Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen käyttöönotto TYKS:n naistenklinikassa

Mifepristonilla ja prostaglandiinilla suoritettava raskaudenkeskeytys tuli Suomessa kliiniseen käyttöön kesällä 2000. TYKS:n naistenklinikan sadan ensimmäisen lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen valinneen potilaan aineistossa 94 %:lla potilaista keskenmeno oli täydellinen. Keskenmeno tapahtui keskimäärin 4 tunnin kuluttua. Lähes kaikilla potilailla esiintyi supistusten aiheuttamia kipuja, ja joillakin ripulia ja pahoinvointia. Keskeytyksen jälkeinen vuoto kesti keskimäärin 11-12 vrk. Huolimatta haittavaikutuksista 88 % potilaista valitsisi saman keskeytysmenetelmän, mikäli joutuisivat harkitsemaan uutta keskeytystä.

Leila Lind, Vesa Nikkanen, Risto Erkkola

Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen vaikutus iäkkäiden potilaiden terveydentilaan ja sydänoireisiin

Iäkkäiden potilaiden sydänleikkaukset ovat 1980-luvun jälkipuoliskolta lähtien jatkuvasti lisääntyneet. Tämän myötä on herännyt kysymys hoidon vaikuttavuudesta. Sydänleikkauksella tulisi olla vaikutusta odotettavissa olevaan elinikään ja iäkkäiden potilaiden kohdalla ennen kaikkea jäljellä olevien elinvuosien laatuun. Tässä artikkelissa raportoimme ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia yli 70-vuotiaina leikattujen sepelvaltimopotilaiden terveydentilaan ja sydänoireisiin. Tuloksemme vastaavat ulkomaisia tutkimustuloksia ja antavat selvästi tukea sepelvaltimoleikkausten kohdentamiselle yhä iäkkäämpään väestöön.

Matti Malinen, Kimmo Kyösola, Rauno Luosto, Ari Harjula, Reijo Tilvis

Päihdepotilaat päivystyspoliklinikalla - ongelmasta toimintamallin kehittämiseen

Päihdepotilaiden määrän lisääntyminen johti Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiapu- ja tarkkailuosaston sekä päihdepoliklinikan yhteiseen kehittämisprojektiin. Aluksi selvitettiin päihdekäyntien määrää, potilaiden suhtautumista päihdekäytön kysymiseen ja vallitsevaa käytäntöä päihdepotilaiden huomioon ottamisessa. Toiminnan helpottamiseksi kehitettiin tällä hetkellä koekäytössä oleva vuokaaviomalli. Sen tarkoitus on edesauttaa päihdeongelman tunnistamista ja potilaiden ohjantaa sekä edistää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa.

Kaija Seppä, Mauri Aalto, Petteri Pekuri, Susanna Antila, Tuija Lahtinen, Riitta Alaja

Sopiiko laparoskooppinen sappileikkaus päiväkirurgiaan?

Anestesia- ja leikkaustekniikoiden kehittyminen on mahdollistanut laparoskooppisen sappileikkauksen (LC) tekemisen päiväkirurgisesti. Aloittaessamme tätä uutta toimintaa Vaasan ja Keski-Pohjanmaan keskussairaaloissa teimme kyselytutkimuksen näiden potilaiden selviytymisestä kotona. Potilaat selviytyivät kotona hyvin ja olivat tyytyväisiä päiväkirurgiseen hoitomuotoon. Pahoinvointi osoittautui ennakoitua pienemmäksi ongelmaksi. Leikkauksen jälkeisen kivun hoitoa sen sijaan on kehitettävä edelleen. Oikeiden potilaiden valitseminen ja heidän huolellinen valmistaminen toimenpiteeseen sekä kokenut kirurgi luovat edellytykset onnistumiselle.

Tuula Rajaniemi, Tuula Vuorialho, Pekka Tolonen, Alari Ilves, Auvo Rauhala, Asta Boström, Lisen Franz, Lea Hovila, Anna Hakala

Väestötiheys vaikuttaa tapaturmariskiin

Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa, ja tapaturmaisesti kuolee yli 3 000 ihmistä. Tutkimuksessamme onnettomuustapahtumien määrä arvioitiin seutukunnittain tapaturmien päivystyspotilaiden määristä. Tapaturmien riski on selvässä yhteydessä asukastiheyteen, joka väestön määrän ohessa vaikuttaa yhteiskunnan toiminnan paljouteen (liikenne, massatapahtumat yms.). Tästä johtuen maassamme alueellinen tapaturmariski voidaan määritellä lähinnä kolmen tason mukaan, joista pääkaupunkiseutu erottuu muista selvästi korkeariskisimpänä.

