Endoftalmiitin mikrobitausta ja hoitoperiaatteet

Endoftalmiitti on yleisimmin bakteerien, harvemmin sienten aiheuttama silmänsisäinen tulehdus, joka kehittyy useimmiten leikkaushoidon komplikaationa. Se saattaa syntyä myös silmän puhkeamavammojen yhteydessä tai muualla elimistössä sijaitsevasta tulehduspesäkkeestä. Aiemmin saprofytaarisina pidettyjen silmäluomissa ja sidekalvolla esiintyvien bakteerien osuus infektioissa on huomattava. Aiheuttajaorganismin mukaan määräytyy paljolti se, miten nopeasti ja rajuiksi oireet kehittyvät. Mikrobimaailman haasteisiin tulee osata vastata kulloinkin ajan hengen mukaisilla hoitoperiaatteilla. Hoidon päärunko on mikrobilääkitys. Vaikeimpiin infektiotapauksiin sovelletaan leikkaushoitoa.

Tuomo Puustjärvi, Ulla Kärkkäinen

Pohjois-Karjala-projektin tulokset 20 vuoden ajalta

Pohjois-Karjala-projekti alkoi runsaat kaksikymmentä vuotta sitten laaja-alaisella tutkimus- ja terveyskasvatusohjelmalla Pohjois-Karjalan työikäisen väestön suuren sydäntautikuolleisuuden pienentämiseksi. Viiden vuoden kokeilun jälkeen hanke laajennettiin koko Suomeen ja sen piiriin otettiin myös muita keskeisiä kansantauteja. Projektin ohjelmiin ja tulosten seurantaan on sisältynyt runsaasti kansainvälistä yhteistoimintaa, mutta ensisijaisesti kyseessä on ollut suomalainen pioneerityö, josta on saatu malleja sekä kotimaahan että ulkomaille.

Pekka Puska, Jaakko Tuomilehto, Aulikki Nissinen, Erkki Vartiainen

Onko aurinkovoiteesta hyötyä?

Aurinkovoiteet pystyvät oikein käytettyinä estämään auringonpolttaman, mutta niiden suojateho muita ultraviolettisäteilyn aiheuttamia terveyshaittoja vastaan ei ole yhtä kiistaton. Voiteen suojakerroin ilmoittaa suojan UVB-säteitä kohtaan, UVA-säteiltä voiteet sen sijaan suojaavat huonommin. Aurinkovoiteiden salakavala riski onkin UVA-altistuksen lisääntyminen: tehokas UVB-suoja estää ihoa palamasta ja saattaa siten pitkittää auringossa oleskelua yli voiteiden UVA-suojatehon. Auringonottajien on myös havaittu käyttävän huomattavasti pienempiä voidemääriä kuin suojakertoimia testattaessa käytetään. Suojaava teho riippuu kuitenkin suoraan voiteen määrästä iholla: kun voiteen määrä vähenee puoleen testauksessa käytetystä, pienenee myös suojakerroin puoleen.

Leena Koulu

Talven 1995-96 influenssa - tyyntä myrskyn edellä?

Talven 1995-96 influenssaepidemia oli Euroopassa vain keskinkertaisen voimakas. Kausi osoitti kuitenkin jälleen kerran, miten influenssavirusten poikkeukselliseen muuntelupotentiaaliin ja sopeutumiskykyyn liittyy ainainen yllätysten mahdollisuus. Influenssan epidemiologiassa tyyni vaihe merkitsee usein lähestyvää myrskyä. Nytkin siihen näyttää olevan aineksia.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Marjaana Kleemola, Leena Kinnunen, Timo Rostila, Risto Visakorpi

Äkillinen kasvohalvaus

Kasvohermon äkillinen halvaantuminen on verrattain tavallinen oire, jonka aiheuttaja selviää nykyisin melko usein. Käsitys kasvohalvauksen etiologiasta on viime vuosina muuttunut: sekä varicella-zostervirusta että Lymen borrelioosia aiheuttavaa Borrelia burgdorferispirokeettaa epäillään merkittäviksi kasvohalvauksen aiheuttajiksi. Lisäksi aiemmin idiopaattiseksi katsotun Bellin pareesin aiheuttajana pidetään uuden tutkimustiedon perusteella usein Herpes simplex -virusta. Kasvohalvaus on potilaalle epämieluisa ja pelottava kokemus, joten häntä on tuettava antamalla tarpeeksi tietoa tästä useimmiten hyvänlaatuisesta oireesta ja varaamalla aikaa kysymyksiin vastaamiseen. Tuoreet halvaustapaukset, jotka tarvitsevat erikoistutkimuksia, ohjataan lähimpään korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikköön.

