Neljällä hyvinvointialueella oli tarjota sekä hoitopolku että hoitoketju.

Usealta hyvinvointialueelta puuttuvat sepelvaltimotautipotilaan hoitopolku ja hoitoketju, selviää Sydänliiton selvityksestä.

Uudenmaan hyvinvointialueilla, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Kainuussa ja Lapissa jatkohoidon järjestäminen jää potilaan omalle vastuulle.

Näillä alueilla ei ollut lainkaan julkisesti kuvattuja rakenteita sepelvaltimotaudin jatkohoidolle.

Sydänliitto huomauttaa, että monella alueella hoitoketjujen eteen on tehty töitä ja uusia toimintamalleja ja sujuvia hoitopolkuja kehitetään. Nämä eivät vielä näy tuloksissa, koska selvitys tehtiin vuoden 2022 lopulla.

Alueellista vaihtelua sepelvaltimopotilaan jatkohoidossa on paljon.

Hyvinvointialueista neljällä on sekä hoitopolku että -ketju: Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Pelkästään hoitopolku on Varsinais-Suomessa, Helsingissä ja Keski-Pohjanmaalla.

Hoitopolkujen kesto ja laajuus vaihtelevat. Monet hoitopoluista ovat lyhyitä ja kestävät vain neljä viikkoa sairastumisen jälkeen.

Ei hoitopolkua potilaalle, mutta terveydenhuollon ammattilaisten sisäiset hoitoketjut löytyivät Etelä-Karjalasta, Pohjanmaalta, Keski-Suomesta ja Päijät-Hämeestä.

Sydänliiton mukaan tilanne on huolestuttava, sillä sepelvaltimotaudin hoidon tasa-arvo ei toteudu tällä hetkellä. Jatkohoito määrittää pitkälti potilaan loppuelämän ennusteen.