"Priorisoinnin voi aloittaa heti"
Lääkärien ei tarvitse odottaa priorisointiin valtakunnallisia linjauksia tai lakeja. – Työn voi aloittaa heti tehostamalla ajankäyttöä, sanovat THL:n Jonna Salonen ja Aapo Tahkola.
Salonen ja Tahkola esiintyivät torstaina Suuressa priorisointikeskustelussa Helsingin Musiikkitalolla.
Keskustelun järjesti Kestävä terveydenhuolto -verkosto.
Parivaljakko muistutti, ettei priorisointi ole yksin hoitojen valintaa. Priorisointia on myös ammattilaisten ajankäyttö: terveydenhuollon menoista yli 60 prosenttia syntyy palkoista.
– Lääkärit tekevät yksin Kelalle 1,5 miljoonaa lausuntoa vuodessa. Päälle tarvitaan ihmiset niitä vielä tulkitsemaan, Tahkola kuvasi.
Viisas ajankäyttö voi Salosen ja Tahkolan mukaan parantaa kustannusvaikuttavuutta huomattavasti. Ja mikä parasta, sitä voidaan toteuttaa heti. Ei tarvitse odottaa valtakunnallisia linjauksia eikä uusia lakeja.
Ajankäytöstä on Suomessa kuitenkin heikosti tietoa.
– On organisaatioiden ja tiimien sisäinen asia laittaa se kuntoon. Tähänkin työhön voidaan ryhtyä heti.
Valikoitumista tapahtuu
Salonen on THL:n laaturekisterien ylilääkäri. Tahkola puolestaan THL:n vaikuttavuusylilääkäri Keski-Suomen hyvinvointialueella.
Suomessa eletään kaksikon mukaan osin illuusiossa. Uskotaan, että potilaita voitaisiin aina hoitaa näyttöön perustuen ja parhailla käytänteillä.
Ajatus on heidän mukaansa toteuttamiskelvoton. Näyttöön perustuvia hoitoja on enemmän kuin ehditään tehdä ja rahaa riittää.
Lisäksi tulee muistaa, että vaikuttavuuden ohella näytön aste vaihtelee.
Kun odotusten ja resurssien kuilu jatkuvasti kasvaa, asioita on pakko jättää kokonaan tekemättä.
Valintoja ei kuitenkaan ole aina mietitty loppuun. Päädytään jatkamaan totuttuja tapoja. Uusiin hoitoihin saattaa toisaalta löytyä aina innostusta, vaikka perustelut horjuisivat.
Seurauksena syntyy eriarvoisuutta.
Esimerkki Äänekoskelta
Konkreettisen esimerkin priorisoinnista Salonen otti Äänekoskelta.
Kaupungissa oli vuoden 2021 alussa 647 tyypin 2 diabeetikkoa. Yli joka toisen kolesteroliarvot ylittivät suositukset.
Vertaiskehitys laaturekisterin avulla johti nopeisiin tuloksiin. Huonossa tasapainossa oli reilu puoli vuotta myöhemmin enää 37 prosenttia.
– Laaturekisteri maksoi itsensä takaisin kolmessa vuodessa, Salonen kertoi.
Keskisuuren hyvinvointialueen tasolla hyödyt olisivat noin puoli miljoonaa euroa viidessä vuodessa. Kansallinen säästöpotentiaali samassa ajassa 5–10 miljoonaa euroa.
– Summa voi tuntua pieneltä, mutta puroista suuret summat kertyvät, Salonen muistutti.
