Ensimmäinen rotavirusrokote rekisteröity

Euroopan lääkeasiain arviointivirasto (European Medicine Evaluation Agency, EMEA) teki 27.1.1999 päätöksen suosituksesta rotavirusrokotteen rekisteröimiseksi Euroopan unionin maissa. Ensimmäinen käyttöön tuleva rotavirusrokote on suun kautta annettava elävä heikennetty reesusrotaviruksen muunnos (rhesus-human reassortant tetravalent, RRV-TV), jonka kauppanimi on RotaShield (Wyeth-Lederle Vaccines). Sama rokote rekisteröitiin Yhdysvalloissa 31.8.1998, ja se on ollut käytössä syksyn 1998 aikana. EMEA:n päätös vaatii vielä Euroopan unionin komission vahvistuksen, minkä jälkeen EU-maat automaattisesti rekisteröivät rokotteen myös kansallisesti. Rokote tulee näin Suomessakin saataville lääkärin määräyksellä. Rotavirusrokote ei kuitenkaan heti tule yleiseen rokoteohjelmaan, ja rokotteen käytöstä ei ole suositusta Suomessa eikä muissa Euroopan maissa.

Timo Vesikari

Miten käytännössä tunnistan masennuksen?

Yleislääkärin vastaanottotilanteessa masennuksen tunnistamiseen vaikuttavat luonnollisesti potilas ja hänen oireistonsa, itse vastaanottotilanne, lääkärin persoonallisuus ja kokemus. Ilmeistä on, että tunnistamiseen vaikuttaa niin ikään lääkärin käsitys paitsi masennuksen luonteesta ja sen syntymekanismista myös lääkärin kyvystä selittää järkeenkäyvästi masennuksen oireiden moninaisuutta. Tässä esityksessä tarkastellaan erästä tapaa hahmottaa masennukseen liittyvien oireiden syntyä sekä selvittää, milloin on syytä epäillä masennusta potilaalla ja miten masennuksen toteaminen voi tapahtua käytännössä.

Raimo K. R. Salokangas

Systeemisen lupuksen lääkehoito

Systeemisen lupuksen kliininen kuva voi vaihdella täydestä oireettomuudesta jopa henkeä uhkaaviin munuais- ja keskushermostotulehduksiin. Lääkehoidon valintakin on näin ollen yksilöllistä. Lieviin oireisiin ei välttämättä tarvita mitään hoitoa tai potilaat tulevat toimeen pelkillä tulehduskipulääkkeillä. Iho-, nivel- ja yleisoireet pysyvät usein kurissa malarialääkityksellä. Vaikeassa ja aktiivisessa taudissa nopein ja tehokkain apu saadaan suurilla kortikosteroidiannoksilla. Kun tauti on rauhoittunut useiksi viikoiksi, voidaan lääkitystä vähentää tavoitteena pieni ylläpitoannos (

Heikki Julkunen

Lapsen kipu pitää hoitaa

Pieni lapsi ei osaa ilmaista eikä paikallistaa kokemaansa kipua. Tarvitaan ulkopuolinen tarkkailija, joka arvioi lapsen ilmeestä ja käyttäytymisestä kivun voimakkuuden ja lääkityksen tarpeen. Vanhempia neuvotaan lääkitsemään lasta, jos he itsekin käyttäisivät vastaavassa kivussa lääkettä. Kun on kyse isommista lapsista, kysytään heiltä itseltään kivun voimakkuudesta ja lääkityksen tarpeesta. Korvakivusta kärsivä lapsi tarvitsee riittävästi kipulääkettä ja toimenpiteestä, esim. kitarisaleikkauksesta johtuva kipu pitää aina hoitaa. Kipulääkitys voi epäonnistua, jos vanhemmat pelkäävät liiaksi sen haittavaikutuksia ja lääkeriippuvuuden syntymistä, jolloin lääkettä annetaan vasta viimeisenä keinona ja silloinkin liian vähän. Nykyään on saatavilla tehokkaita ja turvallisia kipulääkkeitä, joiden avulla pienen potilaan oloa voidaan helpottaa huomattavasti ilman pelkoa haitoista.

Hannu Kokki, Elina Nikanne

Gastroenterologisen syövän seuranta leikkaushoidon jälkeen

Gastroenterologisen syövän onnistuneen leikkaushoidon jälkeisestä seurannasta ei ole kovin paljon tutkimuksia, mutta eloonjäämislukujen valossa potilaan säännönmukaisesta seurannasta ei ole hyötyä muutoin kuin kolorektaalisyövässä, jossa osa potilaista voidaan hoitaa kuratiivisesti myös syövän uusiuduttua. Invasiiviset seurantatutkimukset ovat yleensä kalliita ja hyödyttömiä. Perusverenkuva, ulosteen verianalyysi ja karsinoembryonaalisen antigeenin mittaus ovat riittäviä kolorektaalisyövän seurannassa. Toisaalta potilas kokee seurannan turvalliseksi ja mielekkääksi. Erikoissairaanhoidon sijasta seurannan voi hyvin järjestää myös perusterveydenhuollossa, josta potilas sitten lähetetään kliinisten löydösten ja oireiden perusteella jatkotutkimuksiin ja palliatiivisiin toimenpiteisiin.

