Vaikuttavuus nousi paneelikeskustelun ykkösteemaksi
Kestävä terveydenhuolto -hankkeen aamiaistilaisuudessa Porin SuomiAreenassa keskusteltiin laajasti uusien hyvinvointialueiden tulevaisuudesta.
Kestävä terveydenhuolto -hankkeen aamiaistilaisuudessa Porin SuomiAreenassa paneelikeskustelun yhdeksi pääaiheeksi nousi palveluiden järjestäminen vaikuttavasti nyt ja erityisesti tulevaisuudessa, uusilla hyvinvointialueilla.
Keskustelun alustajana oli Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkki , joka tutkii yhdessä Nordic Healthcare Groupin ja Etuman kanssa sitä, millaisilla periaatteilla, rakenteilla ja prosesseilla terveydenhuollon palveluita voisi Suomessa priorisoida.
– Negatiivinen kalske priorisoinnilla tuntuu olevan. Aikanaan, kun toimin Kaarinassa sote-lautakunnan puheenjohtajana, pelkästään palveluvalikoimaraportin saaminen koki valtavia vastoinkäymisiä, Varsinais-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja totesi.
Data ei kehity toimintaympäristön mukana
Lääketieteen tohtori, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaksi valittu Sally Leskinen muistutti, että lääketiede on kehittynyt hurjalla vauhdilla, ja lääketieteellisen tiedon määrä tuplaantuu useammin kuin joka neljäs vuosi.
– Ja siksi vaikuttavuusdata, jonka saamme, on jo historiadataa. Toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin ehdimme saada dataa sen vaikuttavuudesta, esimerkkinä nyt vaikka korona-aika ja hoitajapula, vielä tällä hetkellä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä toimiva Leskinen sanoi.
Hän muistutti monessa selvityksessä todetun, että "lääkärin kynästä lähtee terveyspalveluiden menoista 70 prosenttia".
– Lääkärit joutuvat tekemään jatkuvaa priorisointia, ja sen tekemistä auttaisi ajantasainen data.
– Jos käytettäisiin edes kaksi vuotta vanhaa dataa päätöksenteon tueksi, sekin olisi kova juttu, Vauranoja kommentoi.
Leskisen mukaan käytettävissä oleva tieto on paitsi liian vanhaa, mutta sitä on myös liian vähän.
– Emmekä ole sopineet yhteisiä mittareita, emmekä sitä, kuinka nopeasti johdon pitäisi pystyä tietoa käyttämään ja kuinka sitä analysoidaan eri tasoilla.
Liiallista virheiden pelkoa
Tietoa ja dataa on kyllä saatavilla, mutta pitäisi myös osata päättää, mitä kaikkea seurataan ja mitataan, Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen mainitsi.
Hänen mukaansa suomalainen yhteiskunta kompastelee liiallisessa virheiden tekemisen pelossa.
– Suomalaisten pitää ensiksi hioa kaikki suunnitelmat ihan täydellisiksi ennen kuin voimme ottaa ensimmäisen askeleen. Sen sijaan, että tekisimme strategisen suunnitelman, lähtisimme kulkemaan siihen suuntaan ja korjaisimme matkalla. Varmistamisen varmistamista on liikaa.
Vaikuttavuuskurssi lääkäriopintoihin
Leskisen mukaan isoimpia vaikuttavuuden esteitä tulee olemaan kulttuurimuutos.
– Vaikuttavuuden opiskelu pitäisi aloittaa jo koulutuksessa, ja siksi lääkäriopintoihin pitäisi tulla heti pakollisesi vaikuttavuuden kurssi.
– Tuo kurssi pitäisi myös lisätä sosiaalityön ja hoitotyön opintoihin. Koen, että sosiaalipuolella vaikuttavuustietoa on kaikkein vähiten, Vauranoja lisäsi.
Mitoituksiin ei riitä ihmisiä
Hyvinvointiala Halin työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri sanoi, että sote-lainsäädäntö on viime aikoina ollut "maailman paperilla parantamista".
– Erilaisiin asioihin luodaan yhä korkeampia henkilöstömitoituksia. Hoitopaikkoja voidaan joutua sulkemaan, kun ei enää riitä henkilöstöä täyttämään näitä mitoituksia. Hyvä tarkoitus voi kääntyä ihan päinvastaiseksi, ellemme käytä maalaisjärkeä.
Mänttäri peräänkuulutti myös keskeisintä kannustetta tehdä asioita kustannustehokkaasti.
– Se puuttuu tästä järjestelmästä. Sanon helpon lääkkeen eli käyttäkää enemmän yritysten ja järjestöjen palveluita. Esimerkiksi vanhuspalveluissa ne ovat 25 prosenttia halvempia kuin kuntien itse tuottamat.
Seitsemän vuotta toimineen Kestävä terveydenhuolto -hankkeen tavoite on herättää keskustelua terveydenhuollon muuttuvassa maailmassa. Vastaavanlaisia aamiaistilaisuuksia on järjestetty vuosien varrella jo kaikkiaan 17.
Lääkärilehti julkaisee terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä juttuja SuomiAreenasta koko viikon ajan.
