Kartiokeila-TT:n käyttö kliinisessä lääketieteessä

Kartiokeila-TT-tutkimus on tarkka kolmiulotteinen kovakudosten röntgenkuvausmenetelmä.

Anni Suomalainen, Mika Kortesniemi, Seppo K. Koskinen

Kajoavat hoidot Parkinsonin taudissa - kenelle ja milloin?

Mikäli optimaalinen lääkehoito ei enää riittävästi tehoa edenneen Parkinsonin taudin motorisiin oireisiin, on harkittava kajoavia hoitoja.

Valtteri Kaasinen, Mikko Kärppä, Jukka Lyytinen, Jukka-Pekka Ahonen, Eero Pekkonen

Kun tauti paranee, mutta potilas ei - Sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn heikentyminen

Kolmannes vanhuksista menettää osan päivittäisissä toimissa tarvitsemastaan toimintakyvystä sairaalahoidon aikana.

Esa Jämsen, Hanna Kerminen, Timo Strandberg, Jaakko Valvanne

Ruusufinni ja perioraalidermatiitti - vaarattomat mutta viheliäiset

Ruusufinni ja perioraalidermatiitti ovat yleisiä kasvoihottumia, jotka lievittyvät oikealla hoidolla.

Maria Lönnrot

Psykoosien hoito terveyskeskuksessa

Psykoosia ennakoivien oireiden tunnistaminen terveyskeskuksessa on tärkeää. Ennakko-oireilevat potilaat tulee lähettää erikoissairaanhoidon arvioon.

Kaisa Saari, Tero Raiskila, Kristiina Moilanen, Erika Jääskeläinen, Solja Niemelä

Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa

Skitsofrenian ennuste ei ole optimaalinen.

Matti Penttilä, Pauliina Juola, Jussi Seppälä, Matti Kaivosoja, Tero Raiskila, Solja Niemelä, Erika Jääskeläinen

Vanhusten psykoosit ja niiden hoito

Yli 65-vuotiaista ei-muistisairaista miehistä psykoosioireita esiintyy 2,4 %:lla ja yli 65-vuotiaista naisista 2,9 %:lla. Psykoosioireiden määrä lisääntyy ikääntyessä, ja 85-95-vuotiaista psykoosioireita on todettu 7-10 %:lla.

Hannu Koponen, Esa Leinonen, Matti Isohanni

Psykoosien käypä lääkehoito

Psykoosilääkkeet ovat olennainen osa skitsofrenian hoitoa. Niillä pystytään merkittävästi vähentämään skitsofrenian positiivisia oireita ja estämään uusia psykoosivaiheita.

Esa Leinonen, Hannu Koponen, Matti Isohanni

Pitkäaikaissairaan nuoren siirtyminen aikuispuolelle

Pitkäaikaissairaan nuoren hoito hänen siirtyessään lasten terveydenhuollosta aikuisten puolelle vaatii erityistä panostusta, nuoren valmennusta ja hänen erityispiirteidensä huomioon ottamista.

Krista-Liisa Vidqvist, Päivi Keskinen

Koulun ja terveydenhuollon keinot oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja hoidossa

Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan opetettavien taitojen, kuten lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen oppimisen vaikeuksia. Niihin liittyy usein muita erityisvaikeuksia ja neurologisia sekä psykiatrisia rinnakkaishäiriöitä.

Kirsi Mikkonen, Kirsi Nikander, Arja Voutilainen

Tulehduksellisiin reumasairauksiin liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauden riski

Nivelreuma- ja spondylartropatiapotilaita on arvioitava suuren sydän- ja verisuonisairausriskin potilaina.

Riitta Koivuniemi, Marjatta Leirisalo-Repo

Metalliverkkoproteesi maha-suolikanavan tukoksen hoidossa

Maha-suolikanavan tukoksia esiintyy yleisesti vatsaontelon pahanlaatuisten sairauksien yhteydessä.

Ilona Keränen, Anna Lepistö, Leena Kylänpää

Miehen matala testosteronitaso - miten diagnosoin ja hoidan?

Seerumin testosteronipitoisuus tulee määrittää luotettavalla menetelmällä, joko nestekromatografia-massaspektrometrialla tai immunologisella menetelmällä, joka sisältää uutoksen tai hormonin kromatografisen puhdistuksen. Lisätutkimuksena voidaan määrittää laskettu vapaa testosteroni.

Satu Vehkavaara, Esa Hämäläinen

Sikiön tupakka-altistuksen vaikutukset lapsen terveyteen

Sikiön kehitykselle yleisin haitallinen ympäristöaltistus on äidin tupakointi. Noin 15 % suomalaisista raskaana olevista naisista tupakoi raskauden alussa.

Mikael Ekblad, Mika Gissler, Jyrki Korkeila, Liisa Lehtonen

Kenelle eturauhasen radikaalileikkaus?

Paikallisen eturauhassyövän taudinkulku on yleensä hidas ja syövän riskiluokan määrittäminen on tärkeää.

Henrikki Santti, Harri Visapää, Kristiina Karelo, Mauri Kouri, Mika Matikainen, Anssi Petas, Antti Rannikko, Kimmo Taari

Suurentunut imusolmuke lapsella - miten toimin?

Imusolmukesuurentumat ovat lapsilla yleisiä, ja valtaosa niistä rauhoittuu ilman toimenpiteitä. Osalla lapsista normaalitkin imusolmukkeet kiinnittävät vanhempien huomiota, jolloin statuksen toteaminen normaaliksi riittää.

Päivi Lähteenmäki, Ville Peltola

Syväaivostimulaatiohoidon vaikutus tiedonkäsittely- ja tunnetoimintoihin

Aivojen syvien osien stimulaatiohoitoa (deep brain stimulation, DBS) voidaan käyttää yhä useamman neurologisen ja psykiatrisen sairauden hoidossa.

Kaisa M. Hartikainen

Akillesjänteen repeämän diagnostiikka ja hoito

Akillesjänteen repeämä sattuu yleensä ponnistustilanteessa tai äkillisessä liikkeessä, jolloin kipu tai napsahtava tunne pohkeen alaosassa herättää epäilyn repeämästä.

Heidi Haapasalo, Ville M. Mattila, Heikki-Jussi Laine, Heikki Mäenpää

Äkillinen hengitystieongelma

Akuutti hengitystieongelma on perusterveydenhuollossa hoidettavilla potilailla harvinainen, mutta tilanteeseen on syytä varautua.

Jami Rekola, Heikki Antila, Heikki Irjala, Jaakko Pulkkinen

Vaikean unettomuuden hoito

Unettomuuden syyt tulee aktiivisesti etsiä ja hoitaa.

Timo Partonen