Esko Alhava

Kiusaamisen havaitseminen

Koulukiusaamisen osakseen saaman huomion ja ilmiöstä käytävän keskustelun voisi olettaa edistävän sen havaitsemista. On jopa esitetty, että kiusaamisesta puhuminen aiheuttaisi sen ylihavaitsemista, toisin sanoen kiusaamisen havaitsemista sielläkin, missä sitä ei ole. Systemaattisen, toistuvan kiusaamisen kohteeksi joutuu ala-asteen oppilaista noin kymmenen prosenttia, ylä-asteella kiusattujen määrä on lähes puolta vähäisempi. Sen sijaan kiusaajien määrä on sama sekä ala- että yläasteella; heitä on 7-9 %.

Christina Salmivalli

MBD-oireyhtymä - pohjoismaisen asiantuntijatyöryhmän mietintö

Ongelma-alueesta, johon kuuluvat tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus ja impulssikontrollin puuttuminen, käytetään kansainvälisessä kirjallisuudessa nykyään nimitystä attention deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Suomessa on kuitenkin edelleen käytössä myös kirjainyhdistelmä MBD, minimal brain dysfunction, jolla tarkoitetaan osittain samaa. MBD ei kuitenkaan enää ole virallisessa ICD-10-tautiluokituksessa. Ruotsissa on puolestaan siirrytty käyttämään termiä deficits in attention, motor control and perception (DAMP). Pohjoismainen työryhmä on tuoreessa mietinnössään selvitellyt termien merkityksiä ja oireyhtymän diagnostiikkaa.

Katarina Michelsson, Marit Korkman, Merja-Maaria Turunen, Marie-Louise Tapper

Kuka on vaarassa sairastua Alzheimerin tautiin?

Nyt kun käytettävissä on vihdoin lääkkeitä Alzheimerin tautiin, varhaisdiagnostiikan merkitys on yhä tärkeämpi. Sekä geneettiset että ympäristötekijät vaikuttavat taudin ilmaantumiseen. Apolipoproteiini E:n geenin alleeli e4 on tärkein tunnettu alttiusgeeni, ja uusia geenejä, jotka johtavat tautiin tai ovat riskitekijöitä, löytyy varmasti lähivuosina. Vaikeus muistaa faktatietoa on Alzheimerin taudin ensimmäinen oire, ja heikko viivästetty mieleenpalauttaminen episodista muistia testaavissa tehtävissä ennakoi tautia jo vuosia ennen kuin potilaalla voidaan diagnosoida dementia. Lievä kognitiivinen heikentyminen on osoittautunut käyttökelpoiseksi luokitukseksi kuvaamaan Alzheimerin taudin prekliinistä vaihetta.

Hilkka Soininen, Tuomo Hänninen

Soluttoman hinkuyskärokotteen käyttöaiheet

Hinkuyskä on edelleenkin vaarallinen tauti rokottamattomille pikkulapsille. Erityisesti vammaiset ja sairaat lapset jäävät joskus rokottamatta, vaikkei rokotus olisikaan heille vasta-aiheinen. Hinkuyskärokotussarja joudutaan myös silloin tällöin keskeyttämään kokosolurokotteeseen liittyvien haittavaikutusten vuoksi. Tässä julkaistava Kansanterveyslaitoksen rokotussuositustyöryhmän suositus kannustaa suojaamaan soluttomalla hinkuyskärokotteella lapset, joille kokosolurokote varovaisuussyistä jäisi antamatta.

Terhi Heinäsmäki, Jussi Mertsola, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Erektiohäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Erektiohäiriö määritellään kyvyttömyydeksi saavuttaa ja/tai ylläpitää tyydyttävään seksuaaliseen kanssakäymiseen riittävä erektio. Useimmissa tapauksissa erektiohäiriön taustalla on sekä orgaanisia että psykogeenisiä tekijöitä. Diagnostiset tutkimukset sisältävät taustaselvityksen lisäksi huolellisen kliinisen tutkimuksen sekä laboratorio- ja kaikukuvaustutkimukset. Erektiohäiriötä voidaan hoitaa elämäntapoja muuttamalla, seksuaaliterapialla ja viime aikoina yhä yleisemmin lääkehoidolla. Verisuoni- ja proteesikirurgian merkitys erektiohäiriön hoidossa on selvästi vähentynyt.

