Spondylolisteesi

Suomen väestöstä 6 %:lla on lannerangan nikamasiirtymä, istminen spondylolisteesi. Suurimmalle osalle tämä patologinen muutos ei aiheuta oireita eikä mitään hoitoa tarvita. Kasvuiässä spondylolisteesi on kuitenkin yleisin yksittäinen ristiselkäkivun syy. Sillä on merkittävä osuus yhtenä selkäkivun patogeneettisenä tekijänä myös aikuisväestössä.

Dietrich Schlenzka

Kevyt-ORS - hypotoninen juoma lasten ripulin nestehoitoon

Hypotoninen liuos, jonka Na+-pitoisuus on 60 mmol/l ja kokonaisosmolaliteetti vain 224 mmol/l, todettiin käytössä olevaa isotonista valmistetta paremmaksi pienten lasten ripulin nestehoidossa. Uutta Kevyt-ORS- juomaa saaneiden lasten ripulin kesto ja sairaalahoidon aika lyhenivät merkitsevästi. Liuosta on suhteellisen helppo valmistaa esimerkiksi sairaala-apteekissa. Ohje esitetään artikkelin taulukossa 2.

Timo Vesikari Tarja Rautanen A. Sahib el-Radhi

Gammakuvaus luustometastasoinnin arvioinnissa

Luuston gammakuvaus on ensisijainen tutkimus eri syöpäsairauksien luustometastaaseja etsittäessä ja seurattaessa. Sen merkittävimpiä etuja ovat hyvä sensitiivisyys ja mahdollisuus kuvata koko luusto yhdellä kertaa.

Esko Vanninen Esa Ahonen Risto Johansson Esko Länsimies

Laserin käyttö urologiassa

Laserlaitetta käytetään urologiassa yleisimmin pinnallisten rakkokasvainten hoidossa ja virtsatiekivien murskauksessa. Yleisimmin käytössä oleva Nd-YAG-laser soveltuu taipuisten kuitujen välityksellä hyvin endoskopiakäyttöön. Laserin käyttöaiheet urologiassa saattavat lisääntyä tulevaisuudessa, mutta toistaiseksi monista laserhoidoista puuttuvat pitkäaikaisseurannan tulokset.

Kimmo Taari Jaakko Salo

Magneettikuvauksen turvallisuus

Vaikka kaikkiin magneettikuvauksessa käytettäviin magneettikenttiin liittyy myös biologisia vaikutuksia, ei menetelmä nykyisessä muodossaan ole terveydelle haitallinen. Suurin huolenaihe ovat kehonsisäiset tai ulkoiset ferromagneettiset esineet. Potilaan asianmukaisella ohjauksella ja haastattelulla ennen tutkimusta voidaan niistäkin aiheutuvat vaaratilanteet välttää.

Pauli Vainio Kaarina Partanen Matti Puranen

Yliherkkyysreaktiot leikkausten yhteydessä

Yliherkkyysreaktiot leikkauksissa ovat harvinaisia. Silti ne on syytä selvittää, jotta potilas välttyisi tulevaisuudessa uusilta reaktioilta. Leikkaustoimenpiteiden yhteydessä potilaat voivat saada yliherkkyysreaktioita monista lääkeaineista, mutta myös mm. kumilateksi on leikkauksissa mahdollinen allergeeni. Suurin osa oireista ilmenee viiden minuutin sisällä lääkkeen antamisesta. Lääkereaktioista arviolta yli puolet on lihasrelaksanttien aiheuttamia. Vaikka paikallispuudutuksen aikana syntyneiden reaktioiden vuoksi potilaita on esimerkiksi TYKS:ssa tullut tutkimuksiin paljon enemmän kuin yleisanestesiassa ilmenneiden oireiden takia, syynä on vain harvoin yliherkkyys puudutteelle.

