Traumaperäiset stressioireet ja niiden hoito - missä mennään

Psykiatrisen lääkärikunnan suhtautuminen erilaisten traumojen uhreille ja auttajille annettavaan debriefing-toimintaan on ollut hyvin kriittistä tieteellisen näytön puuttuessa sen hyödystä ja posttraumaattista stressioireyhtymää (PTSD) ehkäisevästä vaikutuksesta. Tutkimusten paradoksaalisena löydöksenä on jopa noussut pintaan näkemys menetelmän haitallisuudesta stressihäiriön mahdollisena aiheuttajanakin. Debriefing-menetelmän kannattajat ja siihen uskovat ovat vastaavasti pyrkineet osoittamaan tutkimustulosten heikkouksia ja toimintamallinsa oikeutusta ja välttämättömyyttäkin traumahoidon perusmenetelmänä.

Osteoporoosin lääkkeetön ehkäisy ja hoito - oikea ravitsemus ja liikunta elämäntavaksi

Osteoporoosin lääkkeetön hoito perustuu terveille elämäntavoille, joista säännöllinen luustoa vahvistava liikunta ja oikea ravitsemus ovat tärkeimmät. Liikunnallinen aktiivisuus nuorena edistää luun huippumassan kehitystä, ja aikuisilla liikunta ylläpitää luun mekaanista lujuutta sekä liikkumisen ketteryyttä ja tasapainon hallintaa. Suurin osa suomalaisista saa ravinnostaan riittävästi kalsiumia, mutta D-vitamiinin saanti ei ole kaikilla riittävä. Kaatumisriskiä lisäävien sairauksien hyvä hoito, ympäristötekijöiden hallinta ja vanhuksilla lonkkasuojainten käyttö ovat myös osa ehkäisyä ja hoitoa.

Jari P. A. Arokoski, Outi Pohjolainen, Marika Laaksonen, Irma Saarinen, Merja H. Arokoski

Alaraajan syvän laskimotukoksen pitkäaikaisennuste

Syvän laskimotukoksen jälkeen usein jo kahden ensimmäisen vuoden kuluessa ilmaantuvan posttromboottisen oireyhtymän taustalla on krooninen laskimoiden vajaatoiminta, jonka tärkeimpänä aiheuttajana pidetään vioittuneista laskimoläpistä johtuvaa patologista takaisinvirtausta. Syvän laskimotukoksen konservatiivinen hoito hepariinilla ja varfariinilla ei suojaa laskimoläppää, mutta se saattaa vaikuttaa ennusteeseen epäsuorasti vähentämällä uusiutumia. Lääketieteellisen hoitosukan käyttö vähentää jälkioireita merkitsevästi. Systeemisen trombolyysin ja invasiivisen hoidon vaikutus läpän toiminnan säilymiseen on edelleen epäselvä.

Jukka Saarinen

Kun sarveiskalvon taittovirhekirurgia ei onnistu Mitä potilastapaukset voivat opettaa?

Taittovirhekirurgisten toimenpiteiden mainonta lupaa usein, että silmälaseista päästään eroon. Näin synnytetään epärealistisia odotuksia, jotka saattavat jopa olla turvallisuuden kanssa ristiriitaisia. Paras lopputulos ei ole jokin tietty taitteisuusarvo, vaan leikkaus on räätälöitävä kullekin potilaalle yksilöllisesti. Hyvin usein taittovirhekirurgian ongelmien alkusyy on itse hoitopäätöksessä: potilasta ei ole tutkittu eikä leikkausta harkittu riittävän huolellisesti. Vaikka valtaosa toimenpiteistä onnistuu hyvin, ongelmien seurantaa ja valvontaa olisi kehitettävä.