Olavi Lukkarinen

Tietokonetomografia lannerangan degeneratiivisissa sairauksissa

Lannerangan degeneratiiviset sairaudet ovat yleisiä ja tulevat väestörakenteen muuttuessa yhä lisääntymään. Lanneselän kipu on usein monitekijäinen ja vaikeasti selvitettävä tila. Kun potilaiden kliiniset tutkimukset osoittautuvat riittämättömiksi ja konservatiiviset hoitoyritykset tuloksettomiksi, on aiheellista turvautua radiologisiin tutkimuksiin. Tavallisen lannerankaröntgenkuvauksen jälkeen on tarjolla erilaisia jatkotutkimuksia, joiden suoritustavat ja niistä saatava informaatio eroavat hieman toisistaan. Yleinen, lähes kaikkialla saatava ja avohoitoon erinomaisesti soveltuva kuvantamismenetelmä on lannerangan tavallinen tietokonetomografiakuvaus. Tutkimus on erittäin luotettava selän erilaisten rappeumatilojen diagnostiikassa. Tämän päivän tietokonetomografialaitteilla voidaan tehdä tilavuuskuvauksia ja saada yhdellä kuvauksella kuvaustason kuvien lisäksi tietokoneen kuvankäsittelyohjelmilla luotuja kuvia vapaavalintaisissa tasoissa. Kuvauksen antamaa tietoa voidaan käyttää myös leikkausten suunnittelussa ja suorittamisessa.

Kaj Tallroth

Traumamalli ja rikoksentekijöiden lapsuus

Pahoinpidellystä lapsesta voi kehittyä väkivaltainen rikoksentekijä. Lapsuuden väkivalta- ja laiminlyöntikokemusten yhteyksiä myöhempään epäsosiaaliseen ja rikolliseen käyttäytymiseen on selvitetty tapaustutkimuksin, retrospektiivisin haastatteluin ja prospektiivisin pitkittäistutkimuksin. Väkivallan ylisukupolvinen kierre voi merkitä sitä, että pahoinpidelty lapsi kohtelee aikuisena väkivaltaisesti omia lapsiaan ja/tai muita ihmisiä. Kaikki lapsena väkivaltaa ja laiminlyöntiä kokeneet ihmiset eivät kuitenkaan jatka kierrettä vaan kykenevät katkaisemaan sen. Katsauksessa tarkastellaan lapsuuden kaltoinkohtelun ja aikuisiän rikollisuuden välisiä yhteyksiä keskeisimpien tutkimustulosten valossa ja tulkitaan väkivallan välittymisen mekanismia ns. traumamallin avulla.

Jaana Haapasalo

Radiologian nykynäkymät terveyskeskuksessa

Kansanterveyslain hyväksyminen 1972 edesauttoi terveyskeskusten rakentamista ja varustamista mm. röntgenlaitteilla. Suuri määrä laitteita hankittiin 1970-luvun lopulla. Hyvän varustetason ansiosta myöskin röntgentutkimuksia on tehty runsaasti terveyskeskuksissa. 1990-luvulla tullut kustannuskriisi puolestaan on asettanut päättäjät taas uuteen tilanteeseen. Laitteita pitäisi uusia, säästöjä pitäisi syntyä, onko rahaa? Röntgentoimintaa pitäisi tarkastella nyt kriittisesti terveyskeskuksissa. Artikkelissa käsitellään keskiverto terveyskeskustoiminnan asioita - isoissa kaupunkiterveyskeskuksissa on eri tilanne.

Seppo Soimakallio, Ilkka Suramo, Martti Kormano

Keuhkosyöpä thoraxkuvassa

Keuhkosyöpä näkyy thoraxkuvassa monimuotoisina löydöksinä, esim. pneumoniana, pyörövarjona tai juosteisena kasvainlöydöksenä. Oikean tulkinnan tekeminen kuvasta voi olla vaikeaa jopa erikoislääkärille, saatikka terveyskeskuslääkärille, jonka tehtäväksi keuhkokasvaimen primaaritulkinta usein jää. Siinä vaiheessa kun varmat merkit, kuten normaalia leveämpi mediastinum ja kylkiluutuho, näkyvät kuvissa on tauti edennyt jo melko pitkälle. Keuhkosyövän yleisyyden, huonon ennusteen ja kuvien tulkinnan vaikeuden vuoksi kirjoittajat suosittelevat, että keuhkokuvista ainakin puolet saataisiin erikoislääkärin konsultaatioon.