Ken Malanin Kirsti Kalimo

Tavanomainen röntgentutkimus perifeeristen artriittien diagnostiikassa

Perinteinen röntgentutkimus on säilyttänyt asemansa nivelsairauksien tärkeimpänä radiologisena tutkimusmenetelmänä huolimatta siitä, että uusia kuvantamismenetelmiä on tullut käyttöön. Muutosten luonteen ja levinneisyyden selvitys auttaa diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa. Koska lopullinen diagnoosi on aina kliininen, takaa kliinikon ja radiologin saumaton yhteistyö hyvän lopputuloksen.

Leena Laasonen

Alaraaja-amputaatioiden ilmaantuvuus diabetespotilaiden joukossa ja muussa väestössä

Perifeerisen valtimotaudin aiheuttama amputaatiovaara kasvaa iän myötä, ja erityisen suuri se on diabeetikoilla. KYS-piirin 25 vuotta täyttäneessä väestössä diabetesta sairastavien miesten riski osoittautui 10,3-kertaa ja naisten 13,8-kertaa suuremmaksi kuin muun väestön. Varvasamputaatiot olivat yleisempiä diabeetikoilla kuin ei-diabeetikoilla. Seuranta-aikana diabeetikoille jouduttiin tekemään myös uusinta-amputaatioita enemmän kuin muille. Naisilla diabetes oli merkitsevä amputaation jälkeistä kokonaiskuolleisuutta selittävä tekijä.

Onni Siitonen Leo Niskanen Markku Laakso Jukka Siitonen Kalevi Pyörälä

Iholle applikoitava puudutevoide poliklinikkakäytössä

Prilokaiini-lidokaiinipuudutevoide on kehitetty poistamaan kipuaistimus iholta. Sitä käytetään pienten toimenpiteiden yhteydessä, kuten verinäytteen otossa. 13 terveyskeskuksen ja poliklinikan kokemusten perusteella voiteen käyttö onnistuu hyvin polikliinisessäkin työssä, vaikka tunnin applikaatioaika on varsin pitkä. Puudutevoiteen ja lumelääkkeen vaikutusta verrattiin verinäytteen ottoon liittyvän kivun poistamisessa 4-15-vuotiailta lapsilta, joista 74 sai puudutevoidetta ja 73 lumelääkettä. Puudutevoidetta saaneet potilaat arvioivat tuntemansa kivun merkitsevästi vähäisemmäksi kuin lumelääkettä saaneet. Hoitajien arviot lasten kivusta kertoivat saman.

Reijo Korpela Jouko Timosaari

Kokemuksia kriisipsykoterapiasta yleissairaalan osastoilla

Psykiatria on vakiinnuttanut paikkansa muiden erikoisalojen joukossa useimmissa yleissairaaloissamme. Lääkärin hoidossa olevan potilaan psykologisista reaktioista tiedetään nykyään jo varsin paljon, samoin psykiatrisen konsultaation tarpeesta ja sen merkityksestä. Potilaan joutuessa yleissairaalassa psykologiseen kriisiin häntä voidaan auttaa kriisiterapian avulla. Tämä hoitomuoto on vielä varsin uusi eikä sen indikaatioista ole yhtenäisiä kattavia suosituksia. Sen erityisenä tavoitteena on palauttaa ruumiin ja mielen välille toimiva yhteys ja näin saada potilas itse tukemaan paranemistapahtumaa yhteistyössä osaston työryhmän kanssa. Kriisiterapian avulla pyritään edistämään myös sopeutumista sairauden tuomiin uusiin tosiasioihin.

Kyösti Väänänen Heimo Viinamäki Johannes Lehtonen

Sympatomimeetit ja astma Asiantuntijasuositus

2-sympatomimeettien käyttö on lisääntynyt jatkuvasti Suomessa. Tuoreet tutkimukset ovat herättäneet keskustelua niiden asemasta astman hoidossa. Suomalaiset keuhkosairauksien asiantuntijat eivät pidä jyrkkiä toimenpiteitä tarpeellisina, mutta esittävät joitakin tarkistuksia sympatomimeettien käyttöperiaatteisiin.

