"Kyllähän se ilahdutti", sanoo hallitusohjelmaan päätyneen toimintamallin isä
Kaj Husman on tyytyväinen, että Työote-toimintamallin vakiinnuttaminen sai vahvaa tukea.
Niinkin voi käydä, että hyväksi osoittautunut terveydenhuollon käytäntö päätyy hallitusohjelmaan asti. Näin kävi Työote-toimintamallille, joka lähti liikkeelle Keski-Suomesta ja on sieltä alkanut levitä muualle Suomeen.
– Kyllähän se ilahdutti, totta helkatissa, sanoo Kaj Husman, joka on ideoinut mallin Ilkka Vohlosen kanssa.
Husman työskenteli pitkään Työterveyslaitoksessa. Hän on työterveyshuollon erikoislääkäri, LKT ja Itä-Suomen yliopiston työlääketieteen emeritusprofessori. Vohlonen on terveyspolitiikan emeritusprofessori Itä-Suomen yliopistosta.
Mallin idea on yksinkertainen: Kun potilas saa hoitoa erikoissairaanhoidossa, kirjoitetaan hänelle vain lyhyt sairausloma ja työterveyshuoltoon tehdään lähete työkyvyn tukemiseksi ja kuntoutustarpeen arvioimiseksi.
Mallia kokeiltiin ensimmäisenä selkäleikkauspotilaiden hoidossa Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 2017–2018.
Tulokset vakuuttivat: Sairauspoissaolot lyhenivät keskimäärin 78:sta 38 päivään.
Sittemmin malli on Keski-Suomessa otettu käyttöön yli 20 diagnoosiryhmässä, esimerkiksi sepelvaltimotaudissa ja masennuksessa.
Keski-Suomi päätyi kokeiluun arkisesta syystä. Kolmesta sairaanhoitopiiristä kysyttiin, Keski-Suomi tarttui tarjoukseen.
Tieto kulkemaan
Idea kypsyi vuosien mittaan ennen toteutusta. Kaj Husman on työskennellyt työterveyshuollon ja työkykyasioiden parissa 70-luvulta lähtien. Aihe tuli vuosi vuodelta tärkeämmäksi väestön ikääntyessä.
Ilkka Vohlosen vetämässä niin sanotussa ABC-tutkimuksessa osoitettiin, että Suomessa on pitkät toipilasajat erikoissairaanhoidon jälkeen. Sairauspoissaolot aiheuttavat ison kustannuserän yhteiskunnalle tuottavuuden menetyksinä.
Näistä lähtökohdista syntyi ajatus yhteistyömallille.
Työterveyshuollolla on kuntoutusosaamista ja tietoa työpaikan erityispiirteistä, mutta siellä ei Husmanin mukaan useinkaan ollut lainkaan tietoa työntekijän joutumisesta esimerkiksi leikkaukseen.
Selkäleikkauksen tehneet ortopedit olivat kyllä ohjeistaneet potilasta olemaan yhteydessä perusterveydenhuoltoon jatkoa varten, mutta yhteydenotto jäi potilaan varaan eikä useinkaan toteutunut.
– Tässä meidän hommassa ei ole mitään nerokasta, paitsi että on saatu yhteistyötä aikaiseksi potilaan prosessissa, Husman sanoo.
Mallissa erikoissairaanhoidosta laitetaan työterveyshuoltoon lähete työkyvyn arviointia ja työhönpaluusuunnitelman tekoa varten.
Potilaalle tuli lisämotivaatio käydä työterveyslääkärillä, kun erikoissairaanhoito kirjoitti vain kahden viikon sairausloman.
Ylläpito vaatii toimia
Mallissa asiakasohjaus (case management) on työterveyshuollon vastuulla. Työterveyshoitaja on potilaaseen yhteydessä, selvittää työnantajalta työn muokkausmahdollisuudet ja koordinoi työkyvyn tuen toimia, esimerkiksi kuntoutusta ja osapäivärahaa.
Koska koko malli perustuu sujuvaan tiedonkulkuun, toteutus myös takkuaa, jos tieto ei kulje.
Erikoissairaanhoidon lääkärin pitää tehdä lähete, lähetteen pitää lähteä eteenpäin, työterveyshuollon ottaa potilaasta koppi.
Onko näin tehty, on tarkasteltu erillisissä auditoinneissa, joita pitää Husmanin mukaan jatkaa sen jälkeenkin, kun uusi toimintatapa on käynnistetty ja vakiinnutettu.
– Tämä on laadunvarmistusta.
Jos ilmenisi ongelmia, kukaan ei ilman auditointia tiedä, onko vika mallissa vai siinä, ettei ole tehty niin kuin on sovittu.
Auditoinneille olisi terveydenhuollossa tilausta Husmanin mielestä yleisemminkin. Meillä on Käypä hoito -suositukset, mutta kuka tietää, kuinka paljon ne ovat käytössä?
Keski-Suomessa Työote-mallin ylläpitoa ja kehittämistä tukevat myös sairaalaan palkatut työterveyshuollon ylilääkäri ja työkykykoordinaattori.
– Työote-toimintamallissa työterveyshuolto on käytännössä toiminnallisesti osa julkista sotea, Husman sanoo.
Kaikkiaan hän toivoo terveydenhuoltoon vähemmän osaoptimointia.
Tavoitteen pitäisi olla toimintakykyinen ihminen, ei leikattu selkä tai asennettu tekonivel.
– Tämä meiltä puuttuu.
Keski-Suomessa aloitettu kokeilu rahoitettiin alun perin yhtenä valtioneuvoston Ote-kärkihankkeista. Syyskuusta 2020 otettiin käyttöön Työote-nimi, ja tällä hetkellä toimintamallin levittämisestä vastaa Työterveyslaitos. Kehitystyössä on ollut mukana myös työmarkkinajärjestöjä, sosiaali-ja terveysministeriö ja Kela.
Toimeenpanon rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö ja hyvinvointialueet. Malli on käynnistetty kaikilla hyvinvointialueilla.
Uuden hallitusohjelman mukaan Työote-toimintamallin "vakiinnuttamista selvitetään kaikille hyvinvointialueille".
---
Lisää tietoa Työote-mallista:
Tukimalli työhönpaluuseen selkäleikkauksen jälkeen
Kliininen auditointi varmistaa potilaan prosessin toimivuuden
Työote-malli lyhentää työkyvyttömyyttä
Työterveyslääkärit palkitsivat valtakunnallisen Työote-hankkeen