Seppo Nieminen, Olli-Pekka Lehtonen, Miika Linna

Kuntoutuuko myosiittia sairastava?

Dermatomyosiitti, polymyosiitti ja inklusio body myosiitti ovat etiologialtaan tuntemattomia, harvinaisia autoimmuunitauteja, joissa lihastulehdus on keskeinen oire. Tulehdus aiheuttaa etenevää lihaskatoa, josta seuraa voiman heikkenemistä sekä liike- ja liikkumisvaikeuksia. Inflammatoristen myosiittien hoitoon käytetään oraalisten glukokortikoidien ohella tarvittaessa solunsalpaajalääkitystä. Tulehduksen rauhoittuessa toimintakyvyn palauttaminen kuntoutuksen ja fysioterapian keinoin, erityisesti lihasharjoituksin, on keskeinen osa hoitoa.

Jorma V. Viitanen, Sirpa Heikkilä

Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina 1983-1990 ja 1991-1998 hoidetut myeloomapotilaat

Myelooman ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä sekä hoidon ja ennusteen kehitystä vuosina 1983-90 ja 1991-98 tarkasteltiin Keski-Suomen keskussairaalan 189 potilaan aineistosta. Seurantajakson aikana ei todettu muutoksia potilaiden sukupuoli- tai ikäjakaumassa eikä eloonjäämisajoissa. Naisten todennäköinen elinaika diagnosoinnin jälkeen oli pitempi kuin miesten. Myeloomapotilaiden hoitopäivien mediaani Keski-Suomen keskussairaalassa on jonkin verran pienentynyt.

Raija Sarkkinen, Heikki Hallman, Hannu Kautiainen, Pekka Hannonen

Iäkäs lonkkamurtumapotilas oppii harvoin varausrajoituksen

Vanhusten lonkkamurtumat hoidetaan useimmiten leikkauksella, ja potilaalle saatetaan määrätä leikkauksen jälkeen usean viikon ajaksi varausrajoitus. Tämän selvityksen perusteella varausrajoituksella ei kuitenkaan ollut merkitystä potilaiden toipumisennusteen kannalta. Useimmat potilaat eivät oppineet noudattamaan varauskieltoa, ja heidän kuntoutusaikansa oli poikkeuksellisen pitkä ja laitostumisriskinsä suuri. Toipumista ennakoivat selvimmin leikkausta edeltänyt liikuntakyky ja kognitiivinen taso.

Minna Raivio, Raimo Niskanen, Olli Korkala, Juha-Pekka Kaukonen, Reijo Tilvis

Sydäninfarktin liuotushoidon viive

Sydäninfarktipotilaan nopea pääsy liuotushoitoon on tavoitteena tuoreissa suosituksissa, mutta useiden selvitysten mukaan tämä ei vielä toteudu. Kanta-Hämeen keskussairaalassa saatiin liuotushoidon aloitusviive lyhenemään neljänneksellä, kun asiaan pureuduttiin prosessinhallinnan menetelmin. Laatuprojektin tulosten pysyvyyttä myös seurataan.

Ari Palomäki, Juha Heino, Markku Saksa, Pekka Karhunen

Ystäväpiirin, elämäntapojen ja nuorisokulttuurin piirteitä huumeita käyttäneillä varusmiehillä vuonna 1999

Vuoden 1999 heinäkuussa varusmiespalvelukseen astuneista miehistä 20 % oli kokeillut huumeita ainakin kerran ja 12 % toistamiseenkin. Huumeita oli tarjottu 46 %:lle, ja 50 % tunsi huumeiden käyttäjän. Vuoteen 1998 verrattuna luvut eivät muuttuneet olennaisesti. Kokeilualttiuden vähenemisestä on kuitenkin viitteitä, mikä voisi olla seuraus julkisesta huumekeskustelusta. Huumeita kokeilleet ilmoittivat selvästi muita useammin kohdanneensa huumeiden tarjontaa, tuntevansa huumeiden käyttäjän ja tupakoivansa.