Timo Tervo

Psykoottisen häiriön ennakko-oireet

Skitsofrenian ja muiden psykoosien mahdollisimman varhainen toteaminen hyödyttää sekä sairastunutta yksilöä että yhteiskuntaa. Psykoosien varhaistoteamisessa on kysymys toisaalta hoitamattoman psykoosin keston lyhentämisestä ja toisaalta psykoosialttiuden tunnistamisesta. Psykoosin ennakko-oireiden kartoittamiseen on kehitetty instrumentteja, joiden osuvuus myöhemmän psykoosin ennustamisessa on kohtalainen. Ennakko-oireisen potilaan hoidossa ensisijaista on tiivis seuranta, jotta myöhemmin mahdollisesti ilmaantuvaa psykoosia päästään hoitamaan välittömästi. Parhaillaan on kehitteillä ennakko-oireilevien tutkimus- ja hoitomalleja terveydenhuollon käyttöön.

Tanja Suomela, Markus Heinimaa, Raimo K. R. Salokangas

Kenelle rautaa raskauden aikana?

Odottavan äidin veren hemoglobiinin pitoisuuden pieneneminen kuuluu raskauden fysiologiaan. Se johtuu etupäässä plasman tilavuuden kasvusta ja on sikiön ennusteelle suotuisaa. Miltei kaikki äidit saavat ravinnostaan riittämättömästi rautaa, suurelle osalle kehittyy raudanpuute ja osalle raudanpuuteanemiakin raskausaikana. Tämän takia raskaana oleville on suositeltu rutiiniluonteista rautaprofylaksia tai suunnattua rautalääkitystä. Tutkimuksissa rautalääkitys on lisännyt odottavan äidin rautavarastoja ja kohottanut hemoglobiinitasoa, mutta toisaalta se ei ole parantanut, jos kohta ei huonontanutkaan, äidin tai sikiön ennustetta.

Pekka Leinonen, Kari Teramo

Kouluikäisen ruoka-allergia

Ruoka-allergia on kouluikäisillä ja nuorilla aikuisilla lähes yhtä yleinen kuin pienillä lapsilla. Viiden ikävuoden jälkeen sen taudinkuva poikkeaa varhaislapsuuden ruoka-allergiasta. IgE-välitteisten ja yleisoireisten tautitapausten määrä on vähentynyt ja pääsääntöisesti suolioireinen taudinkuva on tullut niiden tilalle. Kouluiälläkin ruoka-allergian lopullinen diagnoosi saadaan tarkkaan valvotussa välttämis-altistuskokeessa.

Jorma Kokkonen

Maha-suolikanavan sairauksien aiheuttamat suumuutokset

Maha-suolikanavan sairaudet voivat aiheuttaa tulehdusmuutoksia myös suun alueelle. Yleisimpiä ovat kielen ja suun limakalvojen pitkäaikainen tulehdus ja aftaa muistuttavat haavaumat. Gastroesofageaalista refluksia sairastavilla esiintyy hampaiden eroosiovaurioita, ja keliaakikoilla on usein hammaskiilteen kehityshäiriöitä. Crohnin tautia sairastavilla voi ilmetä kasvojen ja huulten turvotusta sekä poskien limakalvopaksunnoksia. Maha-suolikanavan sairauksiin liittyvien suumuutosten tunnistaminen voi jouduttaa potilaan taudinmääritystä ja hoidon aloitusta.

Kristiina Heikinheimo, Tia Turunen, Veikko Luostarinen, Asko Kuusilehto

Ensilinjan hoito hormoniherkässä rintasyövässä

Hormoniherkkien rintasyöpien hoidossa tapahtuu jatkuvasti kehitystä ja hoitokäytännöt muuttuvat uusien lääkkeiden ansiosta. Viime vuosikymmenellä käyttöön otetut ei-steroidaaliset aromataasientsyymin estäjät ovat osoittautuneet tehokkaammiksi ja vähintään yhtä turvallisiksi kuin aikaisemmin käytetyt antiestrogeenivalmisteet.

Eeva Salminen, Outi Ahokoski

Estrogeenia tarvitaan myös paikallishoitona emättimeen

Estrogeenia käytetään vaihdevuosiongelmiin varsin yleisesti joko laastarina, tabletteina tai geelinä. Tämän systeemisen hormonikorvaushoidon lisänä voidaan käyttää myös paikallisesti emättimeen annosteltavaa estrogeenia. Usein paikallishoito yksinään riittää erityisesti ikääntyneille naisille helpottamaan urogenitaalialueen oireita, kuten tulehduksia, virtsankarkailua, emättimen kirvelyä ja kuivuutta sekä yhdyntäkipua.