Leo Keski-Nisula, Timo Paakkala

Luuston natiivikuvaus ja tulkintavaikeudet

Natiivikuvaukset ovat säilyttäneet keskeisen aseman tuki- ja liikuntaelinten sairauksien primaaridiagnostiikassa. Terveyskeskuslääkärit tulkitsevat suurimman osan kuvista, koska mahdollisuudet radiologin konsultaatioon ovat vähäiset. Luuston normaalivariaatiot, kehittyvä luusto sekä kuvaustekniikka voivat saada aikaan ongelmatilanteita natiivikuvien tulkinnassa. Tällöin on tärkeää tuntea tuki- ja liikuntaelimistön anatomia ja noudattaa huolellisuutta. Periostireaktioiden erotusdiagnostiikassa tulee käyttää radiologin konsultaatiota.

Juhani Ahovuo

Selkäranka diagnostisena haasteena

Röntgenlaitteet terveyskeskuksissa ovat suomalainen erikoisuus - muualla maailmassa tällaista järjestelmää ei juuri näe. Selkärankakuvien tulkinnan terveyskeskuksissa tekee haasteelliseksi se, että hyvin yleiset nivelrikkomuutokset kiinnittävät huomion ja siten estävät vakavan taudin havaitsemisen. Jotta terveyskeskusten laitteita käytettäisiin tehokkaasti, tulisi kuvattavat potilaat valita nykyistä tarkemmin ja tulkinnan osuvuutta parantaa selvästi.

Erkki M. Laasonen

Akuutin vatsan kuvantaminen

Uudet kuvantamismenetelmät ovat osoittaneet perinteisen natiiviröntgenkuvauksen heikkoudet akuutin vatsakivun syyn selvittelyssä, jos kohta suolitukoksen ja suoliperforaation kuvantamisdiagnostiikassa natiivikuvaus on edelleen ensisijainen. Koeleikkauksen sijaan tulee nykyaikaisessa diagnostiikassa entistä enemmän tukeutua uusiin kuvantamistutkimuksiin. Niiden avulla diagnoosi ja paras hoitotapa yleensä selviävät varsin spesifisesti ja turhia laparotomioita voidaan vähentää. Akuutin vatsan kuvantamisdiagnostiikka tulisi keskittää hoitopaikkoihin, joissa tarvittava kuvantamisvälineistö on käytettävissä.

Martti Kormano

Teleradiologian mahdollisuudet terveyskeskuksissa

Terveyskeskuksissa otettujen röntgenkuvien tulkinta on useimmiten terveyskeskuslääkärin tehtävänä. Radiologisten kuvien siirtäminen tietoverkon kautta, teleradiologia, tarjoaa mahdollisuuden erikoislääkärin konsultoimiseen erityisesti epäselvissä ja kiireellisissä tapauksissa. Kuvia voidaan siirtää myös opetustarkoituksessa tai osana sähköistä sairauskertomusta. Nykyiset tietoverkot mahdollistavat nopean ja virheettömän tiedonsiirron. Tarvittavista laitehankinnoista kertyy kuitenkin varsin suuri lasku ja toimintatapojen muuttaminen edellyttää koulutusta, joten teleradiologian käyttöönotto vaatii vielä harkintaa ja esimerkiksi paikallista kustannusanalyysiä.

Jarmo Reponen, Martti Kormano, Michael Wangel

Radiologian koulutus terveyskeskuksissa

Radiologia on teknisen kehityksen myötä muuttunut nopeasti viime vuosikymmeninä. Laitteet, tarvikkeet ja kehitysprosessit ovat tietotekniikan ansiosta kehittyneet voimakkaasti, ja ne mahdollistavat tänä päivänä huomattavan monipuolisen informaation saannin. Kehityksen mukana pysyminen edellyttää jatkuvaa koulutusta (CME = continuous medical education), joka tulee vähitellen vaatimukseksi kaikille erikoisaloille. Terveyskeskuslääkärin on hallittava useita eri erikoisalojen tietoja jokapäiväisessä käytännön työssä, ja radiologia on yksi keskeinen alue.

Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam, Seppo Soimakallio

Normaalipaineinen hydrokefalia - diagnostinen ongelma

Dementian syynä voi joskus olla normaalipaineinen hydrokefalia, joskin se on varsin harvinainen sairaus. Koska potilaita voidaan auttaa sunttileikkauksella huomattavasti, on tärkeää pitää mielessä tämänkin sairauden mahdollisuus vanhuksen - ja joskus nuoremmankin potilaan - kävelyvaikeuksien, muistihäiriöiden ja älyllisten toimintojen heikkenemisen taustalla. Pelkästään kliinisen kuvan perusteella ei leikkaukseen ryhdytä, vaan diagnoosi on varmistettava mahdollisimman huolellisesti. Potilaiden tarkalla valinnalla leikkaushoidon onnistuminen on saatu paranemaan 80 %:iin. Ongelmana on, että yksiselitteistä menetelmää diagnostiikkaan ei ole löydetty.

Sakari Savolainen