Vesa Jormanainen, Heikki Korpela, Timo Seppälä, Timo Sahi

Lääkityksen, potilaan ja lääkärin ominaisuuksien vaikutus lipidihoidon tavoitteiden saavuttamiseen

Lipidilääkitys aloitetaan nykyään herkemmin kuin ennen, mutta useiden tutkimusten mukaan lääkitystä saavien potilaiden lipidiarvot eivät silti ole tavoitetasolla. Tässä tutkimuksessa analysoitiin lipidihoidon tavoitteiden saavuttamista selittäviä, potilaaseen, lääkäriin ja annettuun hoitoon liittyviä tekijöitä 676 avohoitopotilaan aineistossa. Potilaat olivat todennäköisesti valikoituneita ja keskimääräistä paremmassa hoidossa, mutta silti vain noin puolet oli hoitotavoitteessa huolimatta vakiintuneesta lääkehoidosta. Lipiditavoitteet saavutetaan parhaiten, kun sekä potilas että lääkäri ovat aktiivisia ja lääkeannokset säädetään vasteen mukaan.

Timo Strandberg, Hannu Vanhanen

Varusmiesten tupakointi, suunuuskan ja alkoholin käyttö 1990-luvun lopulla

Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten tupakointi väheni ja täysin tupakoimattomien osuus lisääntyi vuodesta 1996 vuoteen 1998. Tupakoimattomat olivat useimmin kotoisin pienistä kaupungeista ja heillä oli enemmän koulutusta kuin tupakoivilla varusmiehillä. Myös varusmiesten suunuuskan käyttö väheni, vaikka erot kotipaikan sijainnin mukaan olivat melko suuret. Alkoholin käyttö lähes kaksinkertaistui seuranta-aikana, mutta humalahakuisen juomisen tiheys säilyi ennallaan. Tutkijat arvelevat, että kyse saattaisi olla yleiseurooppalaisesta suuntauksesta, johon liittyy taajempi alkoholin käyttö ilman täyttä humalaa.

Sinikka Äijänseppä, Vesa Jormanainen, Timo Sahi

Keuhkoahtaumataudin sairaalahoitoaika ei enää lyhene

Keuhkoahtaumataudin kansallinen hoito-ohjelma on alkutaipaleellaan. Tästä taudista aiheutuneen sairaalakäytön kehityssuunnan perusteella voidaan jo todeta, ettei ohjelma ehkä onnistu niin hyvin kuin vastaava kansallinen astmaohjelma. Keuhkoahtaumataudin sairaalahoitoajan lyhentyminen on pysähtynyt. Tämän sairauden tutkimukseen onkin panostettava, ja sairaalaa korvaavia hoitomuotoja kehitettävä, mikäli taudista aiheutuneiden kustannusten nousua aiotaan hillitä suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään.

Olli Säynäjäkangas, Tuili Tuuponen, Tuija Kinnunen, Timo Keistinen

Miehen sterilisaatio veitsettömällä ja perinteisellä menetelmällä

Loppukesästä 1995 alkaen Turun yliopistollisen keskussairaalan synnytys- ja naistentautien klinikka on tarjonnut sterilisaatiomahdollisuutta myös miehille. TYKS:n naistenklinikassa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön miehen sterilisaation eli vasektomian yhteydessä ns. veitsetön toimenpidemenetelmä. Kokemukset tästä menetelmästä ovat olleet rohkaisevia: postoperatiiviset hematoomat ja kivut ovat olleet vähäisempiä kuin perinteisellä menetelmällä tehdyissä vasektomioissa.

Mika Rantala, Vesa Nikkanen, Antero Konttila, Béatrice Ewalds-Kvist

Pitkäaikaiseen masentuneisuuteen liittyvät tekijät yleisväestössä

Selvitimme tutkimuksessamme pitkäaikaiseen masentuneisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä yleisväestössä. Pitkäaikaisesti masentuneet (13,9 % koko aineistosta) olivat muita vanhempia ja harvemmin naimisissa tai avoliitossa. He olivat useammin työttöminä, sairauslomalla tai eläkkeellä ja arvioivat terveydentilansa ja taloudellisen tilanteensa usein huonoksi. He olivat tyytymättömämpiä elämäänsä ja heillä oli myös enemmän aleksityymisiä piirteitä. Pitkäaikaisen masentuneisuuden hoitamattomuus oli yleistä.

