Propofolin nonhypnoottiset ominaisuudet

Propofoli on uudehko, päiväkirurgiassa tärkeä anestesia-aine. Aineen useiden hyvien ominaisuuksien vuoksi on tutkittu sen soveltuvuutta myös muuhun hoitoon ja muille erikoisaloille. Anestesiologin valvonnassa propofolilla voidaan hoitaa mm. leikkauksen ja sytostaattihoidon jälkeistä pahoinvointia sekä eri syistä johtuvaa kouristelua ja vaikeaa kutinaa silloin, kun muut lääkkeet eivät potilaalle tehoa.

Jussi Kanto

Clostridium difficile - yleinen sairaalainfektioiden aiheuttaja

Clostridium difficile on ainoa mikrobilääkitykseen liittyvän ripulin aiheuttaja, jonka kliininen merkitys on kiistattomasti todettu. Sen aiheuttamia sairaalainfektioita lienee Suomessa vuosittain muutamia tuhansia, joten tartunnan saaminen sairaalasta ei ole epätavallista. Huomattava osa potilaista, jotka saavat tartunnan sairaalasta, saa ripulitaudin. Sairaalahoitoon liittyvien C. difficile -tapausten esiintyvyyteen voidaan vaikuttaa mikrobilääkekäytännön lisäksi myös sairaalahygieenisin toimenpitein.

Matti Ristola

Kaikututkimus vatsavaivojen selvittelyssä

Potilaalle helppona ja turvallisena sekä nopeasti saatavana menetelmänä kaikututkimusta käytetään perusterveydenhuollossa varsin paljon myös vatsanalueen vaivojen ensimmäisenä tutkimuksena. Useiden akuuttien vatsasairauksien diagnostiikassa siitä onkin merkittävää hyötyä. Sen sijaan pitkäaikaisten ruoansulatusvaivojen syistä saadaan selvästi luotettavampaa tietoa mahantähystyksellä. Kaikututkimuksen rajoituksia ovat myös sen tulosten riippuvuus tekijän kokemuksesta sekä vähäiset dokumentointimahdollisuudet.

Juhani Sand

Klamydian aiheuttamat silmätulehdukset

Klamydian aiheuttama sidekalvotulehdus ilmenee noin 2 %:lla urogenitaalialueen klamydiainfektiota sairastavista potilaista ja jopa puolella klamydiatartunnan saaneista vastasyntyneistä. Aikuisella sidekalvotulehdus on usein raju ja toispuoleinen. Silmämunan sidekalvo on kaikkialta hyvin verestävä, ja sen follikkelirakenne on huomattavasti korostunut. Vastasyntyneellä oireet ilmenevät yleensä 5.-12. päivänä syntymän jälkeen. Jos klamydian aiheuttama sidekalvotulehdus jää lapsella hoitamatta ja jatkuu viikkoja, lapselle voi kehittyä kuumeeton pneumonia.

Lotta Salminen

Korvausneuroosi vai traumaperäinen stressihäiriö?

Traumaperäinen stressihäiriö on ankaran stressin ja järkytyksen vaikutuksesta syntynyt, vuosiakin kestävä oireyhtymä. "Puhtaana", kaikki kriteerit täyttävänä tila on erittäin harvinainen, sillä lähes aina siihen liittyy aikaisempaa tai vamman jälkeen ilmaantunutta psyykkistä sairastavuutta. Korvausneuroosi on psykiatrinen ongelma, jonka esiintyvyys on kasvanut sosiaalietuuksien lisääntyessä.

Matti Viukari

Infektion ja tulehduksen osuus sepelvaltimotaudin synnyssä

Sepelvaltimoahtaumat kehittyvät, paitsi hitaasti etenevän prosessin tuloksena, todennäköisesti myös sysäyksittäin valtimoiden endoteelia vaurioittavien ajoittaisten tapahtumien vaikutuksesta. Näissä syntyvät intiman paksunnokset ja arpeumat pahenevat endoteelivaurioiden uusiessa ja kehittyvät aste asteelta ateroomiksi. Toistuvat infektiot saattavat olla yksi kyseisiä endoteelivaurioita aiheuttava tekijä.

