Työote-toimintamalli lyhensi toipilasaikoja
Positiivisimmat vaikutukset havaittiin Keski-Suomen hyvinvointialueella.
Työote-toimintamalli on lyhentänyt lannerangan välilevyleikkausten sekä lonkan ja polven tekonivelleikkausten jälkeistä toipilasaikaa työikäisillä suomalaisilla, kertoo Itä-Suomen yliopisto.
Positiivisimmat vaikutukset havaittiin Keski-Suomen hyvinvointialueella, jossa mallia on käytetty pisimpään.
Keski-Suomessa toimintamallilla on onnistuttu lyhentämään lannerangan välilevyn leikkauksen jälkeistä toipilasaikaa työikäisillä keskimäärin 19 päivää enemmän kuin verrokkialueilla.
Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeinen toipilasaika on lyhentynyt keskimäärin 16 päivää ja polven tekonivelleikkauksen jälkeen keskimäärin 12 päivää enemmän kuin verrokkialueilla.
Alueilla, joilla toimintamallia on sovellettu vähemmän aikaa, muutokset olivat hieman pienempiä, mutta samansuuntaisia.
Mallissa työterveyshuollon piirissä oleville potilaille kirjoitetaan julkisesta terveydenhuollosta tietyissä diagnooseissa vain lyhyt sairauspoissaolo standardin 2–3 kuukauden sairausloman sijaan.
Potilas saa lähetteen työterveyshuoltoon yksilöllistä työkyvyn arviointia sekä työkyvyn ja työhön paluun tukitoimia varten. Mallilla pyritään ehkäisemään sairausloman turha pitkittyminen ja siten vähentämään pysyvän työkyvyttömyyden riskiä.
Arviolta 3,4 miljardin vuosittaisen tuottavuusvaje
Tutkimuksessa tarkasteltiin keskimääräisiä toipilasaikoja kolmessa eri diagnoosiryhmässä ennen ja jälkeen Työote-toimintamallin käyttöönoton vuosina 2015–2021.
Malli otettiin käyttöön Keski-Suomen hyvinvointialueella kesäkuussa 2017 lannerangan välilevyleikatuille ja marraskuussa 2018 lonkan ja polven tekonivelleikatuille potilaille.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella mallia alettiin soveltaa näissä potilasryhmissä vuoden 2020 aikana. Malli otettiin käyttöön lonkan ja polven tekonivelleikatuilla myös Hus-yhtymän Peijaksen sairaalassa vuonna 2020 ja ilman sähköistä lähetettä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella vuonna 2019.
Alueiden sisäisen tarkastelun lisäksi tuloksia verrattiin Lapin, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueisiin, joissa toimintamallia ei käytetty tarkasteluaikana näissä diagnoosiryhmissä.
Töistä poissaolojen on arvioitu aiheuttavan noin 3,4 miljardin euron vuosittaisen tuottavuusvajeen Suomessa, mikä vastaa 1,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin seitsemän hyvinvointialueen sekä Hus-yhtymän potilastietojärjestelmien tietoja, jotka yhdistettiin tietoihin Kelan maksamista sairauspäivärahoista sekä Eläketurvakeskuksen eläketietoihin.
Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä, ja sitä rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö.
