Prostatahyperplasian lääkehoito

Lääkehoito on yksi prostatahyperplasian hoitovaihtoehto silloin, kun potilaan ongelmana ovat häiritsevät oireet eikä sairaus ole aiheuttanut komplikaatioita. Kliinisessä käytössä on tällä hetkellä sekä eturauhassuurentuman dynaamiseen että staattiseen komponenttiin vaikuttavia lääkkeitä. Edelliseen ryhmään kuuluvat alfa1-adrenergisten reseptorien salpaajat ja jälkimmäiseen miessukupuolihormoni-vaikutusta estävät lääkkeet, joista uusin ja vähiten sivuvaikutuksia aiheuttava on 5alfa-reduktaasin estäjä finasteridi. Ennen kuin prostatahyperplasiaa ryhdytään hoitamaan lääkityksellä, on varmistettava, ettei virtsaamishäiriölle ole mitään muuta syytä. Teholtaan lääkehoito ei ole yhtä hyvä kuin kirurginen hoito.

Teuvo Tammela

Okskarbatsepiini - uusi ensisijaislääke epilepsian hoitoon

Pari vuotta sitten Suomessakin rekisteröity epilepsialääke okskarbatsepiini on nykykäsityksen mukaan ensisijaislääke partiaalisten kohtaustyyppien ja yleistyvien toonis-kloonisten kohtausten hoidossa karbamatsepiinin ohella. Tutkimusten mukaan se on teholtaan fenytoiinin ja karbamatsepiinin tasoinen. Sen sivuvaikutukset ovat vähäisemmät kuin karbamatsepiinin. Okskarbatsepiinin annostus ei ole vielä täysin vakiintunut: aikuisille suositellaan 600-1 200 mg:n vuorokausiannoksia. Lääkitys on syytä aloittaa asteittain. Lasten epilepsialääkkeenä okskarbatsepiinista on vasta vähän kokemuksia.

Tapani Keränen, Kari Reinikainen

Nenänielun puolustusmekanismien vaikutus välikorvan ja nielurisan bakteeritulehduksiin

Yleisimmin infektoituva - ja myös helpoimmin tutkittava - immunologinen elin ihmisessä on nenänielun, nenän ja suun limakalvo. Kun tämä ensimmäisen portaan puolustuslinja pettää, seurauksena voi olla viremia tai bakteremia, ja tauti hankaloituu. Vastoin yleistä luuloa, terveillä ihmisillä nenänielun pinnalle erittyy verenkierrosta hyvin vähän vasta-aineita histologisista syistä. Ylivoimaisesti suurin osa vasta-aineista tuotetaan paikallisesti limakalvon alla, sillä kapillaarien ja solujen väliset vasta-aineet on tiukasti aidattu lamina proprian alle. Terve ihminen puolustautuu normaaliflooraa ja virulentteja mikrobeja vastaan miltei yksinomaan paikallisen immuniteetin avulla.

Simo Räisänen, Lars-Eric Stenfors

Infektioihin liittyvät glomerulonefriitit

Munuaistautia on syytä epäillä, jos infektiopotilaan yleiskunto heikkenee, infektiosta toipuminen pitkittyy, turvotusta esiintyy ja virtsa on veristä. Nopeasti etenevän glomerulonefriitin ripeä diagnosointi on tärkeää, koska ajoissa aloitettu hoito parantaa munuaistaudin ennustetta. IgA-glomerulonefriitti lienee tavallisin akuutteihin infektioihin liittyvä glomerulonefriitti, jonka käytännön lääkäri näkee, klassinen akuutti streptokokki-infektiota seuraava glomerulonefriitti sen sijaan on nykyään harvinainen.

Jukka Mustonen

Primaarinen pulmonaalihypertonia

Primaarinen pulmonaalihypertonia on harvinainen, tavallisimmin nuorten naisten sairaus, joka alkuvaiheessa aiheuttaa hengenahdistusta ja voimattomuutta. Kliiniset löydökset, EKG- ja thoraxkuvamuutokset johtavat diagnoosin jäljille, jos tauti vain muistuu tutkivan lääkärin mieleen. Sairauden ennuste on ollut huono, mutta hoidossa on edistytty. Varhainen taudinmääritys johtaneekin aikaisempaa parempaan tulokseen.

Juhani Partanen, Markku S. Nieminen

Kiniinin aiheuttama sokeus myrkytyspotilailla

Myrkytyspotilaan äkillisen sokeutumisen tavallisin syy on metyylialkoholi, mutta on tärkeää muistaa myös muut mahdollisuudet, yhtenä niistä kiniini. Kiniiniä käytetään Suomessa suonenvedon hoitoon, joskin sen teho on epävarma. Sen terapeuttinen leveys on pieni, ja yliannostuksesta seuraa pahoinvointia, oksentelua, korvien soimista, kuulovaurioita, äkillistä sokeutumista ja tavallisesti pysyvä näkökenttävaurio. Rytmihäiriöt ja kuolema ovat myös mahdollisia. Kiniinimyrkytyspotilaat ovat useimmiten ottaneet kiniiniä sisältävää suonenvetolääkettä päihtymistarkoituksessa tai yrittäessään itsemurhaa. Koska näkövauriota ei voida parantaa, myrkytykset on pyrittävä estämään ennakolta. Yliannostuksen aiheuttaman näkövaurion vaarasta on syytä huomauttaa potilaalle lääkettä määrättäessä, ja varoituksen tulisi ilmetä myös lääkepakkauksesta.

