien rooli korostuu erityisesti silloin, kun asiakkaat tarvitsevat pitkäkestoista tukea ja terapiaa, sanoo tiedotteessa Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori.