Miikka Peltomaa, Henrik Malmberg

Paksusuolisyövän liitännäishoito

Paksusuolisyövän liitännäishoito on vähentänyt syövän uusiutumista ja kuolleisuutta useissa kontrolloiduissa hoitokokeissa silloin, kun leikkauksessa on todettu paikallisia imusolmukemetastaaseja (Dukesin luokitus C). Ratkaisematta ovat kuitenkin vielä monet liitännäishoitoon vaikuttavat seikat, mm. kemoterapian laatu ja kesto, joten meneillään olevien satunnaistettujen kokeiden tuloksia joudutaan odottamaan, ennen kuin hoitokäytännöt vakiintuvat. Käytettävissä olevien tietojen perusteella on solunsalpaajahoidon antaminen kuitenkin perusteltua Dukesin asteen C paksusuolisyövässä.

Johanna Sjöström, Mauri Kouri, Heikki Joensuu

Hammas- ja leukavammojen ensihoito

Kasvovammojen ensihoidossa on keskeistä hengityksen ja verenkierron turvaaminen. Hammas- ja leukamurtumien varsinaisella hoidolla on harvoin kiire, elleivät ne uhkaa potilaan henkeä. Leukamurtuman ensihoidoksi lääkärin olisi tarvittaessa pystyttävä tekemään hampaisiin kiinnitettävä teräslankasidos, joka tukee instabiilia murtumaa ennen varsinaista hoitoa. Hammasvaurioista nopeaa toimintaa tarvitaan irronneen hampaan takaisin istuttamisessa; toimenpide onnistuu lääkäriltä, jopa maallikoltakin. Sen sijaan luksoituneen hampaan reponoiminen tai lohjenneen hampaan suojaaminen on tehtävä hammaslääkärin välineillä.

Kyösti Oikarinen

Kuivan suun syyt ja hoito

Syljen erityksen vähenemisestä johtuva suun kuivuus on iän myötä yleistyvä vaiva ja selvästi tavallisempi naisilla kuin miehillä. Useimmin sitä aiheuttavat tietyt psyyken- ja verenpainelääkkeet. Myös muutamilla astmalääkkeillä ja sairauksista varsinkin autoimmuunitaudeilla on syljen eritystä vähentävä vaikutus. Ongelman paras hoito, syyn poistaminen, on harvoin mahdollista. Potilaan subjektiivisten vaivojen lievitykseen lääkäri tai hammaslääkäri voi neuvoa hampaille ja suun limakalvoille turvallisia suunhoitovalmisteita.

Jorma Tenovuo

Hormonikorvaushoito gynekologisen syövän jälkeen

Gynekologisen syövän sairastaneelle potilaalle harkitaan yhä useammin hormonikorvaushoitoa, koska estrogeenin pitkäaikaisella käytöllä on myönteisiä vaikutuksia potilaan terveyteen menopaussin jälkeen. Aikaisemmin hormonikorvaushoito on yleensä kielletty kohdunrungon syövän sairastaneilta potilailta varsin niukoin perustein. Kiellon perusteita on syytä harkita uudelleen ja yhä useammin tarjota potilaalle mahdollisuutta tähän hoitoon.

Anne Gärdström, Jorma Penttinen, Eero Kumpulainen

Bakteerivaginoosi raskauden uhkana

Bakteerivaginoosi on varsin yleinen emättimen infektio. Sitä on pidetty epämiellyttävänä, mutta harmittomana. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana käsitykset sen viattomuudesta ovat kuitenkin muuttuneet, koska se on yhdistetty eri raskaushäiriöihin. Keskossynnytyksen riskin on todettu suurenevan bakteerivaginoosin vuoksi jopa seitsenkertaiseksi. Raskaudenaikainen bakteerivaginoosi on syytä hoitaa, jos potilaan riski synnyttää ennenaikaisesti on muutenkin suuri.