Juha Mäkinen, Seija Meltomaa, Otto Neirama, Pekka Klemi, Tiina Miettunen, Juha Kenraali, Jukka Mäenpää

Alaraajan syvän laskimotukoksen avohoito

Pienimolekyyliset hepariinivalmisteet ovat yksinkertaistaneet laskimotromboosin hoitoa. Nykyään valikoiduilla potilailla voidaan alaraajan syvän laskimotukoksen hoito pienimolekyylisellä hepariinilla ja varfariinilla toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti kokonaan avohoidossa. Pistosopetus ja muu ohjaus potilaille annetaan päivystyspoliklinikalla, mutta muuten jatkoseuranta tapahtuu avoterveydenhoidossa. Potilaat ovat tyytyväisiä ja hoitopäiviä erikoissairaanhoidossa ei synny.

Pekka Koskinen, Vesa Naukkarinen

Uudet paikallishoitokeinot kroonisen haavan hoidossa, kasvutekijät ja keinoiho

Uudet haavanhoitomenetelmät, kasvutekijät ja keinoiho, ovat jo käytössä kroonisten ihohaavojen hoidossa. Suomessakin jo saatavilla olevat keinoihovalmisteet eivät toistaiseksi ole ensisijaishoitoja, mutta ne ovat hyvä vaihtoehto valikoidulle joukolle potilaita, joiden haavoja ei ole saatu perinteisin keinoin paranemaan. Keinoiho ei juurru haavaan perinteisen vapaan ihonsiirteen tavoin vaan edistää potilaan omaa paranemistaipumusta erittämiensä kasvutekijöiden avulla.

Annikki Vaalasti

Liikunnan ja ravinnon vaikutukset antioksidatiiviseen järjestelmään

Nykyinen ravintokäyttäytyminen ja fyysinen passiivisuus heikentävät elimistömme kykyä sietää oksidatiivista stressiä, jolla puolestaan on yhteys lukuisiin sairauksiin. Kun oksidatiivisen stressin ja liikunnan ja ravitsemuksen vuorovaikutusta tutkitaan tarkemmin, havaitaan että ravinnon täydentäminen antioksidanteilla lisää välillistä suorituskykyä sekä huippu-urheilussa että arkiliikunnassa. Antioksidantit vaikuttavat nimenomaan infektioihin, vammoihin ja rasituksesta palautumiseen.

Tuomo Tompuri, Osmo Hänninen

Tulisiko antibioottien käyttöä sairaaloissa rajoittaa?

Antibioottien käyttöön liittyy aina resistenssiongelma. Sairaaloissa antibioottien käytön rajoittamista on perusteltu mikrobien paremman lääkeherkkyyden lisäksi myös taloudellisilla säästöillä. Jokaiselle potilaalle yksilöllisesti määrättävään antibioottiin on sairaaloissa vaikea päästä, ja useassa sairaalassa on käytössä infektiotyyppikohtaiset suositukset antibioottivalinnoista. Kirjoittaja kehottaa lääkäreitä suhtautumaan entistäkin kriittisemmin antibioottien käyttöön, koska näin voidaan hidastaa epätoivottua kehitystä ja pyrkiä jopa kääntämään sen suuntaa.

Jukka Lumio

Kohti toimivaa endokrinologista diagnoosiluokittelua Suomen Endokrinologiyhdistyksen suositus ICD-10-diagnoosien käytöstä

Suomessa käytössä olevaa ICD-10-tautiluokitusta kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on sairauksien yhdenmukainen ja vertailukelpoinen luokittelu. Endokrinologisten sairauksien osalta on nyt valmistunut täydennys, jossa on pyritty ottamaan huomioon mm. muiden samanaikaisten sairauksien ja komplikaatioiden merkitseminen.

Tapani Ebeling, Timo Sane, Jorma Viikari

Mihin hypnoosi perustuu?

