Terveydenhuolto

Uuden lastensairaalan tehohoidon kapasiteetti on ollut riittämätöntä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi Hus-yhtymälle huomautuksen.

Ulla Toikkanen
Mikko Käkelä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi Hus-yhtymälle huomautuksen siitä, että lasten sydänkirurgisia leikkauksia ja tehohoitoa ei ole järjestetty lain ja palvelutarpeen mukaisesti.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto otti tammikuussa 2022 oma-aloitteisena valvontana selvitettäväksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (1.1.2023 alkaen Hus-yhtymä) Uuden lastensairaalan teho-osaston alueellisen ja kansallisen palvelutason riittävyyden.

Valvonnan aikana 2022 toukokuussa aluehallintovirasto sai useita epäkohtailmoituksia potilasturvallisuuden vaarantumisesta Uuden lastensairaalan teho-osastolla puutteellisten henkilöstöresurssien vuoksi. 

Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapui lokakuussa 2022 Hus-yhtymän Uuden lastensairaalan teho-osaston toimintaa koskeva omavalvontailmoitus. Sen mukaan hoitajavajeen seurauksena Hus-yhtymän Uuden lastensairaalan tehohoidon kapasiteetti ei riitä kattamaan akuutin tehohoidon tarvetta ja hoitamaan sydänleikkauksia yhtäaikaisesti lain edellyttämällä tavalla.

Lue lisää: Lasten sydänleikkausjono on lyhentynyt

Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki osana valvontaa huhtikuussa 2023 Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolle ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin.

Hus ryhtyi toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi

Hus-yhtymä on saanut lasten sydänkirurgian leikkausjonoa purettua painottamalla leikkauksia niihin potilaisiin, joiden oletettu tehohoidon tarve on lyhyt. 

Jonon purkautumista ovat vuonna 2023 lisäksi edistäneet muun muassa muun lasten tehohoidon vähäinen tarve, vähäinen syntyvyys sekä muut satunnaisvaihtelutekijät.

Lue lisää: Jos lapsipotilaan sydän leikataankin Tanskassa, mitä se tarkoittaa kirurgeille Husissa?

Tehohoidon saatavuuden hetkellisestä parantumisesta ja leikkausmäärän kasvamisesta huolimatta toukokuussa 2023 hoitojonossa on ollut 69 sydänleikkausta odottavaa lasta, joista 19 on odottanut leikkausta yli kuusi kuukautta.

Aluehallintovirasto toteaa, että sydänsairaat lapset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa oleva potilasryhmä. Jonon purkamisen painottaminen ei saa johtaa siihen, että jonossa olevien pidempää tehohoitojaksoa tai oletettavasti ECMO-hoitoa vaativien potilaiden leikkausajankohta siirtyy ja jonotusaika pitenee. 

Aluehallintoviraston mukaan on olemassa riski siihen, että yli kuusi kuukautta leikkausta jonottavien potilaiden määrä kasvaa, jos muu lasten tehohoidon tarve palaa tavanomaiselle tasolle. Lisäksi aiempaa vastaavaa mahdollisuutta leikattavien potilaiden painottamiselle ei enää ole.

Hus-yhtymän antaman selvityksen perusteella Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolla on tehty kehittämistoimia tarkastamalla, tehostamalla ja sujuvoittamalla sekä lasten teho-osaston että tehovalvonnan hoitopolkua. Lisäksi potilaita on ohjattu pienissä määrin Hus-yhtymän aikuisten teho-osastoille.

Lasten tehohoitopaikkoja liian vähän

Hus-yhtymän toimenpiteet ovat aluehallintoviraston näkemyksen mukaan oikeansuuntaisia. Lasten teho-osastolla ei kuitenkaan ole valvontajakson aikana ollut riittävästi osaavaa hoitohenkilökuntaa, jotta alueellinen ja kansallinen lasten tehohoidon palveluntarpeen mukainen kapasiteetti olisi täyttynyt. 

Lasten teho-osaston hoitajista on puuttunut 25 prosenttia. Hoitajatilanne ole tehdyistä toimista huolimatta parantunut olennaisesti.

Lue lisää: Lasten tehohoidon kehittämiseen valtionavustusta

Hus-yhtymä on määritellyt lasten alueellisen ja kansallisen tehohoidon tarpeeksi 12 tehohoitopaikkaa Uudessa lastensairaalassa. Aluehallintoviraston valvontajaksolla tehohoitopaikkoja on ollut ajankohdasta riippuen käytettävissä 6–9.

Aluehallintoviraston päätöksen mukaan Hus-yhtymän on suunniteltava ja toteutettava terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin potilaiden tarve edellyttää.

Kirjoittaja

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030