Meluherkkyys tulisi ottaa huomioon meluntorjunnassa

Melu on tyypillinen ympäristön stressitekijä, jolla on selviä terveysvaikutuksia. Meluherkkyys lisää melun häiritsevyyttä ja se oli tässä tutkimuksessa merkittävä tekijä melun raportoinnissa. Yksilöt, jotka ovat erityisen herkkiä melulle, ovat myös muita alttiimpia melun vaikutuksille. Melun häiritsevyyden ja meluherkkyyden on todettu ennakoivan melun terveysvaikutuksia, kuten verenpainetta, paremmin kuin itse melutaso. Melualtistuksen, melun häiritsevyyden ja meluherkkyyden tutkiminen kyselyin voi täydentää melukartoituksia meluntorjuntaa suunniteltaessa.

Marja Heinonen-Guzejev, Heikki S. Vuorinen, Jaakko Kaprio, Markku Koskenvuo, Kauko Heikkilä, Helena Mussalo-Rauhamaa

Epästabiilia angina pectorista sairastavien potilaiden hoidon toteutuminen Seurantatutkimus TAYS:n potilaista

TAYS:aan sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen lähetettyjen epästabiilia angina pectorista sairastavien potilaiden hoidon toteutumista ja vointia seurattiin puolen vuoden ajan. Viiveet sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen ovat pitkät. Perinteinen lääkehoito toteutuu hyvin. Sen sijaan uudempien verihiutaleitten aggregoitumiseen vaikuttavien glykoproteiinin reseptorin salpaajien käytössä on tehostamisen varaa. Sitä paitsi statiinilääkitys oli käytössä viiden kuukauden kuluttua vain 46 %:lla kaikista ja ainoastaan

Saila Vikman, Matti Tarkka, Kari Niemelä

Työympäristön tupakansavulle altistumisen vaikutus kuolleisuuteen Suomessa

Tutkimuksessa arvioitiin työpaikan tupakansavulle altistumisesta johtuvaa osuutta vuosittaisesta kuolleisuudesta Suomessa. Arvioinnissa käytettiin hyväksi kuolinsyytilastoa, altistuneiden työntekijöiden lukumääriä ja epidemiologisten tutkimusten antamaa tietoa eri tautien riskeistä. Eräille tärkeille kuolinsyille arvioitiin seuraavat osuudet: keuhkosyöpä 2,8 %, krooninen keuhkoahtaumatauti 1,1 %, sepelvaltimotauti 3,4 % ja aivoverisuonien sairaus 9,4 %. Arvion mukaan Suomessa sattui vuonna 1996 yhteensä noin 250 työperäisen passiivisen tupakoinnin aiheuttamaa kuolemaa.

Markku M. Nurminen, Maritta S. Jaakkola

Avohoidon potilaista eristettyjen bakteerien lääkeresistenssi Suomessa 1997-2000 FINRES 2001 -raportti

Mikrobilääkkeille resistenttien bakteerien maailmanlaajuinen leviäminen on merkittävä uhka terveydenhuollolle. Suomessa resistenssitilanteen seuranta perustuu alueellisten kliinisen mikrobiologian laboratorioiden FiRe-verkostolle. Meillä avohoidon potilaista eristettyjen bakteerien resistenssitilanne on vielä kohtuullisen hyvä, mutta koska bakteerit eivät tunne rajoja, kansainvälinen kehitys heijastuu vääjäämättä meillekin. Erityisen tarkkailun kohteena ovat tällä hetkellä pneumokokkien makrolidiresistenssi ja gonokokkien fluorokinoloniresistenssi.

