Voidaanko pitkäaikaishoidon tarvetta lykätä lääkkein?

Sopiva lääkitys voi auttaa lykkäämään pitkäaikaishoidon aloittamistarvetta. Tuore seurantatutkimus antaa viitteitä siitä, että sitalopraamihoidolla voidaan vähentää dementian oireita ja auttaa vanhusta selviämään pidempään kotona. Niin potilaat, omaiset kuin yhteiskuntakin hyötyvät pitkäaikaishoidon aloittamisen myöhentämisestä.

Teuvo Koskinen, Asko Kahanpää, Erkki Lehtomäki, Eero Vaissi

Synnyttäjien yleiset ja synnytykseen liittyvät pelot

Suomalaista äitiyshuoltoa pidetään yhtenä maailman tehokkaimmista, ja onkin oletettu, että synnytykseen liittyvät pelot olisivat suomalaisäideillä harvinaisia. Kuopiossa tehty tutkimus soittaa, ettei näin ole; lähes 85 prosenttia synnyttämään tulleista äideistä pelkäsi synnytystekniikkansa olevan heikko ja 40 prosenttia uskoi synnytyskipujen olevan kestämättömiä. Vain pari prosenttia äideistä ei pelännyt synnytystä etukäteen.

Sakari Suonio, Heikki Vartiainen, Tuula Laasanen, Seppo Saarikoski

Tupakoivien miesten alkoholinkäytön yhteys ruokavalioon, painoon ja verenpaineeseen

Alkoholinkäytön, ruokavalion, painon ja verenpaineen välisiä yhteyksiä tutkittiin aineistosta, joka käsitti 17 975 tupakoivaa 50-69-vuotiasta miestä. Alkoholinkäyttö ei vähentänyt ruoan kokonaiskulutusta - alkoholi lisättiin ylimääräisenä ruokavalioon. Vaikka ruoka-aineiden käytössä oli eroja, energia- tai muiden ravintoaineiden saanti ei vaihdellut selvästi alkoholinkäytön mukaan. Runsaasti alkoholia käyttävät olivat lihavampia ja harrastivat vähemmän vapaa-ajan liikuntaa kuin muut. Heillä oli myös korkeampi verenpaine.

Satu Männistö, Pirjo Pietinen, Marja-Leena Ovaskainen, Jarmo Virtamo

Infektioihin liittyvät glomerulonefriitit

Munuaistautia on syytä epäillä, jos infektiopotilaan yleiskunto heikkenee, infektiosta toipuminen pitkittyy, turvotusta esiintyy ja virtsa on veristä. Nopeasti etenevän glomerulonefriitin ripeä diagnosointi on tärkeää, koska ajoissa aloitettu hoito parantaa munuaistaudin ennustetta. IgA-glomerulonefriitti lienee tavallisin akuutteihin infektioihin liittyvä glomerulonefriitti, jonka käytännön lääkäri näkee, klassinen akuutti streptokokki-infektiota seuraava glomerulonefriitti sen sijaan on nykyään harvinainen.

Jukka Mustonen

Sosiaalinen alkoholinkäyttö vahvistaa luustoa

Osteoporoosi on nykyajan suuria vitsauksia ja onkin ymmärrettävää, että lehdissä ollaan kiinnostuneita kaikista luustoa vahvistavista tiedoista. San Diegossa otettiin 20 vuotta sitten väestöstä otos, jota tutkittiin erityisen tarkkaan. Otoksesta löytyi mm. 182 miestä ja 267 naista, joiden ikä oli yli 45 vuotta ja joiden yhden viikon aikainen alkoholinkäyttö oli tiedossa. Näiden henkilöiden luuston mineraalitiheys mitattiin neljästä eri paikasta 15-20 vuotta otostutkimuksen jälkeen sen asian selvittämiseksi, korreloiko aikoinaan ilmoitettu alkoholinkäyttö luun tiheyteen.

Primaarinen pulmonaalihypertonia

Primaarinen pulmonaalihypertonia on harvinainen, tavallisimmin nuorten naisten sairaus, joka alkuvaiheessa aiheuttaa hengenahdistusta ja voimattomuutta. Kliiniset löydökset, EKG- ja thoraxkuvamuutokset johtavat diagnoosin jäljille, jos tauti vain muistuu tutkivan lääkärin mieleen. Sairauden ennuste on ollut huono, mutta hoidossa on edistytty. Varhainen taudinmääritys johtaneekin aikaisempaa parempaan tulokseen.