Heimo Viinamäki, Kirsi Honkalampi, Jukka Hintikka, Heli Koivumaa-Honkanen, Risto Antikainen, Antti Tanskanen

Toimintakykyindeksien validointi suomalaisilla selkärankareumaa tai spodylartropatiaa sairastavilla potilailla

Spondylartropatioissa toiminnallisten haittojen 'mittaaminen' on tärkeää. Suositeltujen Bath Ankylosing Spondylitis Functional Indexin (BASFI) ja Dougados Functional Indexin (DFI) soveltuvuutta, toistettavuutta ja validiteettia tutkittiin suomalaisilla potilailla ja verrattiin niitä aktiviteetti-indeksiin (BASDAI), selän rtg-löydöksiin ja liikkuvuusmittoihin. Indeksien kysymykset olivat ymmärrettäviä ja hyvin toistettavia (ICC: 0,97-0,99) korreloituen merkitsevästi tautimuutoksiin; poikkeuksena DFI:n heikko korrelaatio SI-rtg-löydöksiin. Lisäksi DFI oli enemmän riippuvainen iästä, kumpikaan indeksi ei sensijaan korreloinut taudin kestoon tai laskoon.

Jorma V. Viitanen, Sirpa Heikkilä

Alkoholin ja huumeiden käytön vaikutus raskauteen Prospektiivinen seurantatutkimus 1996-1997

Päihdepotilaiden raskaudenaikaista alkoholin ja huumeiden käyttöä seurattiin pääkaupunkiseudulla prospektiivisesti HUS:n Naistensairaalassa lokakuusta 1996 toukokuuhun 1997. Alkoholin suurkulutuksen kriteerit raskauden alussa täyttyivät 13 potilaalla. Näistä 8 synnytti lapsen, jolla oli viitteitä alkoholivauriosta. Äidin korkea ikä ja aikaisemmat raskaudenkeskeytykset olivat riskitekijöitä vaurion syntymiselle. 13 potilasta käytti huumeita tai rauhoittavia lääkkeitä raskauden aikana. Heille syntyneiden lasten kasvukäyrissä syntymähetkellä ei havaittu poikkeavaa.

Taisto Sarkola, Peter Eriksson, Erja Halmesmäki

Yhdyskuntailman pienhiukkaset ja terveys

Ilman pienhiukkasille altistuminen pahentaa keuhko- ja sydänsairauksien oireita ja lisää kuolleisuutta. Lääkäreille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan hengitettävien hiukkasten terveysvaikutukset vaativat aktiivista huomiota. Huonolaatuinen sisäilma arvioitiin ympäristöterveysongelmana merkittävämmäksi kuin huonolaatuinen yhdyskuntailma. Päästölähteiden ja puhdistustekniikan sekä terveysvaikutusten epidemiologista tutkimusta pidettiin tärkeimpinä tutkimuskohteina.

Jorma Valjus, Markku Koskenvuo, Erkki Terho, Pekka Järvinen

Dekompressiivinen kirurgia selkärangan etäpesäkkeiden hoitomuotona

Selkärangan etäpesäke on yksi vakavimmista syövän komplikaatioista. Todennäköisimmät etäpesäkkeen aiheuttajat ovat eturauhas-, rinta-, keuhko- ja munuaissyöpä. Jos etäpesäke havaitaan ajoissa, voidaan tilanne saada rauhoittumaan sädehoidolla. Kirurginen dekompressio tehdään, kun neurologiset oireet etenevät nopeasti tai nikamassa on instabiili murtuma. Tällöin tulisi leikkauksessa tehdä aina stabiloiva toimenpide, useissa tapauksissa spondylodeesi. Selkää stabiloivat toimenpiteet eivät pidennä potilaiden elinaikaa, mutta parantavat jäljellä olevan elämän laatua.

Martti Hirn, Jonna Maunu

Huumepikatestien luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi virtsa- ja sylkinäytteistä

Huumepikatestaus huumeiden käytöstä epäiltyjen virtsasta tai syljestä tehdään usein päivystyksenä. Testin suorittaja voi olla muu kuin terveydenhuollon ammattilainen, esim. poliisi tai vanginvartija. Hyvän testin ominaisuuksiin kuuluvat luotettavuus, helppo testaustapa ja selkeä tulkittavuus. Tutkimuksessa mukana olleiden virtsatestien keskimääräinen oikeellisuus oli 96 %, sensitiivisyys 92 % ja spesifisyys 98 %. Sylkitestit sen sijaan olivat huomattavasti epäluotettavampia ja ovat vielä kehitysvaiheessa. Positiivisen pikatestin tulos tulee lopullisesti varmistaa myös akkreditoidussa huumelaboratoriossa.

Marielle Grönholm, Aila Leino, Jukka Saarimies, Pirjo Lillsunde