Pentti Huovinen, Heikki Kaukoranta, Marja-Leena Katila, Antti Nissinen, Martti Vaara, Fire-Verkosto

Kliininen kuormituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa

Sepelvaltimotaudin epäilyn vuoksi kliiniseen kuormituskokeeseen tulevat potilaat lähetetään herkästi tutkimuksiin. Kuopion seudulla tehdyssä tutkimuksessa verrattiin avoterveydenhuollon ja sairaalan kliinisen fysiologian osaston kuormituskoepotilaiden tietoja ja todettiin, että avoterveydenhuollossa on kannattavaa tutkia potilaita, joilla on suuri ennakkotodennäköisyys sairastua sepelvaltimotautiin. Tulosten perusteella ei näytä olevan estettä kuormituskokeiden lisäämiselle avoterveydenhuollossa, kunhan ne suunnataan oikealle kohderyhmälle.

Katri Jauhiainen, Jussi Helin, Esko Länsimies, Esko Vanninen

Kokemuksia alaraajojen ihon verisuonilaajentumien ruiskutushoidosta polidokanoliliuoksella

Ruiskutushoitoa eli skleroterapiaa on käytetty Suomessa varsin vähän alaraajojen ihon verisuonilaajentumien hoitoon. Se on kuitenkin yksinkertainen ja tehokas tapa hoitaa häiritsevät telangiektasiat ja retikulaarilaskimot. Hoitotekniikka on helppo oppia ja välineistö on yksinkertainen. Hoitosukan käytöllä varmistetaan ruiskutettujen suonien sulkeutuminen. Artikkelissa kuvataan 40 potilaan alaraajojen ihon verisuonilaajentumien polidokanoliliuoksella tehdyn skleroterapian hoitotulokset ja sivuvaikutukset. Potilaat olivat keskimäärin tyytyväisiä hoitoon, ja yksilötasolla hoitotulokset vaihtelivat olemattomasta erinomaiseen.

Ken Malanin

Lastenneuvolan terveydenhoitaja vauvaperheen tuen tarpeen havaitsijana

Vauvaperheisiin suunnatun, mahdollisimman monet perheet tavoittavan ja peruspalvelujen kautta toteutettavan ennaltaehkäisevän pienten lasten mielenterveystyön ja sen tutkimuksen tarve on ilmeinen. Tampereella aloitettiin 1997 lastenneuvolaan sijoittuva Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa - tutkimusprojekti, jossa lastenneuvolan terveydenhoitajan toimintaan pienten, alle 2-vuotiaiden lasten mielenterveyspalvelujen antajana pyritään vaikuttamaan. Projektissa terveydenhoitajilla annettu lisäkoulutus lisäsi odotusten mukaisesti terveydenhoitajien valmiuksia käsitellä vanhempien kanssa vauvaan, perheeseen ja perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia.

Kaija Puura, Tuula Tamminen, Mirjami Mäntymaa, Eija Virta, Merja-Maaria Turunen, Anna-Maija Koivisto

Tehoaako ryhmäneuvonta tyypin 2 diabeetikkojen hoidonohjauksessa?

Tyypin 2 diabetes on kasvava kansantauti, johon liittyy huomattavasti kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski. Kangasalan seudun terveyskeskuksessa tehdyssä interventiotutkimuksessa verrattiin yksilö- ja ryhmäneuvontaa tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidonohjauksessa. Menetelmät osoittautuivat yhtä tehokkaiksi sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden vähentämisessä. Tärkeänä edellytyksenä diabeteksen hoidon onnistumiselle pidetään pitkäjänteistä toimintaa ja hyvää hoitomyöntyvyyttä.

Pertti Tuominen, Toivo Rintamäki, Mauri Jussila, Sirpa Kotisaari, Anna-Liisa Sipilä, Heikki Oksa

Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset

Astman ja keuhkoahtaumataudin valtakunnalliset hoito-ohjelmat ovat viime vuosina lisänneet spirometriatutkimusten tarvetta. Valtakunnallisen kyselyn perusteella Suomessa tehtiin vuonna 1998 arviolta 395 000- 425 000 spirometriatutkimusta. Tutkimusten laatu on monilta osin ollut puutteellinen, ja vaikka laatu on parantunut aiempaan tutkimukseen verrattuna, puutteita todettiin edelleen mm. tutkimukseen valmistautumisessa, tutkimuksen suorittamisessa, onnistuneen spirometriakäyrän tunnistamisessa ja tutkimuksen toistettavuuden arvioimisessa. Lisäksi tutkimuksen tekemiseen varattiin usein riittämättömästi aikaa. Spirometriatutkimuksien laadun parantamiseksi koulutus ja laaduntarkkailu ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Päivi Piirilä, Anne Pietinalho, Minna Loponen, Helga Naumanen, Markku Nurminen, Suvi-Päivikki Salo, Aino Siukola, Olli Korhonen, Kaj Koskela, Anssi Sovijärvi

Lasten päiväkirurginen nielurisaleikkaus

HYKS:n korvaklinikalla selvitettiin, kuinka lasten nielurisaleikkaukset onnistuvat päiväkirurgisina toimenpiteinä ja miten lasten vanhemmat päiväkirurgian kokevat. Sadasta lapsesta 90 pääsi kotiin leikkauspäivänä. Lasten vanhemmille soitettiin leikkausta seuraavana päivänä ja 1-4 kuukautta leikkauksen jälkeen. Primaarisia jälkivuotoja ei ollut. Kivun hoidossa ei ollut ongelmia. Yleisin komplikaatio oli oksentelu. Selvityksemme perusteella lasten nielurisaleikkaus on turvallinen ja päiväkirurgiaan hyvin soveltuva toimenpide. Suurin osa perheistä piti päiväkirurgiaa heille soveliaana.

Mervi Kanerva, Pekka Tarkkila, Anne Pitkäranta

Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus Keski-Suomessa

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehtiin vuosina 1994-98 satunnaistettu interventiotutkimus lonkkamurtumapotilaiden leikkauksen jälkeisestä hoidosta. Siinä verrattiin keskussairaalan geriatrisella osastolla tapahtuvan tehostetun alkukuntoutuksen ja terveyskeskussairaaloissa annettavan kuntoutuksen vaikuttavuutta aiemmin itsenäisesti liikkuneiden avohoidon potilaiden hoidossa. Sairaalahoitoajan mediaani oli geriatrisessa yksikössä kuntoutetuilla 34 ja terveyskeskusryhmällä 42 vuorokautta. Keskivaikeasti dementoituneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista voitiin merkittävästi vähentää aktiivisen kuntoutuksen avulla.

Tiina M. Huusko, Pertti Karppi, Hannu Kautiainen, Raimo Sulkava

Erythema migrans Turunmaan saariston asukkailla

Erythema migransin (EM) diagnosointi ei aina ole helppoa, sillä serologiasta ei borrelioosin tässä vaiheessa yleensä ole apua. Hoito tuleekin aloittaa kliinisen kuvan perusteella odottamatta laboratoriotestien tuloksia. Prospektiivisen tutkimuksen mukaan Turunmaan saariston alueella kahden vuoden seurannan aikana kliininen EM-diagnoosi tehtiin 82 potilaalle ja EM:n vuosittainen ilmaantuvuus oli 148/100 000 asukasta. Ihokoepaloista 35,5% oli PCR-positiivisia ja 21,5 % viljelypositiivisia. Potilaista oli seropositiivisia diagnosointihetkellä 31 % ja kolme viikkoa myöhemmin 53%. EM oli yleisemmin tasavärinen kuin rengasmainen punoitus. Vain pieni osa potilaista muisti punkin purreen. Borreliat näyttävät leviävän elimistöön varhain, usein aiheuttamatta yleistyneitä oireita.

