Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä

Runsas istuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja.

Tommi Vasankari

Suomalaislasten fyysinen aktiivisuus- tavoitteena vähemmän istumista ja enemmän liikuntaa

Suomalaisten koululaisten liikkumattomuuden voidaan katsoa uhkaavan koululaisten terveyttä nyt ja tulevaisuudessa.

Tuija Tammelin, Annaleena Aira, Janne Kulmala, Jouni Kallio, Marko Kantomaa, Maarit Valtonen

Liikunta kroonisten sairauksien hoidossa

Vähäinen fyysinen aktiivisuus on useiden kroonisten sairauksien riskitekijä.

Urho Kujala

Olkanivelrikon hoito

Olkanivelen nivelrikkoa nähdään röntgenkuvissa jopa kolmanneksella yli 60-vuotiaista.

Antti P. Launonen, Pirjo Honkanen, Janne Iivanainen, Vesa Lepola

Lasten hinkuyskä on edelleen haaste

Hinkuyskä aiheuttaa hyvästä rokotuskattavuudesta huolimatta edelleen merkittävää sairastavuutta.

Kirsi Nuolivirta

Nenäverenvuoto - kättä pidempää päivystäjän avuksi

Nenäverenvuoto on tavallinen vaiva, joka usein hoituu kotikonstein.

Heikki Irjala, Jami Rekola, Perttu Halme

Ennakoiva munasolupakastus ei-lääketieteellisistä tai sosiaalisista syistä

Ennakoiva pakastus tarkoittaa munasolujen talteenottoa nuorella iällä hedelmällisyyden säilyttämiseksi.

Viveca Söderström-Anttila

Nuorten työkyvyn psykiatrinen arviointi

Suomalaisten nuorten sairausperusteisen työkyvyttömyyden tavallisimmat aiheuttajat ovat mielenterveyden häiriöt, joista älyllinen kehitysvammaisuus, mielialahäiriöt ja psykoosit ovat yleisimmin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen perusteena.

Hannele Heilä, Jenni Blomgren, Kirsi Vainiemi

Perinnöllisillä tekijöillä voi olla merkitystä Ménièren taudin synnyssä

Ménièren tauti on sisäkorvan sairaus, jonka oiretriadiin liittyy kohtauksittaista kiertohuimausta, sairaan korvan tinnitusta tai paineentunnetta sekä kuulon heikkenemistä. Taudin etiologia on tuntematon.

Elina Hietikko, Jouko Kotimäki, Minna Männikkö, Martti Sorri

Tukitoimet voisivat pidentää Parkinsonin tautia sairastavan työuraa

Vuosittain yli 300 työikäistä henkilöä sairastuu Suomessa Parkinsonin tautiin. Suurin osa heistä päätyy parin vuoden kuluessa työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kirsti Martikainen, Reijo Marttila

Lihavuuden vaikutus estrogeenisignalointiin ja rintasyöpäriskiin

Hormonaalisten syöpien määrän ennustetaan lisääntyvän lähivuosina.

Niina Saarinen, Sari Mäkelä

Tyypin 2 diabetesta sairastavan vanhuksen hyperglykemian sekä sydän- ja verisuonitautiriskin hoito

Väestön vanhetessa yhä useampi sairastaa diabetesta. Sen esiintyvyys ikäihmisillä on yli 20 %.

Johan G. Eriksson, Timo Strandberg

Voiko fyysinen trauma aiheuttaa fibromyalgian?

Traumaperäiseksi fibromyalgiaksi kutsutaan laaja-alaisia oireita, jotka voimakas stressi tai traumaattinen tapahtuma laukaisee.

Jaana Haapasalo, Olavi Airaksinen

Hetkellinen toispuoleinen näönmenetys

Äkillisen toispuoleisen näönmenetyksen syy on aina selvitettävä viiveettä.

Jukka Putaala, Petra Ijäs, Paula Summanen, Lauri Soinne

Essentiaalinen vapina

Essentiaalinen vapina on toiseksi yleisin liikehäiriö levottomien jalkojen jälkeen.

Mikko Kärppä, Jukka Lyytinen

Perimenopaussi ja hormonihoito

Perimenopaussilla tarkoitetaan menopaussia edeltäviä vuosia, jolloin munasarjatoiminta alkaa hiipua.

Henna Turunen, Heli Lyytinen

Miten tunnistan ja hoidan aurinkokeratoosin

Aurinkokeratoosi on ihon okasolusyövän esiaste. Diagnoosi on kliininen, ja se varmistetaan tarvittaessa ihokoepalalla.

Atte Kivisaari, Veli-Matti Kähäri

Synnytyspelon hoito neuvolassa

Synnytyspelon ensisijainen hoitopaikka on äitiysneuvola. Synnytykseen liittyvät ajatukset otetaan puheeksi viimeistään keskiraskauden neuvolakäynnillä.

Terhi Saisto, Petra Lindbohm, Pernilla Stenbäck, Riikka Toivanen

Alkuraskauden infektioseulonta

Alkuraskauden infektioseulontaohjelman ansiosta estyy Suomessa vuosittain arviolta 28 vastasyntyneen infektiota: kolme kuppatartuntaa, neljä HIV-tartuntaa sekä 21 hepatiitti B -tartuntaa.

Jaana Leipälä, Inka Aho, Taru Haula, Eeva Salo, Eija Hiltunen-Back, Marjukka Mäkelä, Heljä-Marja Surcel

Raskaudenaikaisen masennuksen tunnistaminen ja hoito

Masennusoireilua esiintyy 10-15 %:lla äideistä ja noin 10 %:lla isistä raskausaikana.

Kirsi Riihimäki, Maria Vuorilehto