Karvasoluleukemian diagnostiikka ja nykyhoito

Karvasoluleukemia on harvinainen, krooninen B-lymfosyyttinen leukemia, jonka tyypillisiä piirteitä ovat sytopeniat, taudille tunnusomaiset karvasolut veressä ja luuytimessä, kookas perna ja huonosti aspiroituva luuydin. Karvasoluleukemia on hidaskulkuinen tauti ja oireita on tavallisesti vähän. Leukemian edetessä potilaille ilmaantuu kuitenkin infektioita, anemisoitumista, vuoto-oireita tai kookkaasta pernasta johtuvia oireita, ja tällöin on syytä aloittaa hoito. Yhdellä kladribiinihoitosarjalla saadaan vuosia kestävä täydellinen hoitovaste jopa 90 %:lle potilaista.

Tapio Nousiainen

Milloin tarvitaan kalsiumin määritystä?

Häiriöt elimistön kalsiumin aineenvaihdunnassa eivät ole kovin tavallisia, ja siksi ne käytännön lääkäristä saattavatkin tuntua vierailta. Seerumin kalsiumpitoisuuden määrittäminen ja tulkitseminen ei ole samanlaista arkipäivän rutiinia kuin esimerkiksi kaliumtasapainon tutkiminen. Kuitenkin erityisesti hyperkalsemia olisi tärkeää löytää ajoissa, koska useimmiten taustalla on sairaustila ja usein se voidaan hoitaakin. Näitä sairauksia ei löydetä, ellei kalsiumia osata tutkia oikeilta potilailta.

Heikki Saha

Elimistön nesteiden osoitusmenetelmiä

Kliiniseen laboratorioon tulee elimistön nesteistä näytteitä, joiden alkuperä on epäselvä. Näytteistä kysytään monesti ilman tarkempaa pyyntöä: Mitä dreenierite sisältää? Tavallisesti taustalla on vatsan alueen toimenpide ja halutaan tietää, onko vatsaontelon laskuputken erite virtsaa. Punktionesteiden saaliin laatua halutaan myös joskus varmistaa kemiallisella määrityksellä. Muita kliinisesti tärkeitä erotusdiagnostisia tilanteita ovat selkäydinnesteen osoittaminen ja lapsiveden osoituskoe.

Simo Pohjavaara, Aimo Harmoinen, Timo Kouri

Injisoitavat biomateriaalit Tapausselostus ja kirjallisuuskatsaus

Injisoitavilla biomateriaaleilla voidaan korjata pehmytkudoksia ja täyttää niiden puutoksia. Ihanteellista biomateriaalia ei ole vielä löydetty, ja valittavana onkin joukko biologisia ja alloplastisia biomateriaaleja. Biologisilla materiaaleilla, kuten kollageenilla ja hyaluronaanilla, saadaan aikaan vain tilapäinen hoitotulos. Injisoitavat alloplastit, kuten silikoni, taas aiheuttavat voimakkuudeltaan vaihtelevan vierasesinereaktion. Kudosteknologia on avaamassa uuden aikakauden pehmytkudosaugmentaatiossa.

Eero Waris, Matti Pakkanen, Jan Lassus, Nureddin Ashammakhi, Yrjö T. Konttinen

Sepelinhaju vuoteessa - hajuhallusinaatio posttraumaattisen stressihäiriön oireena

Erilaisten kriisitilanteiden psyykkisiä seuraamuksia on tutkittu viime vuosina runsaasti. Keskeisenä oirekuvana on posttraumaattinen stressihäiriö, jonka tunnistaminen on joskus vaikeaa ja johon ei vielä ole spesifistä hoitoa. Erilaisia lääkehoitoon yhdistettyjä lyhytterapioita on käytetty. Ennaltaehkäisevänä hoitona on yleistynyt psykologinen jälkipuinti, jonka pitempiaikaiset hoitavat vaikutukset ovat osoittautuneet ristiriitaisiksi. Artikkelissa kuvataan kirjoittajan vastaanotolle ohjattu potilas, joka sai hajuhallusinaatioita vielä yhdeksän vuotta kokemansa työtapaturman jälkeen.

Leena Korhonen

Dementiaan liittyvien käytösoireiden lääkehoito

Dementiaan liittyviä käytösoireita on totuttu hoitamaan tavanomaisilla psykoosilääkkeillä ja bentsodiatsepiineilla. Kolinergisella vajaatoiminnalla on huomattava merkitys käytösoireiden synnyssä, ja Alzheimerin taudin hoitoon kehitetyillä asetyylikolinestraasin estäjillä onkin saavutettu positiivisia tuloksia käytösoireiden hoidossa.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä

Allergian ehkäisy - onko lapsen ruokavalion modifioinnista hyötyä?

