Sota koronaa harmittomampi lääketeollisuudelle

Aiheettomalla hamstrauksella voidaan aiheuttaa omia pulmia lääkkeiden saatavuuteen.

Kuvituskuva.

– Jos verrataan Ukrainan tilannetta koronapandemiaan, joka oli globaalikriisi, niin heijastevaikutukset lääkehuoltoon ovat vähäisemmät kuin koronakriisin hoitotilanteessa. Tuolloin meillä oli erittäin hankala ja vaikea asetelma, mutta saimme lääkehuollon toimimaan häiriöittä, toteaa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti .

Suomeen ei tuoda lääkkeitä Ukrainan tai Venäjän alueelta. Lääketeollisuuden tarvitsemia vaikuttavia aineita ja raaka-aineita ei myöskään alueilta tule ainakaan merkittävästi Suomeen.

– Venäjällä on kokonaisuudessaan vähäinen merkitys eurooppalaisen lääketeollisuuden toimintaan

Kriisitilanteesta huolimatta lääkkeiden maahantuonti Suomessa toimii. Hamstrata ei tarvitse, lääkkeiden saatavuus Suomessa on hyvä.

– Päinvastoin esimerkiksi aiheettomalla hamstrauksella voimme itse aiheuttaa väliaikaisia viivästymiä lääkkeiden saatavuudessa.

Lääkejakeluketju seuraa tilannetta tarkkaan ja haasteisiin pyritään reagoimaan ennen kuin ne realisoituvat. Esimerkiksi kuljetusreittien hidastumiseen ja uudelleenreitityksiin muualta Euroopasta syytä varautua. Kotimaisten kuljetusten turvaaminen on myös tärkeää.

Lääkevienti Venäjälle hankalaa

Pakolaisvirrat voivat tuoda tuovat lääkehuollolle uudenlaisia haasteita koko Eurooppaan. Potilasmäärien kasvaessa lääkkeitä tarvitaan ennakoitua enemmän ja lääketarve poikkeaa aiemmasta. Suomen osalta esimerkiksi tuhkarokkorokotteita voidaan tarvita nopeasti normaalia enemmän. Ukrainassa ovat useat tartuntataudit yleisempiä kuin meillä. Tuberkuloosin, polion ja HIV:n hoitotarpeet voivat lisääntyä. Lääketeollisuus on pystynyt vastaamaan kaikkiin tarpeisiin hyvin.

– Meillä oli vähän tämän kaltainen tilanne edellisen pakolaiskriisin kanssa. Oppeja tästä on olemassa.

Lääkkeet on jätetty pois Venäjän pakotteista humanitaarisista syistä. Näiden toimittaminen Venäjälle on kuitenkin hankalaa. Pankkisektoria koskevat pakotteet, ruplan kurssin lasku ja logistiset vaikeudet vaikuttavat selvästi yritysten kykyyn toimittaa elintärkeitä lääkkeitä venäläisille potilaille.

Maailmanlaajuisessa tilanteessa lääketeollisuuden tulee huomioida niiden maiden tilanne, jonne Venäjä toimittaa lääkkeitä ja tarvittaessa kompensoida mahdollista vajetta. Selvitysten mukaan venäläisten lääkkeiden tuonti Eurooppaan on pienimuotoista.

Lääkejakeluketjun toimijat tekevät koko ajan tiivistä yhteistyötä ja kokoontuvat säännöllisesti tarkastelemaan tilannetta. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös viranomaisten kanssa. Lääkeyritykset pyrkivät tekemään kaikkensa, jotta Ukrainan alueen lääkehuolto toimii. Ukrainaan saadaan toimitettua esimerkiksi diabeteksen ja syövän hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.

– Suurin haaste on Ukrainan puolella. Lääkkeitä on, mutta kuinka ne saataisiin tarvitsevien luokse, Lauslahti huokaa.

– Tässä tehdään erittäin paljon yhteistyötä esimerkiksi paikallisten viranomaisten, EU:n viranomaisten ja järjestöjen kanssa.