Minnamaija Kekki, Tapio Kurki

Koulutuksen vaikutus masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon terveyskeskuksissa

Masennus on yleisin mielenterveyden häiriö perusterveydenhuollon potilailla, mutta se saattaa jäädä yleislääkärin vastaanotolla vaille riittävää huomiota. Stakes järjesti vuonna 1994 valtakunnallisen depressioprojektin osahankkeena viidessä terveyskeskuksessa koulutusjakson, jolla pyrittiin kehittämään masennuksen tunnistamista ja hoitoa terveyskeskuksissa. Vastoin odotuksia lääkärien alttius tunnistaa ja hoitaa potilaan masennusta väheni koulutuksen jälkeen. Masennuksen hoidossa kuitenkin potilaskeskeisen hoitokäytännön osuus lisääntyi ja pelkästään oirekeskeisen hoitokäytännön osuus väheni jonkin verran. Hoitokäytäntö oli harvoin perhe- tai systeemikeskeinen. Perusterveydenhuoltoon suuntautuvalle depressiokoulutukselle tutkimus antaa runsaasti uusia haasteita.

Jorma Kiuttu, Ville Lehtinen, Reeta Kalliokoski, Juha Katajamäki, Tarja Koffert, Marjo Kokko, Tenho Suomela

Creutzfeldt-Jakobin tauti ja muut prionitaudit

Prionitaudit ovat olleet tämän kevään suuri kohuaihe, kun Englannissa kymmenen nuoren potilaan Creutzfeldt-Jakobin taudin lähteeksi on epäilty nautakarjan spongiformista enkefalopatiaa, ns. hullun lehmän tautia. Harvinaista Creutzfeldt-Jakobin tautia on aiemmin todettu nuorilla potilailla lähinnä vain ihmisperäisen kasvuhormonin välityksellä saatuna. Sekä ihmisen että eläinten prionitaudeista on viime vuosina saatu merkittävästi lisää tietoa.

Jussi Kovanen, Matti Haltia

Nuuska ja sen vaikutukset terveyteen

Nuuskan ja muiden ei-poltettavien tupakkatuotteiden haittavaikutuksista vain yleisimmät on osoitettu tilastollisesti merkitsevästi. Pisimpään on tutkittu nuuskan yhteyttä suusyöpään ja näyttö siitä on vahva. Nuuskan on myös sitovasti osoitettu aiheuttavan ienten vetäytymistä ja leukoplakioita, mutta muuta tutkimustietoa suussa käytettävän tupakan yhteydestä hampaiden ja niiden kiinnityskudosten sairauksiin on vähän. Nuuskan käyttäjät altistuvat nikotiinille kuten tupakoitsijatkin, ja nuuska aiheuttaa selvästi riippuvuutta.

Mikko Laaksonen

Teleradiologia Suomessa

Radiologisten kuvien siirto telemaattisten järjestelmien avulla on kehittynyt viime vuosina nopeasti, ja tarjolla on jo terveydenhuollolle erityisesti suunnattuja palveluja. Kuvansiirtoyhteyksiä alettiin kokeilla yliopistosairaaloissa 1980-luvun lopulla, ja lähivuosina teleradiologia on suunnitelmissa myös kaikissa keskussairaaloissa.

Jarmo Reponen

Videoneuvottelun mahdollisuudet telepsykiatriassa

Telepsykiatrialla tarkoitetaan televerkon kautta tapahtuvaa psykiatrista vuorovaikutteista viestintää, jossa ollaan kahden tai useamman neuvotteluosapuolen kanssa samanaikaisessa ääni- ja kuvayhteydessä. Keskeinen telepsykiatrinen viestintäjärjestelmä on videoneuvottelu, jolla voidaan korvata esimerkiksi lääkärin ja etäällä asuvan potilaan sekä hänen perheensä tavanomainen tapaaminen vastaanotolla tai järjestää kahden lääkärin neuvottelu välimatkasta huolimatta. Tällä tavoin vältytään matkustamiselta ja säästetään aikaa, vaivaa ja kustannuksia. Videoneuvottelu on nopeasti yleistymässä päivittäisessä potilastyössä ja konsultaatiossa. Suomen tiettävästi ensimmäiset kokeilut on aloitettu Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa. Videoneuvotteluna on järjestetty perheterapiaa, työnohjausta, konsultaatioita ja luento-opetusta. Alustavat kokemukset ovat lupaavia.