Tero Kivelä, Jouko Larinkari, Kirsi Setälä, Juhani Partanen

Iäkkään aivohalvauspotilaan kuntoutus

Hoitavan lääkärin näkökulma iäkkäiden aivohalvauspotilaiden hoitoon on ollut perinteisesti lääketieteellinen. Päähuomio ei ole aina kiinnittynyt potilasta subjektiivisesti eniten vaivaamiin ongelmiin. Kirjoitus on syntynyt erään iäkkään aivohalvauspotilaan ja hänen omaistensa pyynnöstä, ja sen tarkoituksena on kiinnittää huomiota aivohalvauspotilaan hoidon keskeisiin käytännön ongelmiin.

Matti Valtonen, Reijo Tilvis

Diabeetikon jalkahaavan kävelykipsihoito

Diabeetikon jalkahaavan hoitona on viime vuosina yhä useammin käytetty kävelykipsiä. Hoitotulokset ovat hyviä, mutta kipsin käyttöön liittyy huomattava komplikaatioriski. Jos potilaat valitaan oikein, heille annetaan riittävästi tietoa ja diabeetikon jalan erityispiirteet tunnetaan, kipsiin liittyviä ongelmia voidaan välttää. Kokemus kipsisaappaan valmistuksesta on ensiarvoisen tärkeätä.

Jorma T. Lahtela, Juha Nevalainen, Jari Peltonen

Yellow fever makes comeback

Some diseases just won't lie down. The West thought it had tuberculosis licked, but back it has come, with some help from the AIDS virus and its crippling effect on immunity. Now, it seems, yellow fever, "conqueror of armies", a disease that terrorized the American and European seaport populations in the 18th and 19th centuries, killing up to 50 % of its victims after a mercifully few days of bleeding and pain, is also making a comeback.

Tavoitteena polion hävittäminen maailmasta

Polio on saatu häviämään suuresta osasta maailmaa tehokkaiden rokotusohjelmien avulla. Monissa Aasian ja Afrikan kehitysmaissa tauti on kuitenkin yhä tavallinen. Näistä maista polioviruksia kulkeutuu jatkuvasti myös Eurooppaan ja sopivissa olosuhteissa ne voivat edelleen aiheuttaa sairaustapauksia ja rajoittuneita epidemioita täälläkin. Maailman terveysjärjestö on asettanut tavoitteeksi polion hävittämisen koko maailmasta vuoteen 2000 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on rokotustoimintaa ja valvontaa nopeasti tehostettava.

Tapani Hovi, Merja Roivainen, Mirja Stenvik

Sepelvaltimoverenkierron säätely

Sepelvaltimoverenkierron säätelyn ensisijainen tehtävä on turvata sydänlihaksen riittävä hapen saanti. Ateroskleroosin seurauksena sepelvaltimoverenkierto heikkenee: ahtauma rajoittaa veren virtausta, ja lisäksi jo ateroskleroosin varhaisessa vaiheessa sepelvaltimoverenkierron säätely häiriintyy. Sepelvaltimoverenkierron säätelyn häiriö on otettava huomioon mm. hoidettaessa sepelvaltimotautia sairastavan potilaan hypertoniaa. Samoin angina pectoriksen tehokas hoito edellyttää, että lääkäri tuntee sepelvaltimoverenkierron toiminnan periaatteet sekä käyttämiensä lääkevalmisteiden vaikutukset sepelvaltimoverenkiertoon ja sen säätelyyn.

Juha Hartikainen

Hepatiitti E

Tarttuvaa keltatautia aiheuttavat hepatiitti B- ja hepatiitti A -virukset tunnistettiin jo 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Jäljelle jäi kuitenkin joitakin tunnistamattomia hepatiittia aiheuttavia viruksia, joita alettiin poissulkuperiaatteen mukaan kutsua yhteisellä nimellä non-A, non-B -hepatiitti. Näitä tiedettiin olevan kahta lajia, joista toinen tarttui veriteitse kuten hepatiitti B ja toinen fekaali-oraalitietä kuten hepatiitti A. Veriteitse tarttuvan noin-A, non-B -hepatiitin aiheuttaja saatiin selville geeniteknologian avulla vuonna 1989 ja se sai nimekseen hepatiitti C -virus. Fekaali-oraalitietä tarttuva non-A, non-B -hepatiitin aiheuttaja on pystytty tarkemmin karakterisoimaan vasta viime vuosina.