Tari Haahtela Aarne Lahdensuo Kari Alanko Esko Huhti Pirkko Paakkari Hâkan Poppius Brita Stenius-Aarniala Eero Tala Erkki O. Terho

Lasten idiopaattinen trombosytopeeninen purppura

Petekkiat ovat aina hälytysmerkki, joiden syy on selvitettävä. Jos lapselta todetaan trombosytopeniaa, hänet tulee välittömästi lähettää lähimpään lastensairaalan taudin vakavuuden arviointia varten. ITP-potilaan vuoto-oireet korjaantuvat yleensä muutaman päivän kuluessa pelkällä vuodelevolla ja lapsi voidaan kotiuttaa. Lääkehoitoja käytetään lapsille vain erityistapauksissa.

Jukka Rajantie Terhi Sinisalo

Alaraajan hermopinteet

Hermopinne on alaraajassa harvinaisempi kuin yläraajassa, mutta se on kuitenkin yleisempi alaraajavaivojen syy kuin yleensä tiedostetaan. Yleisimmät alaraajan hermopinteet ovat peroneuspinne polven tasolla, Mortonin tauti varpaissa, canalis tarsi -syndrooma jalkapohjassa ja meralgia paraesthetica reidessä.

Martti Vastamäki

Klobatsaami lasten epilepsian hoidossa

Klobatsaamia voidaan käyttää lisälääkkeenä niille epilepsiapotilaille, joiden oireisiin ei tavanomaisilla lääkkeillä saada riittävää apua. Puolet vaikeaa epilepsiaa sairastavista lapsista hyötyi tutkimuksen mukaan aluksi klobatsaamista, mutta myöhemmin useimmille heistä kehittyi toleranssi. Parhaiten klobatsaami tehoaa myokloonisiin ja epätyypillisiin poissaolokohtauksiin. Klobatsaamihoidon vastetta ei voi arvioida seerumin lääkepitoisuuksia seuraamalla. Toisin kuin monien muiden epilepsialääkkeiden käytössä pitoisuusmääritysten hyöty rajoittuu lähinnä hoitomyöntyvyyden seuraamiseen.

Ali H. Bardy Timo Seppälä Teija Salokorpi Pirjo Lillsunde Marja-Liisa Granström Pirkko Santavuori

Lääkitystä saavien diabeetikoiden hoitopaikkojen käytön jakauma Suomessa

Diabeetikkojen hoitopaikkojen käytön jakaumaa ja lääkärissäkäyntien tiheyttä tutkittiin apteekeista lääkkeitään noutaneille diabeetikoille tehdyllä kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi 33 205 diabeetikkoa, jotka muodostivat vähintään 70 % kaikista tutkimusajankohtana lääkkeitä hakeneista diabeetikoista. Vastanneista kävi terveyskeskuksissa 70 %, sairaaloiden poliklinikoissa 20 %, yksityislääkäreillä 8 % ja työpaikkaterveydenhuollossa 2 %. Aikuisiällä sairastuneista diabeetikoista 75 % kävi terveyskeskuksissa, kun taas nuoruusiän diabeetikoista vain 28 %. Selvimmin maan keskiarvosta poikkeaa hoitopaikkojen käytön jakauma Vaasan keskussairaalapiirissä, joka on jo kymmenkunta vuotta toiminut diabeteksen alueellisten hoidonjärjestelyjen kokeilualueena. Lääkärissäkäyntien tiheydessä ei vastaavaa eroa kuitenkaan ollut havaittavissa. Tuloksia käytetään osana vuonna 1989 käynnistettyä FinnDiab-tutkimusprojektia, jossa selvitetään diabeteksen hoitokäytäntöä ja sen tuloksellisuutta maassamme.

Tero Kangas Marjo Salinto Antti Reunanen

Maastohiihto- ja juoksuharjoittelun vaikutukset keski-ikäisten miesten kestävyyskuntoon ja veren rasvoihin

Maastohiihto- ja juoksuharjoittelu parantavat verenkiertoelimistön suorituskykyä yhtä tehokkaasti. Keski-ikäisille tamperelaismiehille laadittu yhdeksän tai kymmenen viikon harjoitusohjelma lisäsi hiihtäjien maksimaalista hapenkulutusta keskimäärin 17 % ja juoksijoiden hapenkulutusta 13 %. Tutkimukseen valitut miehet eivät olleet aiemmin harrastaneet liikuntaa. Miehet harjoittelivat neljänkymmenen minuutin ajan kolme kertaa viikossa. Seerumin lipoproteiini- ja insuliinipitoisuudet eivät muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi.