Erkki Pesonen, Ilari Paakkari

Kalsiumkanavan salpaajat sepelvaltimotaudin ja kohonneen verenpaineen lääkkeinä

Kalsiuminsalpaajat ovat tehokkaita ja oikeassa käytössä hyvin siedettyjä verenpainelääkkeitä. Niiden yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen odotetaan kuitenkin lisätietoa mm. käynnissä olevista seurantatutkimuksista. Niinpä lyhytvaikutteista nifedipiiniä tulee käyttää varovasti sepelvaltimotaudin ja kohonneen verenpaineen hoidossa. Verapamiili ja diltiatseemi vaikuttavat turvallisilta vaihtoehdoilta monoterapiassa. Yhdistelmähoidossa erityisesti beetasalpaajien kanssa dihydropyridiinijohdannaiset ovat ensisijaisia.

Aapo Lehtonen

Endoftalmiitin mikrobitausta ja hoitoperiaatteet

Endoftalmiitti on yleisimmin bakteerien, harvemmin sienten aiheuttama silmänsisäinen tulehdus, joka kehittyy useimmiten leikkaushoidon komplikaationa. Se saattaa syntyä myös silmän puhkeamavammojen yhteydessä tai muualla elimistössä sijaitsevasta tulehduspesäkkeestä. Aiemmin saprofytaarisina pidettyjen silmäluomissa ja sidekalvolla esiintyvien bakteerien osuus infektioissa on huomattava. Aiheuttajaorganismin mukaan määräytyy paljolti se, miten nopeasti ja rajuiksi oireet kehittyvät. Mikrobimaailman haasteisiin tulee osata vastata kulloinkin ajan hengen mukaisilla hoitoperiaatteilla. Hoidon päärunko on mikrobilääkitys. Vaikeimpiin infektiotapauksiin sovelletaan leikkaushoitoa.

Tuomo Puustjärvi, Ulla Kärkkäinen

Pohjois-Karjala-projektin tulokset 20 vuoden ajalta

Pohjois-Karjala-projekti alkoi runsaat kaksikymmentä vuotta sitten laaja-alaisella tutkimus- ja terveyskasvatusohjelmalla Pohjois-Karjalan työikäisen väestön suuren sydäntautikuolleisuuden pienentämiseksi. Viiden vuoden kokeilun jälkeen hanke laajennettiin koko Suomeen ja sen piiriin otettiin myös muita keskeisiä kansantauteja. Projektin ohjelmiin ja tulosten seurantaan on sisältynyt runsaasti kansainvälistä yhteistoimintaa, mutta ensisijaisesti kyseessä on ollut suomalainen pioneerityö, josta on saatu malleja sekä kotimaahan että ulkomaille.

Pekka Puska, Jaakko Tuomilehto, Aulikki Nissinen, Erkki Vartiainen

Onko aurinkovoiteesta hyötyä?

Aurinkovoiteet pystyvät oikein käytettyinä estämään auringonpolttaman, mutta niiden suojateho muita ultraviolettisäteilyn aiheuttamia terveyshaittoja vastaan ei ole yhtä kiistaton. Voiteen suojakerroin ilmoittaa suojan UVB-säteitä kohtaan, UVA-säteiltä voiteet sen sijaan suojaavat huonommin. Aurinkovoiteiden salakavala riski onkin UVA-altistuksen lisääntyminen: tehokas UVB-suoja estää ihoa palamasta ja saattaa siten pitkittää auringossa oleskelua yli voiteiden UVA-suojatehon. Auringonottajien on myös havaittu käyttävän huomattavasti pienempiä voidemääriä kuin suojakertoimia testattaessa käytetään. Suojaava teho riippuu kuitenkin suoraan voiteen määrästä iholla: kun voiteen määrä vähenee puoleen testauksessa käytetystä, pienenee myös suojakerroin puoleen.

Leena Koulu

Talven 1995-96 influenssa - tyyntä myrskyn edellä?

