Päihteet liikenteessä ennen ja jälkeen nollarajalain

1.2.2003 tuli voimaan niin sanottu nollarajalaki, jonka mukaan liikennejuopumuksesta epäilty voidaan tuomita, jos hänen veressään on huumeita tai niiden aineenvaihduntatuotteita, ilman, että poliisin tulisi osoittaa ajokyvyn olleen heikentynyt.

Satu Ellermaa, Saija Turtiainen, Timo Seppälä

Tiedon antaminen kriittisesti sairaan potilaan läheisille

Tiedon antaminen potilaan läheiselle tehohoitojakson aikana tiedetään tärkeäksi, mutta tutkimuksia siitä, mitä tietoa tulee antaa ja miten, ei juurikaan ole. Tämä artikkeli perustuu väitöstutkimukseen, jossa tarkasteltiin kriittisesti sairaan potilaan läheisen ja hoitavan henkilön yhteistyötä.

Heli Potinkara, Päivi Åstedt-Kurki

Oikaisu: Psykodynaamiset yksilöterapiat tänään

Psykoterapian rahoituksessa on viime aikoina tapahtunut paljon muutoksia, ja niinpä katsauksessamme Psykodynaamiset yksilöterapiat tänään (Suom Lääkäril 2005; 60:2331-7) oli väärä tieto Kelan kuntoutusvaroin rahoitettavasta psykoterapiasta. Toisin kuin artikkelissa (s. 2336) todetaan, myös 16-25-vuotiailta edellytetään diagnoosin asettamisen jälkeen vähintään 6 kuukautta kestävää psykiatrista hoitoa ennen kuin Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voidaan hakea. Pahoittelemme virhettä. (Lähde: www.kela.fi)

Pirjo Saarinen, Timo Tuovinen

Voimakas IgE-vaste maidolle imeväisiässä ennustaa hidasta toipumista maitoallergiasta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sitä, voidaanko ihopistokokeen ja seerumista mitatun maidolle spesifisen IgE-pitoisuuden avulla ennustaa toleranssin kehittymistä maidolle.

Sinikka Karppinen, Pertti Koskinen, Kaisu Juntunen-Backman, Kirsti Kalimo, Timo Klemola, Riitta Korpela, Timo Vanto

Miten suomalaiset kirurgit suojautuvat veriteitse tarttuvilta taudeilta?

Leikkaustilanteessa kirurgi voi saada veriteitse tarttuvan taudin. Tästä syystä kirurgit ovat alkaneet käyttää kaksinkertaisia leikkauskäsineitä ja silmien suojaamista leikkaustilanteessa. Myös rokottaminen hepatiitti B:tä vastaan on hyödyllistä ennaltaehkäisyä. Näiden keinojen käytön yleisyydestä Suomessa ei ole ollut tietoa.

Pekka T. Jaatinen, Pertti Aarnio, Ulla Hohtari-Kivimäki, Tero Laine

Hengitystieinfektioiden hoito terveyskeskuksessa - potilaan, lääkärin ja yhteiskunnan näkökulma

Hengitystieinfektiot aiheuttavat 25 % avohoidon lääkärikäynneistä, 80 % avohoidon mikrobilääkekäytöstä ja 40 % sairauspoissaoloista.

Mauri Jussila, Harri Sintonen, Irma Koivula, Jukka Lumio

Aivohalvausten ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden muutokset Suomessa vuosina 1991-2002

Suomen aivohalvausilmaantuvuudesta ja -kuolleisuudesta tai aivohalvausten kohtaustappavuudesta ei ole julkaistua tietoa 1990-luvun lopulta eikä 2000-luvun alusta.

Pia Pajunen, Rauni Pääkkönen, Tiina Laatikainen, Helena Hämäläinen Ilmo Keskimäki, Marja Niemi, Hannu Rintanen, Veikko Salomaa

Aivohalvausriski verenpainelääkityillä avohoitopotilailla

Aivohalvauksen ehkäisy on kohonneen verenpaineen hoidon tärkein tavoite. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aivohalvausriskiä ja lääkkeiden käyttöprofiilia avohoidon verenpainelääkitystä saavilla potilailla.

Kirsi Rantanen, Timo Strandberg, Hannu Vanhanen

Seulonnan merkitys rintasyövän toteamisessa

Suomessa aloitettiin rintasyövän varhaiseksi toteamiseksi 50-59-vuotiaiden naisten valtakunnallinen mammografiaseulonta vuonna 1987. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme seulonnan merkitystä rintasyövän toteamisessa ja hoidossa Mikkelin keskussairaalan alueella.

Hannu Paajanen, Maija Lehtonen, Heikki Hermunen, Markku Helle, Peter B. Dean

PET-rekka vieraili sairaalan pihalla Varsinaisella PET-kameralla ja gamma-PET-kameralla otettujen kuvien vertailu

Positroniemissiotomografiakuvaus (PET-kuvaus) on osoittautunut hyödylliseksi erityisesti syöpäpotilaiden kuvantamistutkimuksissa. Varsinaisia PET-tutkimuksia tehdään Turun PET-keskuksen lisäksi liikkuvassa kuvausyksikössä. PET-tutkimuksia voidaan tehdä myös ns. gamma-PET-kameran avulla. Gamma-PET-kameroita on maassamme useissa sairaaloissa. Tarkoituksenamme oli selvittää, miten gamma-PET-kameralla otetut kuvat vastaavat PET-kameralla otettuja kuvia.

