Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden yhteys aivojen rakenteellisiin muutoksiin

Väitöstutkimus pohjautui suomalaiseen Kardiovaskulaariset riskitekijät, ikääntyminen ja dementia (CAIDE) -tutkimukseen. CAIDE-tutkimukseen osallistujat valittiin satunnaisesti Pohjois-Karjala-projektin ja FINMONICA-tutkimuksen vuosien 1972, 1977, 1982 ja 1987 neljästä itsenäisestä väestöotannasta. Valitut henkilöt tutkittiin uudelleen 21 vuotta myöhemmin 1998 ja toisen kerran 2005-2008.

Miika Vuorinen

Vanhuksen kävelynopeus on tärkeää mitata

Vanhusten kävelynopeutta on tutkittu jo usean vuosikymmenen ajan ja sillä tiedetään olevan vahva prognostinen arvo ikääntyneillä. Hidastunut kävely on merkki haurastumisesta: alle 0,8 m/s merkitsee jo selvästi heikentynyttä ennustetta ja erittäin hidas kävelynopeus, 0,6 m/s, ennustaa toiminnanvajeita, sairaalaan ja pitkäaikaishoitoon joutumista, sairauksien pahenemista ja muistisairautta.

Kaisu Pitkälä

Asennemuutos ennakoi parhaiten lapsen diabetestasapainon korjaantumista

Diabeteksen hyvällä hoitotasapainolla on suuri merkitys potilaan elämänlaadun ja elinmuutosten ehkäisemisen kannalta. Syitä potilaiden vaihtelevaan onnistumiseen hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa ei tarkkaan tunneta. Selvitimme, miten usein tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten hoitotasapainossa tapahtuu merkittävä paraneminen ja mitkä tekijät ovat tähän yhteydessä.

Laura Kivelä, Matti Salo, Päivi Keskinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 38/2014 Kommentteja

Mitä tyypin 1 diabetesta sairastavat nuoret työikäiset toivovat diabeettisen retinopatian seulonnalta?

Diabeteksen lisäsairautena kehittyvä vaikea verkkokalvosairaus eli proliferatiivinen retinopatia on näköä uhkaava sairaus, joka voi kehittyä pitkään tyypin 1 diabetesta sairastaneelle. Riittävän aikaisin diagnosoituna proliferatiivinen retinopatia on nykyisillä hoitomenetelmillä useimmiten hoidettavissa niin että näkökyky säilyy, ja säännöllinen valokuvaseulonta onkin hyvä apu taistelussa näkövammautumista vastaan. Toimivan seulonnan toteutumisen edellytyksiä selvitettiin kysymällä potilailta heidän näkemyksiään retinopatian seulontakäytännöistä.

Laura Savola, Nina Hautala, Aura Falck

Profylaktinen rytmihäiriötahdistin on tehokas riskiryhmissä

Pääosa rytmihäiriötahdistimista asennetaan vasta henkeä uhanneen rytmihäiriökohtauksen jälkeen. Satunnaistettujen tutkimusten mukaan hoito on kuitenkin hyödyllinen myös primaaripreventiossa silloin, kun sydämen pumppaustoiminta on selvästi heikentynyt. Uusi rekisteritutkimus tukee sitä käsitystä, että tämä ennakoiva hoito vähentää kuoleman vaaraa myös hieman lievempiasteisessa sydämen vajaatoiminnassa.

Juhani Airaksinen

Tieto protonipumpun estäjien riskeistä kasvaa

Yli kolmannes hauraista laitosvanhuksista Suomessa käyttää protonipumpun estäjiä (PPI), useimmiten pitkiä aikoja. Näiden lääkkeiden käyttöön on todettu liittyvän Clostridium difficile -ripulia, infektioita ja murtumia, sekä kaikkein hauraimmilla laitosvanhuksilla myös kuolemanvaaraa. Mekanismiksi arvellaan mm. suolistoflooran muutoksia, jotka heikentävät immunologista suojamuuria sekä kalsiumin ja B12-vitamiinin imeytymistä.

Kaisu Pitkälä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030