Pirkko Pohjanpelto

Kirurginen thorakoskopia

Viimeaikainen videotekniikan kehitys, uudet instrumentit sekä edistyksellinen kirurginen tekniikka ovat lisänneet thorakoskopian merkitystä rintaontelon sairauksien diagnostiikassa ja kirurgisissa toimenpiteissä. Monet aikaisemmin avoimen thorakotomian vaatineet sairaudet, kuten pneumothorax, useat thoraxin benignit kasvaimet, keuhkon, pleuran ja mediastinumin biopsiat, ruokatorven akalasia ja hiatushernia, voidaan nykyään hoitaa kirurgisen thorakoskopian avulla. Menetelmän etuina avothorakotomioihin verrattuna ovat pienempi leikkaustrauma, vähäisempi postoperatiivinen kipu sekä lyhyempi toipumisaika.

Jarmo A. Salo

Työn fyysisen kuormittavuuden mittaaminen EMG-video-järjestelmällä

Työn fyysistä kuormittavuutta mitattaessa halutaan tuottaa sekä tutkijaa että työntekijää hyödyttävää tietoa. Usein ongelmana on, miten esittää mittaustulokset kumpaakin tyydyttävässä muodossa. Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa on kehitetty mittausjärjestelmä, jonka tuloksista on hyötyä molemmille: elektromyografiamittaus on yhdistetty työtehtävien videointiin.

Mikko Tulppo, Jorma Mäkitalo

Anenkefalia ja elinten luovutus

Jos ihmisellä ei ole aivoja, hän ei ole oikeastaan kukaan. Ainakin hänen ruumiillinen elämänsä on joka tapauksessa lyhyt ja häntä ei "hänenä" ole olemassa, eli koskaan ei ole olemassa ketään, joka kokisi olevansa tuo kyseinen yksilö. Hänellä voi kuitenkin olla joukko täysin terveitä elimiä, joista voisi olla paljon iloa niille, joiden oma sydän, maksa tai munuainen syystä tai toisesta on lopettamassa toimintaansa. Jos tältä yksilöltä otettaisiin elimiä, ainakaan hän ei koskaan tulisi sitä kokemaan tai siitä kärsimään. Olisiko tässä siis ratkaisu huutavaan elinpulaan?

Toimittanut Pekka Louhiala

Proteiinin saannin rajoitus munuaisten kroonisen vajaatoiminnan hoidossa

Proteiinin ja fosfaatin saantia rajoittava ruokavalio on munuaisten kroonisen vajaatoiminnan perinteinen oireenmukainen hoito. Toistaiseksi on epäselvää, voidaanko tällä tavalla hidastaa tai estää munuaistautien etenemistä. Laajoja seurantatutkimuksia on parhaillaan käynnissä, ja lähivuosina selvinnee, onko ruokavaliohoito syytä aloittaa jo vajaatoiminnan varhaisvaiheessa. Nykyisten tietojen perusteella munuaispotilaan ei kuitenkaan ole syytä käyttää runsaasti eläinvalkuaista sisältävää ravintoa.

Jukka Mustonen

Lasten spirometriatutkimukset

Spirometriatutkimuksia voidaan tehdä lapsille 6-7 ikävuodesta lähtien. Niiden avulla saadaan objektiivista, monipuolista tietoa ventilaatiokyvystä. Esimerkiksi astman diagnostiikassa ja seurannassa spirometriatutkimus on keskeinen mutta lapsilla liian vähän käytetty menetelmä. Kuitenkin jotta tulos olisi luotettava, vaaditaan sekä tutkimuksen suorittajalta että tuloksen tulkitsijalta kokemusta.

Pekka Malmberg

Tupakkako vain tavallinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä?

Tupakointi on tärkein yksittäinen ennenaikaista kuolevuutta ja sairastuvuutta aiheuttava ympäristötekijä länsimaissa. Tupakointiin liittyvästä kuolleisuudesta suurin osa aiheutuu sepelvaltimotaudista. Tupakoinnilla on ateroskleroosia kiihdyttävän vaikutuksensa lisäksi muitakin vähintään yhtä tärkeitä, mutta nopeammin ilmeneviä ja väistyviä vaikutuksia. Tupakointi lisää verihiutaleiden adheesio- ja aggregaatiotaipumusta, suurentaa plasman fibrinogeenipitoisuutta, pienentää kammiovärinäkynnystä ja nostaa sepelvaltimoiden supistumista suosivaa alfa-adrenergista tonusta. Siten ei olekaan ihme, että tupakointi näyttää lisäävän sydäninfarktin ja äkkikuoleman vaaraa enemmän kuin pelkän ateroskleroosin kiihtymisen perusteella voisi olettaa. Näiden haittojen nopeasta väistymisestä ilmeisesti johtuu se, että sydäninfarktin ja sydänkuoleman vaara pienenee nopeasti ensimmäisten 1-2 vuoden aikana tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030