Jarmo Oksi, Harri Marttila, Hanna Soini, Heikki Aho, Jaakko Uksila, Matti Viljanen

Keuhkoahtaumataudin (COPD) akuutin pahenemisvaiheen hoito kotisairaalassa

Noin puolet vaikean keuhkoahtaumataudin akuuteista pahenemisvaiheista voidaan hoitaa turvallisesti ja onnistuneesti kotisairaalassa, kunhan potilaiden perusteellinen tilannearvio suoritetaan sairaalan ensiapupoliklinikalla. Tutkimuksemme mukaan potilaat olivat erittäin tyytyväisiä kotisairaalaan, mutta tuleeko hoito kotona halvemmaksi riippuu osittain myös hoidon organisoinnista. Tutkimuksen yhteydessä todettiin, että potilaiden kotiympäristön parannustoimenpiteillä voitaisiin auttaa kotona selviytymistä ja poistaa potilailla hyvin yleistä turvattomuuden tunnetta.

Sirkku Vilkman, Arvid Nyberg, Tuija Poussa, Petra Ranta

Astma ja allergia selittävät lasten pitkäaikaissairastavuuden lisääntymisen

Kelan ja Stakesin väestötutkimusten mukaan 0-14-vuotiaiden lasten pitkäaikaissairastavuus on selvästi lisääntynyt vuosien 1987 ja 1996 välisenä aikana. Tämä selittyy miltei täysin astman ja allergioiden lisääntymisellä, ja nämä sairaudet ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. Vanhempien sosiaalinen asema ei juurikaan näytä olevan yhteydessä lasten sairastavuuteen.

Pentti Takala, Timo Klaukka, Ossi Rahkonen

Toteutuvatko sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiota koskevat suositukset? EUROASPIRE I- ja EUROASPIRE II-tutkimusten tulokset KYS:ssa hoidetuilla potilailla

Sekundaaripreventiolla on tärkeä sija lääkärien toteuttamassa sepelvaltimotaudin ehkäisytyössä. EUROASPIRE I ja II -tutkimuksissa, jotka tehtiin yhdeksässä Euroopan maassa vuosina 1995-96 ja 1999-2000, kartoitettiin alalla tapahtunutta kehitystä. Suomessa tutkimukset tehtiin KYS:n alueella. Mukana oli ohitusleikkaus-, pallolaajennus- ja sydäninfarkti- sekä muun äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen sairastaneita potilaita. Vaikka seerumin kolesterolipitoisuus saatiin entistä suuremmalla osalla potilaista pienenemään, oli potilaiden elämäntapamuutosten toteutumisessa ja eräiden vaaratekijöiden vähentämisessä edelleen ongelmia.

Kalevi Pyörälä, Seppo Lehto, Heli Koukkunen, Jaana Luukkonen, Mikko Puhakka, Katja Kärkkäinen

Avohoidon skitsofreniapotilaiden elämänlaatu ja hoitotilanne

Turussa selvitettiin osana pohjoismaista tutkimusprojektia kroonista skitsofreniaa sairastavien, avohoidossa olevien kuntoutuspotilaiden hoitotyytyväisyyttä ja elämänlaatua. Potilaat olivat enimmäkseen tyytyväisiä, mutta tutkijoiden arviot saattoivat olla erilaiset. Potilaat myös kokivat tarvitsevansa vähemmän apua hoitojärjestelmältä kuin mitä henkilökunta arvioi heidän tarvitsevan. Potilaiden sosiaalisiin ja muihin tarpeisiin tulisi kiinnittää aiempaa aktiivisempaa huomiota, vaikka potilas ei kaikista elämänalueista oma-aloitteisesti kertoisikaan.

Jyrki Heikkilä, Jyrki Korkeila, Sargo Aalto, Andre Sourander, Hasse Karlsson

Sepelvaltimotautikuolleisuuden, kohtausten ilmaantuvuuden ja kohtausten tappavuuden yhteys sosioekonomiseen asemaan Suomessa vuosina 1983-1992 FINMONICAn infarktirekisteritutkimus

FINMONICAn infarktirekisteritutkimuksessa vuosina 1983-1992 alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvien sepelvaltimotautikuolleisuus oli 2-3 kertaa niin suuri kuin ylimpien sosioekonomisten ryhmien. Selityksenä näytti olevan yhtä lailla kohtausten suurempi ilmaantuvuus ja suurempi tappavuus. Tehokkaaksi tunnettuja hoitoja käytettiin matalan sosiaaliryhmän potilaille jonkin verran vähemmän kuin korkeassa asemassa oleville. Ainakin teoriassa heikkoon sosiaaliseen asemaan liittyvän ylikuolleisuuden poistaminen voisi puolittaa sepelvaltimotautikuolleisuuden Suomessa.