Talven 1995-96 influenssaepidemia oli Euroopassa vain keskinkertaisen voimakas. Kausi osoitti kuitenkin jälleen kerran, miten influenssavirusten poikkeukselliseen muuntelupotentiaaliin ja sopeutumiskykyyn liittyy ainainen yllätysten mahdollisuus. Influenssan epidemiologiassa tyyni vaihe merkitsee usein lähestyvää myrskyä. Nytkin siihen näyttää olevan aineksia.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Marjaana Kleemola, Leena Kinnunen, Timo Rostila, Risto Visakorpi

Äkillinen kasvohalvaus

Kasvohermon äkillinen halvaantuminen on verrattain tavallinen oire, jonka aiheuttaja selviää nykyisin melko usein. Käsitys kasvohalvauksen etiologiasta on viime vuosina muuttunut: sekä varicella-zostervirusta että Lymen borrelioosia aiheuttavaa Borrelia burgdorferispirokeettaa epäillään merkittäviksi kasvohalvauksen aiheuttajiksi. Lisäksi aiemmin idiopaattiseksi katsotun Bellin pareesin aiheuttajana pidetään uuden tutkimustiedon perusteella usein Herpes simplex -virusta. Kasvohalvaus on potilaalle epämieluisa ja pelottava kokemus, joten häntä on tuettava antamalla tarpeeksi tietoa tästä useimmiten hyvänlaatuisesta oireesta ja varaamalla aikaa kysymyksiin vastaamiseen. Tuoreet halvaustapaukset, jotka tarvitsevat erikoistutkimuksia, ohjataan lähimpään korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikköön.

Miikka Peltomaa, Henrik Malmberg

Paksusuolisyövän liitännäishoito

Paksusuolisyövän liitännäishoito on vähentänyt syövän uusiutumista ja kuolleisuutta useissa kontrolloiduissa hoitokokeissa silloin, kun leikkauksessa on todettu paikallisia imusolmukemetastaaseja (Dukesin luokitus C). Ratkaisematta ovat kuitenkin vielä monet liitännäishoitoon vaikuttavat seikat, mm. kemoterapian laatu ja kesto, joten meneillään olevien satunnaistettujen kokeiden tuloksia joudutaan odottamaan, ennen kuin hoitokäytännöt vakiintuvat. Käytettävissä olevien tietojen perusteella on solunsalpaajahoidon antaminen kuitenkin perusteltua Dukesin asteen C paksusuolisyövässä.

Johanna Sjöström, Mauri Kouri, Heikki Joensuu

Hammas- ja leukavammojen ensihoito

Kasvovammojen ensihoidossa on keskeistä hengityksen ja verenkierron turvaaminen. Hammas- ja leukamurtumien varsinaisella hoidolla on harvoin kiire, elleivät ne uhkaa potilaan henkeä. Leukamurtuman ensihoidoksi lääkärin olisi tarvittaessa pystyttävä tekemään hampaisiin kiinnitettävä teräslankasidos, joka tukee instabiilia murtumaa ennen varsinaista hoitoa. Hammasvaurioista nopeaa toimintaa tarvitaan irronneen hampaan takaisin istuttamisessa; toimenpide onnistuu lääkäriltä, jopa maallikoltakin. Sen sijaan luksoituneen hampaan reponoiminen tai lohjenneen hampaan suojaaminen on tehtävä hammaslääkärin välineillä.

Kyösti Oikarinen

Kuivan suun syyt ja hoito

Syljen erityksen vähenemisestä johtuva suun kuivuus on iän myötä yleistyvä vaiva ja selvästi tavallisempi naisilla kuin miehillä. Useimmin sitä aiheuttavat tietyt psyyken- ja verenpainelääkkeet. Myös muutamilla astmalääkkeillä ja sairauksista varsinkin autoimmuunitaudeilla on syljen eritystä vähentävä vaikutus. Ongelman paras hoito, syyn poistaminen, on harvoin mahdollista. Potilaan subjektiivisten vaivojen lievitykseen lääkäri tai hammaslääkäri voi neuvoa hampaille ja suun limakalvoille turvallisia suunhoitovalmisteita.

