Käden digitaalinen radiogrammetria murtumapotilaan osteoporoosiriskin arvioinnissa

Seulonnan aloittaminen digitaalisella radiogrammetrialla vähentää raskaamman ja kalliimman DXA-tutkimuksen tarvetta.

Pekka Waris, Pia Linder, Arja Kuukka, Petteri Saarinen, Joonas Sirola, Ville Waris

Koko Suomen perusterveydenhuollon asiakaskirjo on nyt kuvattu

Lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakaslähtöisyys ja kustannusten hillitseminen ovat keskeisiä strategisia tavoitteita. Tiedolla johtamisessa tulee ymmärtää kustannusten syntytapa ja tuntea koko asiakaskirjo.

Eeva Ketola, Virpi Pitkänen, Santeri Huvinen, Timo T. Seppälä

Onko nuorisopsykiatrian poliklinikan potilaskunta muuttunut lähetemäärien kasvaessa?

Lähtökohdat Nuorisopsykiatristen palvelujen kysyntä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Selvitimme, onko poliklinikkapotilaiden oirekuva samalla muuttunut.

Pauliina Reinsalo, Riittakerttu Kaltiala

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät 1992–2017: laskusuunta jatkunut, mutta hidastunut

Lähtökohdat Tietoon perustuvan terveyspoliittisen päätöksenteon pohjaksi tarvitaan riskitekijöiden muutosten seurantaa väestötasolla.

Tiina Laatikainen, Tommi Härkänen, Katja Borodulin, Kennet Harald, Seppo Koskinen, Satu Männistö, Markku Peltonen, Jouko Sundvall, Liisa Valsta, Erkki Vartiainen, Pekka Jousilahti

Haastattelututkimus lääkäreille Sähköisen reseptin uudistamiskäytännöt terveyskeskuksissa

Lähtökohdat Selvitimme sähköisen reseptin uudistamiskäytäntöjä ja lääkehoidon seurantaa. Lisäksi selvitimme lääkärien mielipiteitä reseptien voimassaoloajan pidentymisestä ja potilaiden mahdollisuudesta lähettää uudistamispyyntöjä Omakannasta.

Piia Korhonen, Johanna Timonen, Hanna Kauppinen, Pekka Mäntyselkä, Riitta Ahonen

Työttömien ja ikääntyneiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt selvästi

Lähtökohdat Tutkimuksessa tarkasteltiin työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen muutosta vuodesta 2007 vuoteen 2016 väestöryhmittäin.

Mikko Laaksonen, Heidi Nyman

Nuorten yksinäisyys on yhteydessä lisääntyneeseen oireiluun ja lääkkeiden käyttöön

LÄHTÖKOHDAT Yksinäisyys on merkittävä riski nuoren terveydelle. Selvitimme suomalaisnuorten kokeman yksinäisyyden yleisyyttä ja yhteyksiä psykosomaattiseen oireiluun sekä lääkkeiden käyttöön.

Nelli Lyyra, Niina Junttila, Jorma Tynjälä, Raili Välimaa

Tuhansia turhia kuljetuksia? Uudet teknologiaratkaisut ja toimintatavat ensihoitoon ja päivystykseen

LÄHTÖKOHDAT Ensihoitopalvelujen kysyntä kasvaa. Kiireettömät tehtävät kuormittavat yhä enemmän.

Mari Ervasti, Mia Hautala, Minna Pikkarainen, Jarmo Reponen, Johanna Tuukkanen, Iita Daavittila, Lasse Raatiniemi, Matti Martikainen, Juha Korpelainen

Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisestä vaihtelevia kokemuksia

Lähtökohdat Sairaanhoitajat saivat lääkkeenmääräämisoikeuden Suomessa vuonna 2010, mutta toimintaa on tutkittu vähän.

Emilia Laapio-Rapi, Johanna Tulonen-Tapio, Juhani Ukko, Hannu Rantanen

EHEC-infektiot ja lasten hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä OYS:ssa 1995–2016

Lähtökohdat Enterohemorragisen kolibakteerin (EHEC) aiheuttama hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä (HUS) on yleisin lasten akuutin munuaisten vajaatoiminnan ja dialyysihoidon syy.

Linda Korhonen, Matti Nuutinen

Synnytyspelon hoito TYKS:ssa

Lähtökohdat TYKS:aan perustettiin synnytyspelkovastaanotto, jota pitivät kätilöt.

