Jänisruttoa on Oulun seudulla verrattain paljon, muualla vähän
Jänisruttoa ilmenee vielä lokakuussa, joten lisää tapauksia on todennäköisesti odotettavissa.
Oulun seudulla on sanomalehti Kalevan tietojen mukaan ilmennyt tavallista enemmän jänisruttoa.
Valtakunnallisesti tilanne on kuitenkin erilainen.
– Tänä vuonna jänisrutto- eli tularemiatapauksia on ilmoitettu tartuntatautirekisteriin maanlaajuisesti suhteellisen vähän, 65 tapausta. Jänisruttoepidemioiden huippuvuosina, esimerkiksi vuosina 2000, 2003 ja 2016 tapauksia ilmeni 700–900 kunakin vuonna, kertoo erityisasiantuntija Liina Voutilainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Pohjois-Pohjanmaalla jänisruttoa sen sijaan on ilmennyt verrattain paljon. Koko maan 65 tapauksesta lähes 50 todettu Pohjois-Pohjanmaalla elo-syyskuussa.
– Jänisruttotapaukset painottuvat Suomessa tyypillisesti heinä-lokakuulle, joten jonkin verran lisää tapauksia on odotettavissa vielä tälle vuodelle. Lääkärien on syytä olla valppaina ja ottaa jänisruton mahdollisuus huomioon erityisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella, Voutilainen sanoo.
Tarttuu hyönteisten pistoista
Jänisrutto eli tularemia on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama tartuntatauti. Pääasiassa se on eläinten tauti, mutta voi tarttua myös ihmiseen, yleisimmin hyönteisten pistojen välityksellä. Tartunnan voi saada myös suoraan sairaasta eläimestä sitä käsiteltäessä tai hengitettäessä bakteeria sisältävää pölyä.
– Jänisruttotapaukset ilmenevät lähinnä heinä–lokakuun aikana, kun hyönteisten määrä on suurimmillaan. Syynä tämän vuoden pieneen tapausmäärään voikin olla hyttysten tavallista vähäisempi määrä, Voutilainen sanoo.
Tauti ei tartu suoraan ihmisestä toiseen. Itämisaika vaihtelee yhdestä vuorokaudesta kahteen viikkoon, mutta on keskimäärin 3–5 vuorokautta.
Taudinkuva vaihtelee tartuntatavan mukaan. Hyönteisen piston seurauksena tulleen tartunnan oireita ovat kuume, pistokohtaan kehittyvä paikallinen haavauma ja tulehdus läheisissä imusolmukkeissa.
Keuhkokuumetta esiintyy tyypillisesti hengitysteitse saadussa tartunnassa. Muita tautimuotoja ovat nielun ja kaulan alueen imusolmukkeiden tulehdus tai silmien sidekalvontulehdus. Myös ihottumaa voi esiintyä. Noin puolet tapauksista on oireettomia.
Myyrätiheydellä voi olla vaikutusta jänisruton esiintymiseen siten, että jänisruttoepidemioita esiintyy erityisesti runsasta myyrävuotta seuraavana vuonna.
