Psykologiset hoitomuodot tehoavat unettomuuteen

•Nykynäkemyksen mukaan erityisesti pitkäkestoinen unettomuus on itsenäinen tai muiden sairauksien kanssa yhtäaikainen häiriö, joka vaatii spesifistä hoitoa.

Heli Järnefelt

Viivästyneen unijakson lääkkeettömät hoidot

•Jopa 16 % nuorista kärsii viivästyneestä unijaksosta, jossa vuorokausirytmi jätättää merkittävällä tavalla.

Anu-Katriina Pesonen, Liisa Kuula, Anna Sofia Urrila

Liikaunisuuden kelpo hoito

•Liikaunisuus tarkoittaa poikkeavaa päiväaikaista väsymystä, johon yhdistyy pakonomainen nukahtamistarve.

Tomi Sarkanen, Anniina Alakuijala, Markku Partinen

Unen erityishäiriöt – miten tutkin, miten hoidan?

•Parasomnioiden, kuten unissakävelyn, ajatellaan johtuvan univaiheiden ja unen rakenteen häiriintymisestä siten, että valvetoimintoja sekoittuu uneen.

Juha Markkula, Salla Lamusuo

Aikuisten sepsiksen diagnostiikka ja hoito

•Vuonna 2016 uudistetun määritelmän mukaan sepsis on tila, jossa infektio on aiheuttanut elinhäiriöitä.

Esa Rintala, Sari Karlsson

ALS-potilaan monimuotoiset oireet

•Amyotrofiseen lateraaliskleroosiin (ALS) liittyy monia erityisongelmia, jotka vaativat moniammatillista ­arviointia ja hoitoa.

Johanna Palmio, Hannu Laaksovirta

Lasten ruoka-allergia – oireista patomekanismeihin

Ruoka-allergiaan liittyviä immunoglobuliini E (IgE) -välitteisiä iho-oireita ovat mm. akuutti nokkosihottuma, angioedeema, ihon lehahdukset ja kutina. Atooppisen ihottuman paheneminen voi tapahtua IgE-välitteisesti tai viivästyneillä mekanismeilla. 

Sami Remes, Petri Kulmala

Urtikaria – tavallinen syy lasten päivystyskäynteihin

Urtikarian taustalla on usein hengitystieinfektio. Ihottuman voi laukaista myös ruoka-aine tai kosketus.

Kimmo Halt, Päivi Tossavainen, Teija Dunder

Allergia menee ihoon ja henkeen

Teema-artikkeli kokoaa Lääkärilehdessä äskettäin julkaistut artikkelit allergiasta ja sen hoidosta.

Sattumalöydökset pään magneettikuvauksissa

Pään alueen magneettikuvauksissa sattumalöydökset ovat yleisiä ja suurimmaksi osaksi merkityksettömiä tai ainakin hyvänlaatuisia.

Michaela Bode, Paula Bendel

Kroonisten haavojen konservatiivisen hoidon mahdollisuudet

•Haavan hoito on aloitettava tehokkaasti heti haavan ilmaannuttua, sillä hoidon viivästyessä paranemisen todennäköisyys pienenee.

Johanna Palve

Laskimohaavat ja niiden hoito

•Suurin osa kroonisista alaraajahaavoista johtuu laskimovajaatoiminnasta.

Karoliina Halmesmäki, Elina Eskelinen, Kirsi Isoherranen, Jukka Saarinen

Onko kroonisessa haavassa infektio?

•Avoimeen haavaan ilmaantuu aina mikrobeja ja ne muodostavat sinne biofilmiä. Mitä kauemmin haava on ollut auki, sitä enemmän bakteereja ja sitä useampia lajeja haavasta voidaan erilaisilla menetelmillä löytää.

Matti Karppelin, Jorma Lahtela

Diabeetikon jalkahaava

•Diabeetikon jalkahaavan taustalla ovat neuropatia, valtimonkovettumistauti ja infektio, yhdessä tai erikseen.

Vesa Juutilainen, Pirkka Vikatmaa

Kroonisten haavojen hoito perusterveydenhuollossa

•Etiologian selvittäminen on kroonisen haavan onnistuneen hoidon edellytys. Mikäli etiologia jää epäselväksi perustutkimusten jälkeen, haavasta tulee ottaa koepala.

Kirsti Ahmajärvi, Kirsi Isoherranen

Vanhuksen gerastenia – tunnista riskipotilas

•Gerastenia on useiden elinjärjestelmien toiminnan heikentymisestä ja reservien hiipumisesta aiheutuva oireyhtymä, joka nivoutuu osin päällekkäin monisairastavuuden ja toimintakyvyn laskun kanssa.

Minna Koivukangas, Timo Strandberg, Riitta Leskinen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Riitta Antikainen

Nahkan alla pullottaa – tyrien diagnostiikka ja hoito

Tyrien kirurginen hoito tähtää ensisijaisesti elämänlaadun parantamiseen, joten oireetonta tyrää ei aina kannata leikata.

Jaana Vironen

Raskaus ja levottomat jalat -oireyhtymä

Levottomat jalat -oireyhtymä on raskaana olevilla 2–3 kertaa yleisempi kuin taustaväestössä.

Mikael Lepistö, Anna Lampio, Päivi Polo

Neurodegeneraatio ja uni

Unettomuuden lisääntyminen ja yöunen rikkonaisuus ovat tavallisia sekä ikääntymiseen että ­neurodegeneraatioon liittyviä vaivoja.

Ari Ylikoski, Markku Partinen

Mielialaoireet: normaalia vai ei?

Depression ja normaalin surureaktion erottaminen voi olla vaikeaa, samoin iloisuuden ja hypomanian, etenkin jos ei tunne potilasta entuudestaan.

Merja Viikki, Tuomas H. Koskela, Hanna Valtonen, Esa Leinonen