Veikko Salomaa, Matti Niemelä, Heikki Miettinen, Matti Ketonen, Pirjo Immonen-Räihä, Seppo Koskinen, Markku Mähönen, Seppo Lehto, Tapio Vuorenmaa, Pertti Palomäki, Harri Mustaniemi, Esko Kaarsalo, Matti Arstila, Jorma Torppa, Kari Kuulasmaa, Pekka Puska, Kalevi Pyörälä, Jaakko Tuomilehto

Masennuspotilaat psykiatrisessa osastohoidossa

Tutkimuksessa selvitettiin miesten ja naisten toipumista masennuksesta psykiatrisessa osastohoidossa. Kaikki potilaat olivat vapaaehtoisessa hoidossa, eikä hoitoa muutettu tutkimuksen vuoksi. Masennusoireet vähenivät osastohoidon aikana. Naissukupuoli oli yhteydessä hyvään toipumiseen. Potilaat olivat tyytyväisiä hoitojaksoonsa, vaikka vain osa oli toipunut täysin osastolta lähtiessään. Potilaiden yksilölliseen arviointiin olisi paneuduttava osastohoidossa entistä enemmän. Masennuspotilaat tarvitsevat jatkohoidon osastohoidon jälkeen.

Heimo Viinamäki, Risto Antikainen, Kirsi Honkalampi, Jukka Hintikka, Heli Koivumaa-Honkanen, Pirjo Saarinen, Jouni Kontkanen, Seija Miettinen, Antti Tanskanen

Fibromyalgian ja nivelreuman aiheuttamat toiminnalliset haitat

Nivelreuma aiheuttaa usein huomattavia muutoksia ja johtaa toiminnallisiin haittoihin. Fibromyalgia on edelleen huonosti tunnettu ja tunnustettu oireyhtymä, jossa muutosten arviointi on vaikeaa. Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla näiden sairauksien aiheuttamia haittoja validoiduin kyselylomakkein. Tulokset osoittivat molemmissa ryhmissä näihin sairauksiin liittyvän merkittäviä toiminnallisia haittoja. Ryhmät erosivat merkitsevästi siten, että fibromyalgiapotilaat kokivat keskimäärin enemmän kipua, unihäiriöitä, päiväväsyneisyyttä ja psykososiaalisia haittoja, kun taas nivelreumapotilailla oli odotetusti enemmän fyysiseen toimintakyvyn vajaukseen liittyviä ongelmia.

Jorma V. Viitanen

Astmapotilaan seuranta Kuka seuraa vai seuraako kukaan ?

Aikuisten astma on krooninen sairaus, johon voi liittyä pitkiä oireettomia jaksoja. Varhain aloitettu anti-inflammatorinen hoito ja potilaan omahoitovalmiudet ovat vähentäneet yhteydenottoja lääkäriin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä astma diagnosoidaan edelleen pääosin erikoissairaanhoidossa. Alueellisen hoito-ohjelman mukaan seurannan tulisi jatkua avohoidossa. Kesällä 2000 tehtiin potilaskysely vuonna 1997 avohoitoon siirtyneille astmapotilaille. Sen tulokset osoittivat, että lääkehoidon periaatteet oli omaksuttu oikein, mutta oireilevatkaan astmapotilaat eivät olleet lääkärin seurannassa.

Leena Tuomisto, Hannu Puolijoki, Timo Keistinen