Suomessa, kuten muuallakaan länsimaissa, ei ole tähän mennessä onnistuttu allergioiden ehkäisyssä yrityksistä huolimatta. Tutkimuksissa on todettu, että ainoastaan pitkä, 4 kuukauden kestoinen rintaruokinta ja vanhempien tupakoimattomuus ehkäisee lasten allergisia sairauksia. Näillä keinoilla on valitettavan vähäinen ehkäisevä vaikutus, ja sen on osoitettu toimivan niissä perheissä, joissa on tiedossa perinnöllinen taipumus allergisiin sairauksiin. Lapsen ruokavalion kaventamisesta ei ole pitävästi osoitettua hyötyä atopian ja astman ehkäisyssä.

Taina Harjumaaskola, Minna Kaila

Mikrobilääkkeet munuaisten taakkana

Mikrobilääkkeet ovat tärkeä äkillisiä munuaisvaurioita aiheuttava lääkeryhmä jo senkin takia, että niitä käytetään runsaasti. Akuutti tubulointerstitiaalinen nefriitti on mikrobilääkehoidossa ilmenevä allerginen reaktio. Suoran toksisen tubulusvaurion aiheuttavia mikrobilääkkeitä käytetään yleensä vain sairaalassa vaikeiden infektioiden hoitoon. Avohoidon lääkärin on syytä muistaa, että tetrasykliineitä doksisykliiniä lukuun ottamatta ei pidä antaa munuaisten lievääkään vajaatoimintaa sairastavalle. Tavalliset avohoidon lääkkeet trimetopriimi ja sulfatrimetopriimi suurentavat kaliumpitoisuutta tavanomaisina hoitoannoksinakin ja tämä voi johtaa riskipotilailla hyperkalemiaan.

Mirja-Liisa Aitio

Mahapantaleikkaus lihavuuden kirurgisena hoitona

40 kg/m2) on vakava terveysriski, johon liittyy lukuisia liitännäissairauksia ja lisääntynyt kuolleisuus. Konservatiivisten laihdutuskeinojen ongelmana on painon ylläpito ja huonot pitkän aikavälin hoitotulokset. Sairaalloisen lihavuuden kirurgisen hoidon pitkäaikaistulokset ovat merkittävästi parempia kuin konservatiivisten hoitojen tulokset. Viime vuosina mahapanta eli gastric banding -leikkaus on vaikuttanut lupaavalta, koska siinä ei puututa ruoan normaaliin kulkureittiin ja se on purettavissa.

Elina Pirinen, Antti Alakärppä, Eero Poikolainen, Matti Pääkkönen, Tuula Kiviluoto, Leena Mykkänen, Esko Alhava

Dementiapotilaiden käytösoireet

Dementia ei ole vain muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen rappeutumista. Dementiapotilaiden ja heidän omaistensa arkielämän ongelmat eivät useimmiten aiheudu muistivaikeuksista vaan monista muutoksista potilaiden käyttäytymisessä ja tunne-elämässä, kuten mielialan vaihteluista, aggressiivisuudesta tai levottomuudesta. Nämä käytösoireet ovat hyvin usein syynä omaisten uupumiseen ja potilaan joutumiseen pysyvään laitoshoitoon. - Tässä katsauksessa tarkastellaan dementiaan liittyviä käytösoireita ja Lääkärilehden seuraavassa numerossa niiden lääkehoitoa.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä

Psykologiset tekijät pitkäaikaisessa dialyysissä

Pitkäaikaisia dialyysihoitoja on 60-luvulta alkaen käytetty munuaispotilaiden elämää pelastavana ja elämänlaatua parantavana hoitona.

Hannu Holm

Syömishäiriöiden hoidon nykykäytännöt Suomen keskussairaaloissa

Maamme keskussairaaloiden ja yliopistollisten sairaaloiden lastentautien, sisätautien sekä lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian yksiköihin kohdennetun selvityksen mukaan syömishäiriöiden hoitokäytännöt ja näistä häiriöistä kärsivien potilaiden määrät vaihtelivat yksiköittäin. Hyödyllisiksi oli koettu tiivis, varhainen hoito, potilaan fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen, yhteistyö eri hoitotahojen kanssa, johdonmukaisuus, asiallisen tiedon antaminen, syömiskäyttäytymiseen vaikuttaminen, yksilö- ja perheterapiat sekä vaikeimmissa tapauksissa osastohoito.

Hanna Ebeling, Päivi Tapanainen, Auli Joutsenoja, Minna Koskinen

Systeeminen glukokortikoidihoito lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa

Systeemisen glukokortikoidihoidon teho pienten lasten akuutissa vaikeassa uloshengitysvaikeuskohtauksessa on edelleen epäselvä. Suurimmissa yksittäisissä tutkimuksissa bronkioliitin hoidossa ei todettu tehoa, mutta niistä hiljattain julkaistussa meta-analyysissä teho saatiin osoitetuksi tilastollisesti merkitseväksi. Leikki- ja kouluikäiset astmalapset hyötyvät systeemisestä glukokortikoidihoidosta selvästi. Tähän katsaukseen on kerätty kaikki satunnaistetut lumekontrolloidut tutkimukset systeemisen glukokortikoidin tehosta lasten bronkioliitissa, obstruktiivisessa bronkiitissa ja akuutissa astmassa.

