Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2026;81:e50087, www.laakarilehti.fi/e50087

Tyytyväisyys julkisiin palveluihin määrittää Kelan valinnanvapauskokeilun käyttöä

Ne, jotka eivät olleet käyttäneet kokeilua, kertoivat usein olevansa tyytyväisiä julkisella puolella saamaansa hoitoon.

Anne Seppänen

65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten se, onko asiakas tyytyväinen julkiseen terveydenhuoltoon, ilmenee Kelan ja THL:n kyselytutkimuksesta.

– Kokeilua käytettiin, jos ei oltu tyytyväisiä hoidon saatavuuteen, koettiin, ettei lääkäriaikaa saa riittävän nopeasti, tai ei uskottu, että lääkärille pääsee, kertoo Kelan erikoistutkija Lauri Mäkinen.

– Toisaalta ne, jotka eivät olleet käyttäneet kokeilua, olivat hyvin tyytyväisiä julkisella puolella saamaansa hoitoon, hän sanoo.

Mäkisen mukaan tässä voi olla alueellistakin vaihtelua, mutta sitä ei tässä tutkimuksessa ole tarkemmin selvitetty.

Valinnanvapauskokeilu käynnistyi syyskuussa 2025. Kokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Kokeiluun kuuluu kolme käyntiä kalenterivuodessa. Ensimmäisen vuoden aikana noin 11 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä käytti kokeilua.

Kyselytutkimus tehtiin touko-syyskuussa 2026. Kysely lähetettiin kahdelle 3500 henkilön väestöotokselle, joista toinen koostui kokeilua käyttäneistä ja toinen sitä käyttämättömistä.

Useimmat olivat kuulleet kokeilusta

Mäkisen mukaan ihmiset tiesivät 65 vuotta täyttäneiden kokeilusta yllättävän hyvin: 82 prosenttia niistäkin, jotka eivät olleet käyttäneet kokeilua, oli kuullut siitä. Kuitenkaan 90 prosenttia kohderyhmään kuuluvista ihmisistä ei ollut itse hyödyntänyt kokeilua.

Vain seitsemän prosenttia kokeilua käyttämättömistä mainitsi syyksi sen, ettei tiennyt siitä. 14 prosenttia kertoi, ettei tiennyt, miten siihen pääsee mukaan.

Osa kokeilua käyttämättömistä mainitsi syyksi epävarmuuden kokeilusta koituvien kustannusten suuruudesta, kuten kuvantamisten ja laboratoriokokeiden hinnoista. Nämä huolet olivat yleisempiä toimeentulovaikeuksia kokevilla.

– Osalle nämä kustannukset ovat sellaisia, ettei kokeiluun lähdetä lainkaan. Tässä on tiettyä eriarvoisuutta ihmisten välillä, Mäkinen toteaa.

Maaseudulla tai syrjäseudulla asuvista noin 10 prosenttia mainitsi hankalan matkan syyksi olla käyttämättä palvelua. Pitkä matka kokeiluun kuuluvalle lääkärille ei kuitenkaan noussut yleisimpien esteiden joukkoon.

Palveluiden kattavuus vaikuttaa

Myös valinnanvapauskokeiluun kuuluvien palveluiden kattavuus vaikuttaa kokeiluun osallistumiseen. Hallitus esittää kokeilua laajennettavaksi niin, että siihen tulisi mukaan kuusi vuosittaista lääkärikäyntiä ja lisäksi fysioterapiakäyntejä.

– Osa kohderyhmästä on kokenut valinnanvapauskokeilun ehkä liian kapeaksi. On mielenkiintoinen asia ja tärkeä seurata, miten käyntimäärien lisääminen vaikuttaa pysyvämpään hoitosuhteeseen ja kokeiluun hakeutumiseen.

Lue lisää: Valinnanvapauskokeilun lääkärikäynneillä painottuvat lievemmät sairaudet kuin julkisella

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat