THL: Rahoituksen laskentaperusteet tulisi päivittää
Tärkein ero mallien välillä on hyvinvointialueen asukasmäärään perustuvasta jaosta luopumista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää , että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen laskentaperusteita päivitetään. Tulevien hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus, yli 20 miljardia euroa vuodessa, tulee valtiolta.
THL:n tutkimustiedon valossa rahoitus tulisi jakaa alueille pääsääntöisesti tarvekertoimen perusteella. Tämä kuvaa koko väestön palvelutarvetta. Kerrointa tulisi korjata huomioimalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkkamenot, yliopistosairaaloiden muita keskussairaaloita korkeammat kustannukset, väestön maahanmuuttajatausta, hyvinvointialueen asukastiheys ja mahdollinen kaksikielisyys.
Osa edellä luetelluista olosuhdetekijöistä on mukana nykyisessä mallissa, mutta niiden painoarvoa tulisi päivittää rahoitusmallissa.
Tärkein ero nykyisen ja THL:n esittämän mallin välillä on hyvinvointialueen asukasmäärään perustuva rahoitus ja siitä mahdollisesti luopuminen. Nykyisin sen paino rahoitusmallissa on merkittävä.
THL:n tutkimuksessa käytettiin tietoja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkkoja, verrattiin yliopistosairaaloiden kustannuksia keskussairaaloiden kustannuksiin ja arvioitiin muiden mahdollisten olosuhdetekijöiden yhteyttä sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin.
Palkoissa on hyvinvointialueiden välillä eroa kuusi prosenttiyksikköä. Yliopistosairaaloiden kustannusten arvioidaan olevan noin 350 miljoonaa euroa korkeammat kuin muissa keskussairaaloissa. THL:n ehdotuksen mukaan yliopistosairaalalisän voisi vaihtoehtoisesti huomioida erillisenä korvamerkittynä valtion korvauksena.
Kaikkia mahdollisia muuttujia ei voitu tutkimuksessa arvioida tietojen uupuessa. Todennäköisesti tärkein puuttuva tieto liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistö- sekä muihin pääomakustannuksiin. Näiden osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenoista on varsin pieni.
