Tehoavatko omega-3-rasvahapot nuorten mielenterveys- ja oppimishäiriöihin?

Omega-3-rasvahapoilla (n-3) saattaa olla merkitystä psykiatristen ja neuropsykiatristen oireyhtymien etiologiassa ja mahdollisesti myös hoidossa.

Tommi Tolmunen, Elisa Suonmaa, Anu Ruusunen, Sari Voutilainen, Soili Lehto

Auttaako käyttäytymisterapeuttinen ryhmäterapia aggressiivisesti käyttäytyvää nuorta?

Aggressiivisuuden haltuunotto on tärkeä osa normaalia nuoruusiän kehitystä. Toistuva ja ikätasoisesta selvästi poikkeava aggressiivinen käyttäytyminen on usein merkki psykiatrisesta häiriöstä ja voi uhata nuoren kehitystä.

Hannu Mogk, Tiina Röning, Päivi Reiman-Möttönen, Jaana Isojärvi, Eeva Mäkinen

Ajokelpoisuuden arviointi

Ajokelpoisuutta on syytä pohtia aina potilaan tullessa vastaanotolle, ei vain ajokorttitarkastuksessa. Erityisesti tämä koskee iäkkäitä potilaita.

Mikael Ojala

Ammattikuljettajan ajoterveyden uudet arviointikäytännöt

Ammattiajokortin edellyttämät R2-ajoterveysvaatimukset ovat tiukemmat kuin R1-ryhmässä.

Seppo Olkkonen, Markku Sainio, Jari Latvala, Päivi Miilunpalo, Jari Stengård

Sydänperäiset esteet ajoturvallisuudelle

Sairauksien aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa yleisin syysairausryhmä ovat sydänsairaudet.

Hannu Parikka

Muistisairaudet ja ajoterveys

Iäkkäiden ajokortin haltijoiden määrä kasvaa nopeasti, ja osa heistä kärsii tietämättään muistisairaudesta.

Matti Viitanen, Mikael Ojala

Päihteet ja liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuuden parantamisen ja rattijuopumuksen ehkäisyn kannalta keskeistä on humalajuomisen vähentäminen ja mielenterveyden edistäminen.

Pirjo Lillsunde

Kuljettajan tila kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat Suomessa vuosittain 350-400 onnettomuutta. Ne saavat myös kattavasti tiedot kuljettajan ajoterveydestä, toisin kuin muissa maissa.

Timo Tervo, Tapio Koisaari, Kalle Parkkari

TIA - milloin hoitoon?

TIA on äkillisesti alkava ja yleensä alle tunnissa ohittuva aivojen tai silmän verkkokalvon verenkiertohäiriö.

Susanna Roine, Risto O. Roine

Resilienssi ja posttraumaattinen kasvu

Resilienssillä tarkoitetaan myönteisestä pärjäämistä vastoinkäymisistä huolimatta. Kyseessä on tavallinen ilmiö, joka kumpuaa ihmisen luontaisesta sopeutumiskyvystä.

Kaisla Joutsenniemi, Krisse Lipponen

Aivokasvainten ensioireet aikuisilla

Aivokasvaimelle spesifistä oirekuvaa ei ole, vaan kyseessä on yhdistelmä erilaisia oireita, jotka johtuvat kasvaimen tyypistä ja sijainnista.

Jussi P. Posti, Jussi O.T. Sipilä

Aorttaläpän ahtauman lääkehoito - onko se edes mahdollista?

- Aorttaläpän ahtauma on yleisin leikkaushoitoa vaativa läppävika. Lääkkeellistä hoitoa ei ole, ja vaikean, oireisen ahtauman ennuste on hoitamattomana huono.

Suvi Syväranta, Satu Suihko, Petri T. Kovanen

Psykoosiriskissä olevien nuorten ja nuorten psykoottisten häiriöiden psykoterapeuttiset hoitomuodot Systemaattiseen kirjallisuushakuun perustuva katsaus

Psykoosiriskissä olevien nuorten hoidossa suositellaan ensisijaisesti psykososiaalisia hoitoja, ja psykoottisten häiriöiden hoidossa niitä suositellaan lääkehoidon rinnalle.

Vera Gergov, Klaus Ranta, Nina Lindberg, Thea Strandholm, Veli-Matti Tainio, Leena Ehrling, Mauri Marttunen

Sydänsairaudet ja raskaus

Noin yhdellä sadasta raskaana olevasta on sydänsairaus.

Risto Kaaja

Rytmihäiriöt raskausaikana

Lievät rytmihäiriöt, kuten sinustakykardia ja lisälyönnit, ovat tavallisia odottavilla äideillä.

Petri Korhonen

Silmäkuopan akuutit sairaudet

Silmäkuopan akuutit sairaudet ovat harvinaisia, mutta ne voivat johtaa pysyvään näönmenetykseen tai levitä aivoihin. Perusterveydenhuollon tehtävänä on tunnistaa nämä potilaat ja ohjata heidät erikoissairaanhoitoon.

Paula Virkkula, Marita Uusitalo

Sydämen kroonisen vajaatoiminnan hoito nyt ja tulevaisuudessa

Beetasalpaajat, ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat ovat edelleen sydämen systolisen vajaatoiminnan hoidon kulmakiviä.

Heikki Ukkonen

Sydämen vajaatoiminnan mekanismit ja vanhusten vajaatoiminnan erityispiirteet

Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jota potee lähes 10 % yli 75-vuotiaasta väestöstä. Joka toinen sitä sairastava on 80-vuotias tai sitä vanhempi.

Markku Kupari

Sydämen pitkälle edenneen vajaatoiminnan palliatiivinen hoito

Oireenmukainen, palliatiivinen hoito ei tarkoita samaa kuin saattohoito kuoleman lähestyessä.

Reijo Tilvis, Riitta Antikainen

Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jossa todetaan muutoksia paitsi sydämessä myös mm. verisuonissa, autonomisessa hermostossa, luurankolihaksissa ja keuhkoissa.

Kai Kiilavuori