Juhani Partanen, Markku S. Nieminen

Kiniinin aiheuttama sokeus myrkytyspotilailla

Myrkytyspotilaan äkillisen sokeutumisen tavallisin syy on metyylialkoholi, mutta on tärkeää muistaa myös muut mahdollisuudet, yhtenä niistä kiniini. Kiniiniä käytetään Suomessa suonenvedon hoitoon, joskin sen teho on epävarma. Sen terapeuttinen leveys on pieni, ja yliannostuksesta seuraa pahoinvointia, oksentelua, korvien soimista, kuulovaurioita, äkillistä sokeutumista ja tavallisesti pysyvä näkökenttävaurio. Rytmihäiriöt ja kuolema ovat myös mahdollisia. Kiniinimyrkytyspotilaat ovat useimmiten ottaneet kiniiniä sisältävää suonenvetolääkettä päihtymistarkoituksessa tai yrittäessään itsemurhaa. Koska näkövauriota ei voida parantaa, myrkytykset on pyrittävä estämään ennakolta. Yliannostuksen aiheuttaman näkövaurion vaarasta on syytä huomauttaa potilaalle lääkettä määrättäessä, ja varoituksen tulisi ilmetä myös lääkepakkauksesta.

Tero Kivelä, Jouko Larinkari, Kirsi Setälä, Juhani Partanen

Kahvi ei lisää rakkosyöpää

Vuonna 1971 julkaistiin ensimmäinen tapaus-verrokkitutkimus, jossa päädyttiin siihen, että kahvinjuonti saattaa altistaa virtsarakon syövälle. Kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana on tehty runsaat 30 tutkimusta lisää asian selvittämiseksi, ja edelleen on epävarmuutta, miten asianlaita oikein on. On esitetty, että kahvi suojaa rakkosyövältä ja että runsas kahvinjuonti lisää syöpäriskiä 12-kertaisesti.

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus sepelvaltimotaudin tutkimuksena

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvausta käytetään maassamme vaihtelevasti sepelvaltimotaudin diagnostiikassa, vaikeusasteen arvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Kirjoittajat vertailivat Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 99mteknetium-sestamibi-merkkiaineella tehtyjen gammakuvausten löydöksiä ja käytännön merkitystä koronaariangiografian ja kliinisen kuormituskokeen antamaan informaatioon. Tulosten perusteella he esittävät suosituksensa tutkimuksen käyttöaiheista.

Esko Vanninen, Juha Hartikainen, Matti Mäntysaari, Jyrki Kuikka Martti Helin=, Esko Länsimies

Miten infektiotauti leviää?

Tuberkuloosi on nousemassa entistä tärkeämmäksi taudiksi kaikissa teollistuneissa maissa. Kauan on tiedetty, että tuberkuloosi tarttuu potilaasta toiseen. Vähemmän on uhrattu ajatukselle, mitä reittiä tuberkuloosibasilli leviää ja kuinka suuri osa jonkin alueen taudeista on saman bakteerin aiheuttama. Multiresistentin tuberkuloosin levitessä taudin kulkuun ja tartuntareitteihin on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Torjuntatoimia on mahdoton ajatella ilman tarttumisteiden tuntemista.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden muutokset Suomessa

Suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijätaso on laskenut viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana huomattavasti. Seerumin kolesterolin ja verenpaineen tasot sekä miesten tupakointi vähenivät selvästi 70-luvulla, jolloin seuranta koski vain Itä-Suomea. Riskitekijöiden väheneminen oli tällöin selvempää Pohjois-Karjalassa kuin Kuopion läänissä. Riskitekijöiden lasku hidastui 80-luvun alkupuolella erityisesti miehillä, mutta viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on jälleen havaittu riskitekijätasossa, erityisesti seerumin kolesterolitasossa, uutta selvää alenemista. Tähän on mitä ilmeisimmin vaikuttanut viime vuosien aktiivinen kolesterolikampanja. Riskitekijöiden erot maan eri osien välillä ovat tasoittuneet.

Pekka Puska, Erkki Vartiainen, Jaakko Tuomilehto, Pekka Jousilahti Heikki J. Korhonen, Markku Tamminen, Aulikki Nissinen

Iäkkään aivohalvauspotilaan kuntoutus

Hoitavan lääkärin näkökulma iäkkäiden aivohalvauspotilaiden hoitoon on ollut perinteisesti lääketieteellinen. Päähuomio ei ole aina kiinnittynyt potilasta subjektiivisesti eniten vaivaamiin ongelmiin. Kirjoitus on syntynyt erään iäkkään aivohalvauspotilaan ja hänen omaistensa pyynnöstä, ja sen tarkoituksena on kiinnittää huomiota aivohalvauspotilaan hoidon keskeisiin käytännön ongelmiin.

Matti Valtonen, Reijo Tilvis

Diabeetikon jalkahaavan kävelykipsihoito

Diabeetikon jalkahaavan hoitona on viime vuosina yhä useammin käytetty kävelykipsiä. Hoitotulokset ovat hyviä, mutta kipsin käyttöön liittyy huomattava komplikaatioriski. Jos potilaat valitaan oikein, heille annetaan riittävästi tietoa ja diabeetikon jalan erityispiirteet tunnetaan, kipsiin liittyviä ongelmia voidaan välttää. Kokemus kipsisaappaan valmistuksesta on ensiarvoisen tärkeätä.

Jorma T. Lahtela, Juha Nevalainen, Jari Peltonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030