Tuomas Jartti, Timo Vanto, Olli Ruuskanen

Lisäpotkua akalasiadiagnostiikkaan

Akalasia on alkuperältään tuntematon ruokatorven vaikea liikesairaus. Tehokkaalla hoidolla voidaan tautiin liittyvä nielemisvaikeus ja laihtuminen saada hallintaan jopa 90 %:sti. Parhaiten akalasia pystytään todentamaan ruokatorven paineenmittauksella, minkä osuvuutta erityisesti alkavissa ja epätyypillisissä tautimuodoissa uusi yksinkertainen pikajuontikoe parantaa.

Markku Walamies

Aikuisten virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoito

Virtsatieinfektioiden diagnostiikassa ja hoidossa on tapahtumassa muutoksia uusien suositusten myötä. Avohoidon diagnostiikassa tärkein muutos on komplisoitumattoman kystiitin laboratoriodiagnostiikan vähentäminen. Laboratoriodiagnostiikan vähentyessä bakteerien lääkeherkkyydessä tapahtuvia muutoksia pyritään seuraamaan alueellisesti. Hoitokäytännössä tapahtuvia muutoksia seurataan aktiivisesti asiantuntijatyönä.

Risto Ikäheimo

Syömishäiriöiden tutkimus ja hoito nuoruusiässä

Syömishäiriöt ovat erityisesti nuorten tyttöjen sairauksia. Viime aikoina ei uusien anoreksiatapausten määrä ole enää lisääntynyt, mutta bulimiaan sairastuvien joukko kasvaa yhä. Syömishäiriöt voivat pitkittyessään vaikuttaa pysyvästi nuoren fyysiseen kasvuun ja kehitykseen, ja pitkällä aikavälillä voi esiintyä monimuotoisia psykososiaalisia vaikeuksia. Hoidon varhainen aloitus parantaa ennustetta. Artikkelissa kuvataan Tampereella saatuja kokemuksia yhteistyöstä potilaan, hänen perheensä ja moniammatillisen hoitotiimin kesken.

Jaana Ruuska, Hanna-Liisa Lenko

Keuhkosyövän varhaisdiagnostiikka uusilla seulontamenetelmillä Olisiko asbestille altistuneille tarjottava seulontaa?

Keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa, uusia tapauksia ilmaantuu vuosittain noin 2 000. Keuhkosyövän seulonnan hyödyllisyydestä käydään vilkasta keskustelua. Vaara sairastua ja kuolla keuhkosyöpään on suurin sellaisissa teollisuusammateissa, joissa altistutaan asbestille. Olisiko nykytietämyksen valossa aiheellista järjestää asbestille altistuneille työntekijöille keuhkosyöpäseulonta?

Pekka Roto, Tapio Vehmas, Sisko Anttila, Matti S. Huuskonen, Tuomo Komppa, Panu Oksa, Jukka Uitti, Jorma Rantanen

Siedätyshoidon uusi tuleminen ja hoitomuodot

Allergian siedätyshoidon suosio on kasvanut viime vuosina. Tähän on vaikuttanut allergioiden voimakas lisääntyminen, parantuneet uutteet sekä uudet tutkimustulokset, joissa on voitu osoittaa, että riittävän ajoissa aloitettu siedätyshoito vähentää myös riskiä sairastua astmaan. Hoitoon liittyy aina hankalien haittavaikutusten mahdollisuus, jonka vuoksi hoitopaikassa täytyy olla riittävä ensiapuvalmius. Tulevaisuudessa paikallisesti annosteltavat siedätyshoitomuodot saattavat yleistyä myös Pohjoismaissa.

Timo Helin

Onko lasten kipu hoidossa?

Lasten kivun hoitoon on olemassa tarvittava tieto ja sopivat lääkkeet. Kuitenkin käytännössä lääkitys on usein riittämätöntä ja säännönmukainen kivun arviointi sekä lääkityksen vaikutuksen seuranta ja kirjaaminen unohtuvat. Lapsen kokemukseen kivusta ja sen ilmaisemiseen vaikuttavat mm. ikä, tiedollinen kehitys ja aikaisemmat kokemukset. Aikaisempi käsityksiä vastoin lapset eivät ole vastasyntyneisyyskauden jälkeen aikuisia herkempiä kipulääkkeiden vaikutuksille.

Katri Hamunen, Jukka Pouttu

Kuolema kotona

Kotona sattuneiden kuolemantapausten määrä on Suomessa pysynyt melko lailla samana 1990-luvun tilastoissa. Tapauksista yli puolet on päätynyt oikeuslääketieteelliseen selvittelyyn. Pohjois-Savossa tehdyissä oikeuslääketieteellisissä ruumiinavauksissa tavallisia kotona sattuneita kuolemantapauksia ovat olleet alkoholistien epäselvät kuolemat. Moni vaikeasti sairas esittää ainakin jossain vaiheessa toivomuksen, että saisi kuolla kotona, mutta todellisuudessa näin käy varsin harvoin.

Kari Karkola