Lotta Inkinen, Eeva Ekholm

Kysely tunnistaa sairauspoissaoloriskin tietotyössä

LÄHTÖKOHDAT Selvitimme, pystyykö kysely tunnistamaan tietointensiivisessä työssä sellaisia työkykyä uhkaavia tekijöitä, joiden aiheuttamat sairauspoissaolot eivät näy tilastojen diagnoosiluokissa.

Heini Ahveninen, Heikki Arola, Jyrki Ollikainen

Kiireettömien EKG-tutkimusten määrä terveyskeskuksissa vaihtelee huomattavasti

LÄHTÖKOHDAT EKG:n käytöstä perusterveydenhuollon kiireettömillä vastaanotoilla ei ole selkeää valtakunnallista suositusta, vaikka kustannukset ovat suuret.

Heli Perttunen, Hannu Vessari, Markku Sumanen, Outi Koskinen, Aleksi Varinen, Liisa Joutsiniemi, Risto Raivio, Mika Palvanen, Elise Kosunen, Tuomas Koskela

Tukimalli työhönpaluuseen selkäleikkauksen jälkeen Asiakasohjaajana työterveyshuolto

Lähtökohdat Kokeilussa Keski-Suomessa integroitiin työterveyshuolto muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon potilaiden jatkohoidossa selkäleikkauksen jälkeen.

Kirsi Piitulainen, Irja Korhonen, Kaj Husman, Tarja Jalkanen, Mauri Kallinen, Kari Mastokangas, Janne Nissinen, Vesa Nyman, Ilkka Vohlonen

Ääreishermojen kaikukuvaus ENMG:n yhteydessä Erityistarkastelussa rannekanavaoireyhtymä

LÄHTÖKOHDAT Kaikukuvausta on Suomessakin alettu käyttää ENMG:n rinnalla tutkittaessa ääreishermovaurioita. Sillä voidaan mm. varmentaa vaurion sijainti ja tarkastella hermoa ympäröiviä rakenteita.

Katja Virtanen, Sari-Leena Himanen, Hanna Heinonen, Katri Mäkelä

Kuntoutuspsykoterapia tukee työssä pysymistä

LÄHTÖKOHDAT Kelan rahoittaman kuntoutuspsykoterapian tavoite on kohentaa tai ylläpitää opiskelu- tai työkykyä. Rekisteritutkimuksessa selvitettiin kuntoutujien työmarkkinatilannetta ennen terapiaa ja sen jälkeen.

Annamari Tuulio-Henriksson, Tuula Toikka, Pekka Heino, Tanja Laukkala

Reumapotilaiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vaihtelee sairaanhoitopiireittäin

LÄHTÖKOHDAT Nivel- ja selkärankareumapotilaat ovat vaarassa menettää toiminta- ja työkykynsä ilman tehokasta hoitoa. Selvitimme pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden ilmaantuvuudet sairaanhoitopiireittäin.

Kari Puolakka, Hannu Kautiainen, Vappu Rantalaiho, Lauri Virta, Tuulikki Sokka-Isler, Maija Haanpää

Ajokyvyn arviointi MoCA-menetelmällä Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa

Lähtökohdat Tutkimme Montreal Cognitive Assessment (MoCA) -menetelmän soveltuvuutta varhaista Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden ajokyvyn arviointiin. Selvitimme myös menetelmän herkkyyttä tunnistaa kognitiomuutoksia.

Hanna Pyykönen, Heidi Parantainen, Tuomo Kujala, Jan Wikgren

Alzheimer-potilaat ja psyykenlääkkeiden käyttö 2005–2011

Lähtökohdat Tutkimme Alzheimerin taudin diagnoosin eri vuosina saaneiden henkilöiden psyykenlääkkeiden käyttöä sekä heidän osuuttaan 65 vuotta täyttäneestä väestöstä erityisvastuualueittain.

Laura Juhola, Heidi Taipale, Marjaana Koponen, Antti Tanskanen, Jari Tiihonen, Sirpa Hartikainen, Anna-Maija Tolppanen

Miten opioidikorvaushoidossa olevat eroavat muista päihdeasiakkaista?

LÄHTÖKOHDAT Kotimaiset tutkimukset opioidiriippuvuuden lääkkeellisestä vieroitus- ja korvaushoidosta ovat rajautuneet hoitoyksiköihin tai alueisiin. Tavoite oli saada tietoa potilaista ja hoidon sisällöstä koko maasta.

Niklas Mäkelä, Airi Partanen, Hannu Alho, Kristiina Kuussaari