Pekka Oja Raija Laukkanen Katriina Kukkonen-Harjula Ilkka Vuori Matti Pasanen Seppo Niittymäki Tiina Solakivi

Lasten veritautien hoito immunoglobuliini-infuusioilla

Laskimon kautta annettavalla immunoglobuliinihoidolla on tärkeä sija lasten immunologisten veritautien hoito-ongelmissa, vaikkei se olekaan näissä täysin vastannut vielä kymmenen vuotta sitten vallinneita odotuksia. Immunologisessa trombosytopeenisessa purppurassa suuret laskimoon infusoidut immunoglobuliiniannokset korjaavat trobosytopenian jo 1-2 vuorokauden kuluessa noin 60 %:lla potilaista. Valitettavasti hyvä hoitotulos jää vain harvoin pysyväksi. Hoito ei myöskään ehkäise taudin kroonistumista. Vakavissa vuototapauksissa ja erityisessä vuotovaarassa oleville ITP-potilaille sen on kuitenkin todettu vaikuttavan nopeammin kuin prednisoloni ja parantavan myös vastetta myöhempiin immunoglobuliinihoitoihin.

Jukka Rajantie

Synnytyselinten visvasyylien ja epiteelivaurioiden nimistö sekä tutkimus- ja hoitokäytäntö - yhtenäiset pelisäännöt puuttuvat

Naistentautien klinikoille tehty kysely osoitti, että sairaaloissa käytetään varsin erilaisia nimityksiä kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien epiteelin sytologisista, histologisista ja kolposkopialöydöksistä. Myös muutosten tutkimus ja hoito sekä hoidon jälkeinen seuranta vaihtelevat. Yhteisten linjojen luominen tutkimus- ja hoitokäytäntöön vaatisi sekavan nimistön yhtenäistämistä. Kansainvälisen yhteistyön vuoksi tässä tulisi ottaa huomioon Yhdysvalloissa äskettäin suositeltu sytopatologinen nimistö.

Jorma Paavonen Susanne Ingman-Friberg Ervo Vesterinen

Vibrio cholerae non-01 Helsingin uimarantavesissä

Vibrio cholerae bakteereista seroryhmä non-01 tunnetaan huonommin kuin klassista koleraa aiheuttava seroryhmä 01. Vibrio cholerae non-01 aiheuttaa yleensä gastroenteriittejä, ulkokorvan ja haavojen tulehduksia sekä sepsiksiä. Yleensä infektio on peräisin merivesikontaktista. Vibrio cholerae non-01 -bakteereja on nyt todettu myös Helsingin merivesistä ja bakteerien tiedetään aiheuttavan tautitapauksia Suomessakin.

Seija Kalso Antti Pönkä Christine Manelius

Mammografiatutkimuksesta aiheutuva säteilyriski

Terveiden, oireettomien naisten mammografiaseulonnassa saaman säteilyaltistuksen merkitystä on pohdittu Lääkärilehdenkin palstoilla - onhan rintarauhanen yksi säteilylle herkimmistä elimistä. Laskennallisia arvioita säteilyn aiheuttamasta syöpäriskistä on viime vuosina tuoreiden tutkimustietojen perusteella tarkistettu entistä suuremmiksi. Silti mammografiaseulonnan kohderyhmän, 50-59-vuotiaiden naisten, tutkimuksesta aiheutuva säteilyriski on käytännössä lähes merkityksetön, eikä oikein kohdistetun ja teknisesti hyvin toteutetun mammografiaseulonnan oikeutusta voida säteilyriskin perusteella asettaa kyseenalaiseksi.

Antti Servomaa Tapio Rytömaa