Kirsi Timonen, Pasi Korkola, Reijo Takalo, Juhani I. Heikkilä, Tiit Kööbi, Esko Vanninen

Refluksitaudin tähystysleikkaus päiväkirurgisessa yksikössä

Refluksitaudin tähystysleikkaukset aloitettiin Vaasan keskussairaalan päiväkirurgisessa yksikössä maaliskuussa 2003 prospektiivisena tutkimuksena, jonka tarkoituksena oli selvittää potilasturvallisuutta, leikkauksenjälkeisen kivun ja pahoinvoinnin hallintaa sekä potilastyytyväisyyttä.

Mikael Victorzon, Pekka Tolonen, Tuula Vuorialho

Punaisen Ristin kenttäsairaalassa hoidetut potilaat Bamin maanjäristyksen jälkeisinä ensimmäisinä viikkoina

26. joulukuuta 2003 Bamin kaupunkia Iranissa järisytti voimakkuudeltaan 6,5 Richterin maanjäristys. Kuvaamme Punaisen Ristin kenttäsairaalassa 2.-22.1.2004 hoidetut potilaat.

Merja Helminen, Arttu Lahdenperä

Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Kanta-Hämeen keskus-sairaalassa vuosina 1988-2001

Kolorektaalisyöpiä hoidetaan leikkauksilla useimmissa kirurgisissa yksiköissä yliopistoklinikoista aluesairaaloihin. Kotimaisia hoitotuloksia on kuitenkin raportoitu niukasti, eikä yliopistoklinikoiden ulkopuolelta ole käytettävissä kuin yksi hoitotuloksia käsittelevä julkaisu.

Pekka Kuusanmäki, Outi Lindström, Timo Tomminen, Esa Könönen, Mauri Iivonen, Hannu Paimela

C- JA B-hepatiitin uudet hoitolinjat

Suomessa ilmaantuu uusia C-hepatiittitapauksia vuosittain n. 1 200, ja akuuteista C-hepatiitti-infektioista kroonistuu 50-80 %.

Martti Färkkilä

Uhkaavan transmuraalisen sydäninfarktin hoitoon liittyvät vuotokomplikaatiot

Uhkaavan transmuraalisen sydäninfarktin hoitamiseen käytetään liuotushoitoa. Liuotushoidon keskeisintä komplikaatiota, vakavaa verenvuotoa, on tutkittu vähän käytännön kliinisessä toiminnassa. Selvitimme vuotokomplikaatioiden esiintymistä, hoidon toteutumista suositusten mukaisesti ja hyytymistä kuvaavien laboratorioparametrien yhteyttä vuotoihin liuotushoitoa saaneilla potilailla.

Juhani Rossinen - Johanna Viita - Markku S. Nieminen - Riitta Lassila

Palaako potilas työhön ensimmäisen sydäninfarktin jälkeen?

Eläketilastoissa iskeemisen sydänsairauden osuus työkyvyttömyyden perusteena on pienentynyt olennaisesti parinkymmenen viime vuoden aikana. Sen sijaan ei ole ollut selvää käsitystä, kuinka moni ensimmäisen sydäninfarktin sairastaneista henkilöistä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle sairastumistaan seuraavina vuosina.

Helena Hämäläinen - Lauri Virta - Juhani Mäki - Ilmo Keskimäki, Markku Mähönen - Vladislav Moltchanov - Veikko Salomaa

Opioidikorvaushoito tehoaa Korvaushoito Hyksin päihdepsykiatrian yksikössä 2000-2002

Opioidiriippuvaisille suunnatun korvaus- ja ylläpitohoidon tuloksia ei ole Suomessa aiemmin systemaattisesti tutkittu.

Helena Vorma - Petteri Sokero - Saija Turtiainen - Heikki Katila

Nuorten diabeetikkojen ohjaus ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä - tulokset paremmat kuin perinteiselläyksilöohjauksella

Suomalaiset sairastuvat tyypin 1 diabetekseen yleisimmin maailmassa. Valtaosalle diabetes puhkeaa ennen 20 vuoden ikää. Nuoruusiässä diabeteksen hoidon vaatimukset ovat ristiriidassa ikään liittyvien kehitystavoitteiden kanssa ja hoitotasapaino on usein huono. Nuoruusikä on kuitenkin tärkeä elämänvaihe, sillä silloin integroidaan pysyvä sairaus omaan elämään. Itsenäistyäkseen ja saadakseen hoidon hallintaansa nuori diabeetikko tarvitsee ohjausta.

Sirkku Tulokas - Markku Ojanen, Anna-Maija Koivisto - Amos Pasternack

Yliopistosairaalan synnyttäjien kokemukset kivunhoidosta 2000-2001 Helsingissä ja Tampereella

Synnytyskivun hoitokäytännöt Tampereen (Tays) ja Helsingin (Hyks) yliopistollisissa sairaaloissa ovat perinteisesti poikenneet toisistaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin synnyttäjien kipukokemuksia ja tyytyväisyyttä synnytyskivun hoitoon näissä sairaaloissa.

Johanna Sarvela - Antti Aho - Pekka Halonen - Arvi Yli-Hankala, Kari Teramo - Kari Korttila

Lasketteluvammat Suomessa - lumilautailu murtaa ranteita

Tutkimuksessa selvitettiin talvikaudella 2003-04 suuressa suomalaisessa hiihtokeskuksessa (Himos) tapahtuneet rinnetapaturmat, joiden vuoksi hakeuduttiin lääkärin hoitoon. Tuloksia verrattiin 1980-luvulla tehtyyn vastaavaan tutkimukseen.

Juha Paloneva