Akillesjänteen repeämä sattuu yleensä ponnistustilanteessa tai äkillisessä liikkeessä, jolloin kipu tai napsahtava tunne pohkeen alaosassa herättää epäilyn repeämästä.

Diagnoosi on pääasiassa kliininen. Jos jänteessä palpoituu selvä kuoppa ja nilkan plantaarifleksiovoima on heikentynyt, on akillesjänteen täydellinen repeämä erittäin todennäköinen.

Aikaisemmin lähes kaikki akillesjänteen repeämät hoidettiin leikkauksella. Tuoreen repeämän hoidossa saadaan sekä leikkaus- että konservatiivisella hoidolla kuitenkin yhtä hyvät tulokset edellyttäen, että konservatiivinen hoito toteutetaan varhaisen mobilisaation periaatetta noudattaen.

Vieläkään ei tiedetä, mitkä tekijät ennustavat potilaan hyvää tai huonoa toipumista akillesjännerepeämästä. Suuri osa potilaista kärsii raajan toiminnanvajauksesta vielä 1-2 vuotta hoidon jälkeen hoitomuodosta riippumatta.

Tärkeintä olisi valita kullekin potilaalle optimaalinen hoitomuoto sekä löytää keinoja, joilla parantaa akillesjännerepeämäpotilaiden kuntoutumista.