Lapsen kipu pitää hoitaa
Pieni lapsi ei osaa ilmaista eikä paikallistaa kokemaansa kipua. Tarvitaan ulkopuolinen tarkkailija, joka arvioi lapsen ilmeestä ja käyttäytymisestä kivun voimakkuuden ja lääkityksen tarpeen. Vanhempia neuvotaan lääkitsemään lasta, jos he itsekin käyttäisivät vastaavassa kivussa lääkettä. Kun on kyse isommista lapsista, kysytään heiltä itseltään kivun voimakkuudesta ja lääkityksen tarpeesta. Korvakivusta kärsivä lapsi tarvitsee riittävästi kipulääkettä ja toimenpiteestä, esim. kitarisaleikkauksesta johtuva kipu pitää aina hoitaa. Kipulääkitys voi epäonnistua, jos vanhemmat pelkäävät liiaksi sen haittavaikutuksia ja lääkeriippuvuuden syntymistä, jolloin lääkettä annetaan vasta viimeisenä keinona ja silloinkin liian vähän. Nykyään on saatavilla tehokkaita ja turvallisia kipulääkkeitä, joiden avulla pienen potilaan oloa voidaan helpottaa huomattavasti ilman pelkoa haitoista.
Vielä 1980-luvulla uskottiin yleisesti, ettei vastasyntynyt pysty kokemaan kipua ja ettei pieni lapsi muista kivuliaita kokemuksia. Nämä virheelliset käsitykset johtivat hoitokäytäntöihin, joissa kivun hoito laiminlyötiin. Englantilaisen tutkimuksen mukaan vain 10 % lastenanestesiologeista käytti…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



