Kaksivaiheinen lääkärikoulutus otettiin käyttöön
Kandidaatin tutkinto ei pätevöitä työskentelemään terveydenhuollossa.
Lääketieteelliset tiedekunnat ovat siirtyneet uuteen tutkintorakenteeseen. Kaksivaiheinen tutkinto otettiin käyttöön lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa.
Tänä syksynä aloittaneet opiskelijat tekevät ensin 180 opintopisteen laajuisen kandidaatin tutkinnon, minkä jälkeen jatkavat saman laajuiseen lääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Opintojen kesto ei muutu, vaan pysyy kuudessa vuodessa.
Muutos vaati hieman opintosuunnitelman uudelleen järjestelyä, jotta vaadittu pistemäärä täyttyy ensimmäisten kolmen vuoden aikana, kertoo opetuksen varadekaani Eriika Savontaus Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
– Ainakaan meidän koulutusohjelmassamme opintojaksot eivät aikaisemmin jakautuneet täysin tasaisesti, hän kertoo.
Hän kuvaa valmistelutyötä palapelin kokoamiseksi. Täydestä opintojen loppupäästä siirrettiin jaksoja kandivaiheeseen, ja valinnaisia opintoja vähennettiin. Sisällöt pysyvät pääosin samoina, joskin pari uutta kurssia saatiin kandin tutkintoon.
Tarvetta ei ollut nyt isoille muutoksille, koska Turussa opetussuunnitelma uudistettiin isosti vasta muutama vuosi sitten.
Isoin sisällöllinen muutos on kandidaatin tutkielma, jonka opiskelijat tekevät kolmantena vuonna.
Kuuden opintopisteen laajuinen opinnäytetyö on jo pitkään sisältynyt muiden alojen koulutusohjelmiin, esimerkiksi eläinlääketieteeseen.
Lääketiede on tähän asti ollut poikkeus.
– Opinnäytetyön kirjoittaminen varhaisemmassa vaiheessa luo valmiuksia tieteellisen tekstin lukemiseen ja tuottamiseen. Se tukee varmasti myös isomman opinnäytetyön tekemistä myöhemmin, Savontaus arvelee.
Lisäsi yhteistyötä
Lääketieteelliset tiedekunnat tekivät uutta tutkintorakennetta yhteistyössä. He sopivat esimerkiksi aiemmin aloittaneiden siirtymäajan uuteen tutkinto-ohjelmaan sekä kanditutkielman laajuuden.
Savontaus pitää lisääntynyttä vuorovaikutusta tervetulleena. Paikallista vaihtelua tutkinto-ohjelmien rakenteissa ja sisällöissä on edelleen.
– Olemme olleet kuulolla ja tehneet samantyyppisiä ratkaisuja, mutta ei olla kuitenkaan ihan kaikkea opetusta yhtenäistetty.
Uudistuksen nopea aikataulu haastoi. Esimerkiksi alun idea siitä, että kandintutkinto olisi yhtenäinen, jolloin opiskelija voisi halutessaan vaihtaa tiedekuntia lisensiaattivaiheeseen sujuvasti, ei nyt toteutunut, kertoo Savontaus.
Yliopistot tiedottivat kaksivaiheiseen tutkintoon siirtymisestä viime vuoden keväällä.
Kuka hyötyy?
Kandidaatin tutkinnolla ei ole toistaiseksi suoraan käyttöä työelämässä. Se ei anna pätevyyttä työskennellä terveydenhuollossa tai ammattihenkilön oikeuksia, kertoo Savontaus.
Hän ei osaa sanoa, miten hyödylllinen tutkinto on, jos opiskelija ei haluakaan valmistua lääkäriksi, vaan hakee maisterintutkintoon muulle alalle. Näitä opiskelijoita on harvassa.
– Vielä ei ole testattu, kelpaisiko kandi pohjatutkinnoksi joihinkin maisteriohjelmiin. Voisin kuvitella, että se antaa hyviä valmiuksia esimerkiksi biolääketieteeseen, hän pohtii.
Kaksivaiheinen tutkinto hyödyttää ennen kaikkea tiedekuntia, koska ne saavat yliopistolta rahoitusta suoritettujen tutkintojen perusteella. Se oli myös uudistuksen yhtenä kimmokkeena.
Vaikutus rahamääriin tulee näkymään vasta, kun ensimmäiset kandidaatin tutkinnot valmistuvat.
Opetuksen resursseja muutos ei ole Savontauksen mukaan juurikaan vienyt. Enemmän haastaa viime vuonna tehty pysyvä aloituspaikkojen lisäys. Turkuun tuli 15 uutta paikkaa.
– Luentosaleihin mahtuu, mutta opetustöiden arvioinneissa se ainakin tuntuu, hän sanoo.
Savontauksen mukaan ryhmäkoot pyritään pitämään kohtuullisina, varsinkin käytännön taitojen opetuksessa ja potilastilanteiden harjoittelussa. Sitä varten tarvitaan lisää opettajia.
