Synnytyspelon taustatekijät ja hoitotulokset tutkimuksen valossa

Synnytyspelon taustalla voi olla psyykkistä sairastavuutta, seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia, seksuaalisen kaltoinkohtelun tai lähisuhdeväkivallan kokemuksia, sosiaalisen tuen puutetta tai aiempi komplisoitu synnytys.

Terhi Saisto, Hanna Rouhe

Vaikeaa verenvuototautia sairastavat potilaat hyötyvät moniammatillisesta hoidosta

Aikuisilla verenvuototautia sairastavilla potilailla nivel- ja pehmytkudosvuodot aiheuttavat ­kroonisen nivelartropatian kautta invaliditeettia, joka nykyisin voidaan estää säännöllisellä, ­lapsuudessa aloitetulla hyytymiskorvaushoidolla.

Klaus Österholm, Kaija Puustjärvi-Sunabacka, Riitta Lassila, Anne Alberty, Elina Armstrong

Oikaisu: Miten tunnistan ihomelanooman?

Korjaus ­melanooma-artikkelin kuvateksteihin

Alexander Salava, Sari Pitkänen

Työperäisen altistumisen arviointi

Työpaikan altisteilla tarkoitetaan useimmiten kemiallisia, fysikaalisia tai biologisia haittatekijöitä, mutta myös esimerkiksi fyysistä tai psykososiaalista kuormitusta.

Riitta Sauni, Katri Suuronen

Navigoitu magneettistimulaatio - uusi apu moneen sairauteen

Transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (TMS) voidaan kajoamattomasti ja kivuttomasti tutkia aivojen ja liikeradaston toimintaa.

Sara Määttä, Selja Vaalto, Mervi Könönen, Laura Säisänen

Lapsuuden unihäiriöiden arviointi kliinisessä työssä

Unihäiriöt ovat yleisiä lapsiperheiden arkeen vaikuttavia pulmia.

E. Juulia Paavonen, Outi Saarenpää-Heikkilä

Vanhemmuus ja pienten lasten unihäiriöt

Lapsen uni-valverytmin kehittyminen on monimutkainen prosessi, jossa on suurta yksilöllistä normaalivaihtelua. Siihen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta vielä tarkasti.

Marjukka Pajulo, Nina Pyykkönen, Linnea Karlsson

Lasten neurologiset unihäiriöt haittaavat päivän toimintoja

Lasten neurologiset unihäiriöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: parasomniat, unenaikaiset ­liikehäiriöt ja hypersomniat.

Outi Saarenpää-Heikkilä

Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat

Keskeisiä unen muutoksia nuoruusiällä ovat unen kokonaismäärän väheneminen, unen ­keveneminen, päiväaikaisen väsymyksen lisääntyminen ja vuorokausirytmin siirtyminen ­myöhäisemmäksi lapsuuteen verrattuna.

Anna Sofia Urrila, Anu-Katriina Pesonen

Kouluikäisten uni epidemiologisten tutkimusten näkökulmasta

Kouluikäisten lasten uniongelmat ovat yleisiä. Niillä voi olla merkitystä lapsen kehitykseen, vaikka unihäiriön diagnostiset kriteerit eivät täyttyisikään.

Anu-Katriina Pesonen, Eero Kajantie, Katri Räikkönen

Pitkäaikaissairaan nuoren siirtymisessä aikuisten terveydenhuoltoon on haasteita

Pitkäaikaissairaat nuoret ovat erityinen potilasryhmä aikuisten terveydenhuollossa. Heidän tarpeensa eivät aina tule optimaalisesti huomioiduksi palvelujen tarjonnassa.

Krista-Liisa Vidqvist, Anne Korhonen, Marja Leena Kukkurainen, Hanna Vuorimaa, Riitta Luosujärvi

Olkapään kiertäjäkalvosimen repeämän hoito

Kiertäjäkalvosimen repeämä on yli 45-vuotiaiden yleinen tuki- ja liikuntaelinongelma.

Ville Äärimaa, Juha Kukkonen, Juho Rantakokko, Keijo Mäkelä, Kari Isotalo, Petri Virolainen

Miten tunnistan ihomelanooman?

Pigmentoitunutta ihomuutosta arvioitaessa tärkeintä on varmistaa, onko kyseessä melanooma vai ei. Melanooman esiintyvyys on Suomessa kasvussa.

Alexander Salava, Sari Pitkänen

Spondylartriittien erotusdiagnostiikka

Spondylartriittien oireisto voi alussa olla epäselvä, epätäydellinen tai vaihteleva, eikä spesifistä diagnoosia siksi voida tehdä.

Dan Nordström, Liisa Virkki, Kalle Aaltonen

Alkoholin suurkuluttajasta riskikäyttäjäksi - muuttuvatko neuvontarajat?

Alkoholin suurkulutuksen rajat ovat olleet käytössä 20 vuotta.

Kaija Seppä, Mauri Aalto, Kalervo Kiianmaa

Psykoterapiaprosessit nyt ja tulevaisuudessa

Psykoterapia on vuorovaikutuksellinen, teoreettiseen tietämykseen perustuva ja tehokas mielenterveyden häiriöiden ja psyykkisten ongelmien hoito- ja kuntoutusmuoto. Se täyttää näyttöön perustuvan hoidon kriteerit lähes kaikissa tärkeimmissä psykiatrisissa häiriöissä.

Tiina Paunio, Olavi Lindfors, Hely Kalska, Hasse Karlsson, Katja Kurri, Pirjo Lehtovuori, Paula Melart, Tarja Melartin, Petri Näätänen, Sami Pirkola, Jarl Wahlström

Melulla on monia vaikutuksia terveyteen

Melun terveysvaikutusten on usein mielletty koskevan vain sisäkorvan vaurioita.

Marja Heinonen-Guzejev, Tapani Jauhiainen, Eeva Sala, Ulla Ström, Heikki S. Vuorinen

Sappikivet kannattaa hoitaa ajoissa

Väestön ikääntymisen ja painon nousun seurauksena sappikivitauti ja sen komplikaatiot yleistyvät, mikä kuormittaa merkittävästi terveydenhuoltoa.

Arto Saarela, Juha Grönroos

Neurostimulaatiohoidot - tulevaisuuden psykiatriaa

Neurostimulaatiohoidoissa aivotoimintaa pyritään muokkaamaan sähkömagneettisella ärsykkeellä. Aivojen sähköhoito (ECT) on ollut käytössä yli 70 vuoden ajan, uudempia hoitomuotoja ovat transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS), vagushermostimulaatio (VNS), syväaivostimulaatio (DBS) sekä magneettikonvulsiohoito (MST).

Sami Leppämäki

Onko ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavaliohoito selkiytymässä?
Fermentoituvien hiilihydraattien rajoituksella lupaavia tuloksia

Ärtyvän suolen oireyhtymän oireet liittyvät usein ruokailuun, ja potilaat yhdistävät oireiden ­pahenemisen tiettyihin ruoka-aineisiin.

Reijo Laatikainen, Markku Hillilä