Puuttuvat viitteet on korjattu nettiin

Kahdesta Lääkärilehdessä julkaistusta kirjoituksesta on pudonnut osa kirjallisuusviitteistä pois. Numerossa 41/2012 julkaistusta artikkelista Määttä S ym. Navigoitu magneettistimulaatio - uusi apu moneen sairauteen ja numerossa 42/2012 julkaistusta pääkirjoituksesta Sane T ym. Lisämunuaisen insidentalooma - miten laajat tutkimukset ovat tarpeen? löytyy korjatut versiot osoitteesta www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot.

Robottikirurgia yleistyy urologiassa

Robottiavusteinen kirurgia on tähystyskirurgian uusi sovellus. Tekniikka sopii hyvin urologiaan, erityisesti eturauhasen poistoleikkauksiin ja rekonstruktiiviseen munuaiskirurgiaan.

Antti Kaipia, Anssi Petas

Sydänkirurgiaa robottiavusteisesti

Robottiavusteisen sydänkirurgian edut ovat mini-invasiivisuus, mahdollisesti vähäisempi ­verenhukka ja leikkauksenjälkeisen kivun väheneminen sekä lyhyempi sairaalassaoloaika ja potilaan nopeampi paluu jokapäiväisiin toimiinsa.

Antti Vento, Antero Sahlman, Kalervo Werkkala

Robottitekniikka tekee tuloaan ruokatorvi- ja thoraxkirurgiaan

Leikkausrobottia ei toistaiseksi ole perusteltua käyttää laajamittaisesti ruokatorvi- ja thorax­kirurgiassa, koska hyödyt ovat vielä epäselvät ja lisäkustannukset huomattavat.

Eero Sihvo, Jari Räsänen

Robottiavusteisen kohdunpoiston edut, haitat ja kustannukset

HALO-katsaukseen koottiin näyttö robottiavusteisen kohdunpoistoleikkauksen hyödyistä ja haitoista verrattuna muihin leikkaustekniikoihin. Lisäksi Tampereen yliopistollisen sairaalan kohdunpoisto­leikkausten toimenpide- ja hoitojaksokustannustiedoista tehtiin ­kustannusanalyysi.

Anna-Maija Tapper, Mikko Hannola, Rainer Zeitlin, Jaana Isojärvi, Harri Sintonen, Tuija S. Ikonen

Lapsen atooppinen ekseema ja ruoka-allergia

Atooppinen ekseema on lapsuudessa yleinen ihosairaus, jonka diagnoosi on kliininen.

Mikael Kuitunen

Lisääkö synnytyksenaikainen sikiövalvonta STAN-laitteella synnytysturvallisuutta? - Meta-analyysi

Vuonna 2009 julkaistussa HALO-katsauksessa ei voitu luotettavasti arvioida, parantaako synnytyksenaikainen sikiövalvonta STAN-laitteella synnytysturvallisuutta.

Kati Ojala, Vedran Stefanovic, Marjukka Mäkelä, Jaana Isojärvi, Jaana Leipälä

Uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta siirtyy yhä useammin perusterveydenhuoltoon

Uniapnea on ainoa kansantauti, jota seurataan pääosin erikoissairaanhoidossa. Potilasmäärän jatkuvasti kasvaessa tämä ei ole hoidon porrastuksen kannalta tarkoituksenmukaista.

Tarja Saaresranta, Ulla Anttalainen, Pirkko E. Brander, Jukka Lojander, Olli Polo

Synnytyspelon taustatekijät ja hoitotulokset tutkimuksen valossa

Synnytyspelon taustalla voi olla psyykkistä sairastavuutta, seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia, seksuaalisen kaltoinkohtelun tai lähisuhdeväkivallan kokemuksia, sosiaalisen tuen puutetta tai aiempi komplisoitu synnytys.

Terhi Saisto, Hanna Rouhe

Vaikeaa verenvuototautia sairastavat potilaat hyötyvät moniammatillisesta hoidosta

Aikuisilla verenvuototautia sairastavilla potilailla nivel- ja pehmytkudosvuodot aiheuttavat ­kroonisen nivelartropatian kautta invaliditeettia, joka nykyisin voidaan estää säännöllisellä, ­lapsuudessa aloitetulla hyytymiskorvaushoidolla.

Klaus Österholm, Kaija Puustjärvi-Sunabacka, Riitta Lassila, Anne Alberty, Elina Armstrong

Oikaisu: Miten tunnistan ihomelanooman?

Korjaus ­melanooma-artikkelin kuvateksteihin

Alexander Salava, Sari Pitkänen

Työperäisen altistumisen arviointi

Työpaikan altisteilla tarkoitetaan useimmiten kemiallisia, fysikaalisia tai biologisia haittatekijöitä, mutta myös esimerkiksi fyysistä tai psykososiaalista kuormitusta.

Riitta Sauni, Katri Suuronen

Navigoitu magneettistimulaatio - uusi apu moneen sairauteen

Transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (TMS) voidaan kajoamattomasti ja kivuttomasti tutkia aivojen ja liikeradaston toimintaa.

Sara Määttä, Selja Vaalto, Mervi Könönen, Laura Säisänen

Lapsuuden unihäiriöiden arviointi kliinisessä työssä

Unihäiriöt ovat yleisiä lapsiperheiden arkeen vaikuttavia pulmia.

E. Juulia Paavonen, Outi Saarenpää-Heikkilä

Vanhemmuus ja pienten lasten unihäiriöt

Lapsen uni-valverytmin kehittyminen on monimutkainen prosessi, jossa on suurta yksilöllistä normaalivaihtelua. Siihen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta vielä tarkasti.

Marjukka Pajulo, Nina Pyykkönen, Linnea Karlsson

Lasten neurologiset unihäiriöt haittaavat päivän toimintoja

Lasten neurologiset unihäiriöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: parasomniat, unenaikaiset ­liikehäiriöt ja hypersomniat.

Outi Saarenpää-Heikkilä

Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat

Keskeisiä unen muutoksia nuoruusiällä ovat unen kokonaismäärän väheneminen, unen ­keveneminen, päiväaikaisen väsymyksen lisääntyminen ja vuorokausirytmin siirtyminen ­myöhäisemmäksi lapsuuteen verrattuna.

Anna Sofia Urrila, Anu-Katriina Pesonen

Kouluikäisten uni epidemiologisten tutkimusten näkökulmasta

Kouluikäisten lasten uniongelmat ovat yleisiä. Niillä voi olla merkitystä lapsen kehitykseen, vaikka unihäiriön diagnostiset kriteerit eivät täyttyisikään.

Anu-Katriina Pesonen, Eero Kajantie, Katri Räikkönen

Pitkäaikaissairaan nuoren siirtymisessä aikuisten terveydenhuoltoon on haasteita

Pitkäaikaissairaat nuoret ovat erityinen potilasryhmä aikuisten terveydenhuollossa. Heidän tarpeensa eivät aina tule optimaalisesti huomioiduksi palvelujen tarjonnassa.

Krista-Liisa Vidqvist, Anne Korhonen, Marja Leena Kukkurainen, Hanna Vuorimaa, Riitta Luosujärvi

Olkapään kiertäjäkalvosimen repeämän hoito

Kiertäjäkalvosimen repeämä on yli 45-vuotiaiden yleinen tuki- ja liikuntaelinongelma.

Ville Äärimaa, Juha Kukkonen, Juho Rantakokko, Keijo Mäkelä, Kari Isotalo, Petri Virolainen