Hypnoosiin liitetään paljon mystiikkaa, ja ehkä siksi se on myös helposti ohitettu pelkkänä hölynpölynä. Ilmiöstä on kuitenkin lukuisia tieteellisiä tutkimuksia, varsinkin viime vuosina myös lääketieteen ja neurotieteen julkaisuissa. Hypnoosi määritellään nykyisin sosiaaliseksi vuorovaikutustilanteeksi ottamatta kantaa tajunnassa tapahtuviin muutoksiin. Varsinkin lavahypnoosiesityksien yhteydessä nousee esille kysymys näiden ilmiöiden oikeellisuudesta. Kokevatko ihmiset todellakin jotain vai onko kyse jostain muusta, kuten miellyttämisen halusta tai roolipelistä, vai onko ehkä kaikkia hypnotisoijia vedetty vain nenästä kohta jo 200 vuoden ajan?

Sakari Kallio

Reisiluun yläosan murtumien epidemiologia ja ehkäisymahdollisuudet

Reisiluun yläosan murtumat ovat Suomessa viisinkertaistuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ja kasvusuuntaus näyttää edelleen jatkuvan. Vuonna 1998 murtumia oli 7 700 ja niistä valtaosa (noin 95 %) sattui yli 50-vuotiaille. Reisiluun murtuma tekee aiemmin täysin itsenäisesti toimeen tulevan henkilön joko kokonaan tai osittain riippuvaiseksi ulkopuolisesta avusta. Kehitystä voidaan muuttaa ainoastaan laajoja väestönosia koskevilla ehkäisytoimilla, joilla pyritään joko hidastamaan luun haurastumista, ehkäisemään kaatumisia tai vaimentamaan niitä suojainten avulla.

Peter Lüthje, Ilona Nurmi, Mika Palvanen, Pekka Kannus

Tarvitaanko selkäydinnestetutkimuksia 2000-luvulla?

Tässä kirjoituksessa esitellään eräitä hermostovaurioiden tai sairauksien toteamiseen soveltuvia määrityksiä sekä tavallisimpia sairaustiloja, joiden diagnostiikassa tarvitaan edelleen selkäydinnesteen tutkimuksia. Vaikka hermoston infektioiden diagnostiikka on ehkä tärkein käytännön lääkäriä koskettava osa selkäydinnesteen tutkimistarpeesta sekä nykyään että todennäköisesti myös tulevaisuudessa, käsitellään se tässä kirjoituksessa hyvin lyhyesti. Harvinaisten metabolisten sairauksien diagnostiikassa käytettyjä selkäydinnesteen metaboliittien määrityksiä ei käsitellä lainkaan.

Tuula Pirttilä, Jarmo Oksi

Lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn selvittäminen perheneuvolassa

Kirjoitus perustuu psykologian lisensiaatin tutkimukseeni Perheneuvolan työkäytännöt selvitettäessä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä, joka tarkastettiin syksyllä 1999 Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 54 Jyväskylän perheneuvolaan vuosina 1985-1995 hakeutunutta asiakastapausta, joissa oli käsitelty lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Tulokset osoittivat mm., että hyväksikäytön yleisyyteen nähden alueen lapsista vain murto-osa tuli tutkimuksiin, he olivat iältään odotettua nuorempia ja hyväksikäyttäjä oli yleensä isä tai isäpuoli.

Annaliisa Heikinheimo

Kehitysvammaisen dementia

Kehitysvammaisilla esiintyy dementiaa huomattavasti aikaisemmin ja enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Esim. Downin oireyhtymässä voidaan havaita Alzheimerin taudin kaltaisia aivomuutoksia jo 30-vuotiailla. Dementian oireiden tunnistamista ja sen esiintyvyyttä arvioivaa testaamista vaikeuttavat kehitysvammaisten suorituskyvyn suuret vaihtelut. Kehitysvammaisuuden erityisasiantuntijuus on Suomessa viime vuosiin asti kertynyt erityishuoltopiirien kuntayhtymiin. Avohuollossa kehitysvammaisten tarvitsemia tutkimuksia ja kuntoutusta toteutetaan asuinkunnan peruspalveluissa, joissa tulisi myös arvioida kehitysvammaisuutta moniammatillisesti ja tunnistaa kehitysvammaisen dementia.

Pekka Mölsä