Marja-Leena Mielonen, Juha Moring, Matti Isohanni

Kuvansiirto patologien apuna

Kuvansiirto on lisääntynyt lääketieteen eri aloilla viime vuosina tekniikan kehittymisen myötä. Telepatologiassa siirretään mikroskooppiin liitetyllä videokameralla saatua kuvamateriaalia joko reaaliaikaisena tai yksittäisinä kuvina patologian yksiköstä toiseen. Menetelmä on käytössä Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Mikkelin keskussairaalan patologian yksiköiden välillä, ja toiminta on alkanut myös Turun yliopistollisessa sairaalassa. Kuvansiirto on osoittautunut hyväksi konsultaatiotoiminnassa ja sitä voidaan käyttää myös pikadiagnostiikassa. Tulevaisuudessa kuvansiirtoon perustuvat tietopankit tulevat helpottamaan sekä diagnostista toimintaa että koulutusta.

Markku Helle, Heikki Helin

Teledermatologian mahdollisuudet

Teledermatologia tuo potilaan ihotaudin puhelinlankaa pitkin dermatologin nähtäväksi. Potilaan ja lääkärin välimatkalla ei juuri ole merkitystä. Vaikka teledermatologian nykysuuntaus pyrkii liikkuvan videokuvan ja pysäytyskuvan yhdistelmiin nopeilla digitaalisilla yhteyksillä, käsite koskee myös yksittäisten ihotautikuvien siirtoa esimerkiksi Internetissä. Teledermatologian perustekniikka toimii jo, mutta sovellukset hakevat muotojaan. Ihotautien etälääketieteen yleistyminen riippuu laitetoimittajien halusta vastata käyttäjien toiveisiin, tekniikan hintakehityksestä ja asenteista.

Raimo Suhonen

Telelääketiede kirurgiassa

Keskustelu teletekniikan hyödyntämisestä on alkanut myös kirurgiassa. Käytännön työhön ovat jo tulossa mukaan videoneuvotteluun perustuvat konsultaatiot ja opetustilanteet, mutta alustavia kokeellisia ja kliinisiä kokemuksia on myös varsinaisesta telekirurgiasta ja etenkin opetusleikkauksista. Samoja teknisiä elementtejä voidaan hyödyntää myös kirurgisen anatomian opiskelussa. Toistaiseksi eteen sattuneet ohjelmistot ovat olleet kuitenkin karkeahkoja, mutta suunnittelijoiden piirustuspöydillä ja alustavissa kokeissa ovat jo keinotodellisuuteen perustuvat leikkaukset virtuaalipotilailla.

Kari Haukipuro

Tele-endoskopia - tulevaisuuden konsultaatioväyläkö?

Videoendoskoopit mahdollistavat uudenlaisen konsultaation jo nyt endoskopiayksikköjen välillä, kunhan linjakapasiteetti on riittävä liikkuvan kuvan siirtoon. Kokemuksia tele-endoskopiasta on vasta vähän, mutta kokeiluja on tehty jo Suomessakin. Teknisesti järjestelmä on toimiva ja tarvittava videosignaalin koodauslaitteisto ja viestintälinjat ovat saatavilla.

Juhani Lehtola, Jarmo Reponen

Telelääketieteen mahdollisuudet perusterveydenhuollossa

Syrjäisimpien terveyskeskusten potilaat joutuvat matkustamaan pahimmillaan jopa satoja kilometrejä saadakseen erikoissairaanhoidon palveluja. Kela maksoi esimerkiksi Lapissa sairaalamatkojen matkakustannusten korvauksia yli 28 miljoonaa markkaa vuonna 1994. Matkakustannuksia, työajan menetyksiä ja inhimillistä vaivannäköä voidaan vähentää kehittämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Aino Snellman