Jorma Tenovuo

Hormonikorvaushoito gynekologisen syövän jälkeen

Gynekologisen syövän sairastaneelle potilaalle harkitaan yhä useammin hormonikorvaushoitoa, koska estrogeenin pitkäaikaisella käytöllä on myönteisiä vaikutuksia potilaan terveyteen menopaussin jälkeen. Aikaisemmin hormonikorvaushoito on yleensä kielletty kohdunrungon syövän sairastaneilta potilailta varsin niukoin perustein. Kiellon perusteita on syytä harkita uudelleen ja yhä useammin tarjota potilaalle mahdollisuutta tähän hoitoon.

Anne Gärdström, Jorma Penttinen, Eero Kumpulainen

Bakteerivaginoosi raskauden uhkana

Bakteerivaginoosi on varsin yleinen emättimen infektio. Sitä on pidetty epämiellyttävänä, mutta harmittomana. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana käsitykset sen viattomuudesta ovat kuitenkin muuttuneet, koska se on yhdistetty eri raskaushäiriöihin. Keskossynnytyksen riskin on todettu suurenevan bakteerivaginoosin vuoksi jopa seitsenkertaiseksi. Raskaudenaikainen bakteerivaginoosi on syytä hoitaa, jos potilaan riski synnyttää ennenaikaisesti on muutenkin suuri.

Minnamaija Kekki, Tapio Kurki

Koulutuksen vaikutus masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon terveyskeskuksissa

Masennus on yleisin mielenterveyden häiriö perusterveydenhuollon potilailla, mutta se saattaa jäädä yleislääkärin vastaanotolla vaille riittävää huomiota. Stakes järjesti vuonna 1994 valtakunnallisen depressioprojektin osahankkeena viidessä terveyskeskuksessa koulutusjakson, jolla pyrittiin kehittämään masennuksen tunnistamista ja hoitoa terveyskeskuksissa. Vastoin odotuksia lääkärien alttius tunnistaa ja hoitaa potilaan masennusta väheni koulutuksen jälkeen. Masennuksen hoidossa kuitenkin potilaskeskeisen hoitokäytännön osuus lisääntyi ja pelkästään oirekeskeisen hoitokäytännön osuus väheni jonkin verran. Hoitokäytäntö oli harvoin perhe- tai systeemikeskeinen. Perusterveydenhuoltoon suuntautuvalle depressiokoulutukselle tutkimus antaa runsaasti uusia haasteita.

Jorma Kiuttu, Ville Lehtinen, Reeta Kalliokoski, Juha Katajamäki, Tarja Koffert, Marjo Kokko, Tenho Suomela

Creutzfeldt-Jakobin tauti ja muut prionitaudit

Prionitaudit ovat olleet tämän kevään suuri kohuaihe, kun Englannissa kymmenen nuoren potilaan Creutzfeldt-Jakobin taudin lähteeksi on epäilty nautakarjan spongiformista enkefalopatiaa, ns. hullun lehmän tautia. Harvinaista Creutzfeldt-Jakobin tautia on aiemmin todettu nuorilla potilailla lähinnä vain ihmisperäisen kasvuhormonin välityksellä saatuna. Sekä ihmisen että eläinten prionitaudeista on viime vuosina saatu merkittävästi lisää tietoa.

Jussi Kovanen, Matti Haltia

Nuuska ja sen vaikutukset terveyteen

Nuuskan ja muiden ei-poltettavien tupakkatuotteiden haittavaikutuksista vain yleisimmät on osoitettu tilastollisesti merkitsevästi. Pisimpään on tutkittu nuuskan yhteyttä suusyöpään ja näyttö siitä on vahva. Nuuskan on myös sitovasti osoitettu aiheuttavan ienten vetäytymistä ja leukoplakioita, mutta muuta tutkimustietoa suussa käytettävän tupakan yhteydestä hampaiden ja niiden kiinnityskudosten sairauksiin on vähän. Nuuskan käyttäjät altistuvat nikotiinille kuten tupakoitsijatkin, ja nuuska aiheuttaa selvästi riippuvuutta.

Mikko Laaksonen