Terveydenhuolto

THL ja Ruokavirasto: Lintuinfluenssa riski kansanterveydelle

Osassa turkistarhojen lintuinfluenssaviruksista on mutaatioita, jotka viittaavat viruksen muuntumiseen nisäkästartuntojen seurauksena.

Anne Seppänen
Adobe/AOP

Osassa Keski- ja Etelä-Pohjanmaan turkistarhoilla levinneistä lintuinfluenssaviruksista on mutaatioita, jotka viittaavat viruksen muuntumiseen nisäkästartuntojen seurauksena.

Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Ruokaviraston Eurosurveillance -tiedelehdessä julkaistusta artikkelista. Lindh E ym. Euro Surveill. 3.8.2023

Kahdella turkistarhalla todettiin mutaatioita, jotka tehostavat viruksen monistumista nisäkässoluissa.

Taudinaiheuttamiskykyyn liittyviä mutaatioita on tärkeä seurata, sillä lintuinfluenssavirukset muuntuvat herkästi ja niiden kyky aiheuttaa tautia myös ihmisessä kasvaa niin kutsutun nisäkäsadaptaation eli nisäkkäisiin sopeutumisen myötä.

– Minkkien kohdalla tämä riski on erityisen suuri minkin ja ihmisen hengitysteiden yhtäläisyyksien takia. Minkit voivat saada kausi-influenssa tartunnan myös ihmisiltä, lisäten riskiä uusien virusyhdistelmien synnylle, sanoo THL:n erityisasiantuntija Erika Lindhtiedotteessa.

Lue myös

Tehokas lintusuojaus tarpeen

Yksittäisten tarhojen laajemmalle levinneissä tartunnoissa ei voida Ruokaviraston mukaan sulkea pois tarhojen sisäisten tartuntojen mahdollisuutta. Riskien hallitseminen edellyttäisi tehokasta lintusuojausta.

– Asialla on laajempaa kuin vain kansallista merkitystä. Myös kansainväliset terveysviranomaiset ja tutkijat pelkäävät nisäkäsadaptaation pahimmassa tapauksessa johtavan ihmiselle uuden influenssaviruksen aiheuttaman pandemian syntymiseen, sanoo johtaja Otto Helve THL:stä tiedotteessa.

Tämän hetken tietojen mukaan lintuinfluenssa on Suomessa levinnyt kahdellekymmenelleyhdelle turkistarhalle. Kokogenomisekvensoinnin tulokset viittavat etenkin naurulokkien osuuteen tartunnanlähteenä.

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030