Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin

Väestön ikääntyessä arvioidaan, että muistisairauksien esiintyvyys kasvaa räjähdysmäisesti, mikäli tehokkaita ehkäisy- ja hoitokeinoja ei löydetä.

Minna Rusanen, Tiia Ngandu, Miia Kivipelto

Traumapsykoterapia auttaa varhaisiän kiintymyssuhteessa traumatisoituneita

Varhainen traumatisoituminen vaikuttaa henkilön tapaan käsitellä omaelämäkerrallisia tapahtumia, kokea ja ilmaista niihin liittyviä tunteita sekä tunnistaa traumatisoitumisen vaikutuksia itsessään.

Anne Suokas-Cunliffe, Päivi Maaranen

Interpersonaalinen psykoterapia pureutuu ongelmiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Interpersonaalinen psykoterapia on alun perin masennuksen hoitoon kehitetty psykoterapiamuoto, mutta sitä on sovellettu myös muihin ei-psykoottisen tason mielenterveyshäiriöihin.

Heikki Katila, Jarmo Kontunen

Perheterapiasta hyötyy myös potilaan läheisverkosto

Perhe- ja verkostoterapia on todettu tehokkaaksi monien eri sairauksien hoidossa.

Klaus Lehtinen, Elina Haapaniemi, Sirpa Lindroos

Munuaissyövän hoito ja ennuste

Munuaissyövän ensisijainen hoito on kasvaimen poisto, myös silloin kun tauti on levinnyt. Pienen paikallisen kasvaimen hoidossa voidaan käyttää toimenpideradiologisia tekniikoita, mikäli kirurgiaan liittyy liikaa riskejä.

Kaisa Sunela, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen

Nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön määrittävät piirteet ovat mielialaoireet ja jaksoittaisuus. Usein sairastumista edeltää stressaava tapahtuma. Jatkuva ärtyneisyys ei ennusta kaksisuuntaisen mielialahäiriön puhkeamista.

Outi Mantere, Susanna Pajakko

Olkanivelen luksaation akuutti- ja jälkihoito

Olkanivelen sijoiltaanmenon tunnistaminen ja akuutti- sekä jatkohoito kuuluvat joka lääkärin taitoihin.

Jarkko Pajarinen, Ville Äärimaa

Harjoittelun vaikuttavuus ja toteutus kroonisen niskakipupotilaan kuntoutuksessa

Kroonisen niskakivun syynä on aiemmin pidetty lihasjännitystä, ja siksi hoidot ovat olleet lähinnä passiivisia tai kevyeen lihaskuormitukseen perustuvia harjoitteita.

Jari Ylinen, Riku Nikander

Muistipotilaan ajoterveyden arviointi terveyskeskuksessa

Suomalaisten ikääntyessä joudutaan terveyskeskuksissa yhä useammin ottamaan kantaa myös muistiongelmista kärsivien ikäkuljettajien ajoterveyteen.

Minna Löppönen

Touretten oireyhtymä ja muut nykimishäiriöt

Tic- eli nykimisoireet ovat tahdosta riippumattomia ja toistuvia lihasliikkeitä.

Paula Keskitalo, Päivi Olsén

Positroniemissiotomografia syövän uusiutumisen ennustamisessa

Positroniemissiotomografia on yleistynyt monien syöpien kuvantamisessa, koska se selkeästi parantaa diagnostista tarkkuutta perinteisiin kuvantamismenetelmiin verrattuna.

Marko Seppänen, Heikki Minn

Silmänpohjan kostea ikärappeuma pitää hoitaa ajoissa

Silmänpohjan ikärappeuma, joka jaetaan kuivaan ja kosteaan muotoon, on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava ikäihmisten silmäsairaus länsimaissa.

Kati Kinnunen, Kai Kaarniranta

Verkkokalvon laskimotukoksen uudet hoidot

Laskimoveritulppa on toiseksi yleisin silmän verenkiertohäiriö.

Sulevi Kaipiainen

Ikänäön kirurgiset hoitovaihtoehdot

Ikänäkö eli presbyopia tarkoittaa silmien heikentynyttä akkommodaatiokykyä, eli kykyä saada verkkokalvolle optisesti tarkka kuva lähellä sijaitsevasta kohteesta.

Ilpo S. Tuisku, Kari Krootila

Verisuonten kasvutekijän estäjät diabeettisen retinopatian hoidossa

Diabeettinen retinopatia on diabeteksen yleisin komplikaatio; silmämuutoksia todetaan yli 20 vuoden sairastamisaikana useimmilla potilailla. Näköä heikentävä keskeisen verkkokalvon eli makulan turvotus todetaan yleisemmin tyypin 2 diabetesta sairastavilla.

Johanna Liinamaa, Nina Hautala

Laseravusteinen kaihileikkaus

Ultralyhyttä femtosekuntilaseria hyödyntävä kaihileikkaus saattaa olla merkittävä kehitysaskel täydentämään perinteistä ultraäänellä tehtävää leikkausta.

Petri Järventausta, Paula Niinimäki, Kari Krootila

GLP-1-analogihoidon kohdentaminen potilaan verensokeriprofiilin ja kliinisten piirteiden perusteella

Hoitavan lääkärin tulisi valita tyypin 2 diabeetikolle hoitomuoto kliinisten piirteiden ja verensokeri-profiilin pohjalta sekä arvioida valitsemansa hoidon teho kriittisesti tavoitteenaan kustannustehokas ja turvallinen hoito.

Saara Metso

Oikaisu: Myelodysplastinen oireyhtymä - monikasvoinen luuytimen toimintahäiriö

Myelodysplastinen oireyhtymä - monikasvoinen luuytimen toimintahäiriö -artikkelissa Lääkärilehdessä 35/2014 (s. 2099-104) oli virhe yhden kirjoittajan titteli- ja työpaikkatiedoissa. Anri Tienhaara on LT, kliinisen kemian erikoislääkäri ja vs. hematologian laboratorion osastonylilääkäri ja hänen toimipaikkansa on Tykslab.

Marjut Kauppila, Freja Ebeling, Taru Kuittinen, Tarja-Terttu Pelliniemi, Eira Poikonen, Marja Sankelo, Anri Tienhaara, Timo Siitonen

Epilepsiapotilailla esiintyy usein psykiatrisia oireita

Psykiatriset oireet ja häiriöt ovat yleisiä epilepsiapotilailla. Tavallisimmin esiintyy masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, mutta myös psykoosioireiden riski on suurentunut. Epilepsian hoitotasapaino vaikuttaa osaltaan psykiatristen oireiden esiintyvyyteen.

Anna-Niina Yli-Kuha, Kaija Järventausta, Sanna Ruuhonen, Annamari Sorri, Esa Leinonen

Myelodysplastinen oireyhtymä - monikasvoinen luuytimen toimintahäiriö

Myelodysplastiselle oireyhtymälle (MDS) on tyypillistä verisolujen tehoton muodostus ja riski edetä akuutiksi leukemiaksi.

Marjut Kauppila, Freja Ebeling, Taru Kuittinen, Tarja-Terttu Pelliniemi, Eira Poikonen, Marja Sankelo, Anri Tienhaara, Timo Siitonen