Rintaruokinnan kesto ja lapsuusiän astma

Lapsuusiän astman yleistymiselle on haettu syitä varsin intensiivisesti. Tällä hetkellä muodikkaimman teorian mukaan atooppisten sairauksien lisääntyminen johtuu imeväiskauden liian vähäisistä infektioista ja sen seurauksena väärin painottuvasta immuniteetista. Toinen yleinen oletus, jota puoltavia tutkimustuloksia on saatu mm. Suomessa, on rintaruokinnan keston jonkinlainen vaikutus allergioiden kehittymiseen. Välttämättä nämä kaksi mekanismia eivät edes ole toisiaan poissulkevia, sillä rintaruokinnan kestolla voisi hyvinkin olla vaikutusta lasten sairastamiin infektioihin.

Per Ashorn

Lonkkaluunmurtumat - lähivuosien epidemia

Vanhusten lonkkaluunmurtumat ovat tunnetusti suuri ja kasvava kansanterveysongelma ja tietenkin ongelma vammautuvalle itselleen ja hänen lähipiirilleen. Monet epidemiologiset selvitykset ovat viitanneet siihen, että murtumien kokonaisilmaantuvuus että ikävakioitu ilmaantuvuus ovat kasvussa, mutta epäselvää on, onko kasvu edelleen kiihtymässä vai tasaantumassa. Suomen sairaaloiden poistoilmoitusrekisteri on erinomainen tietokanta selvitettäessä sellaisten sairauksien esiintyvyyttä väestössä, joiden hoidon edellytyksenä on sairaalahoito. Lonkkaluun kaulan murtuma on tyypillisesti tällainen sairaus, sillä tila edellyttää käytännössä aina sairaalahoitoa.

Robert Paul

Talidomidi multippelin myelooman hoidossa

Talidomidia käytettiin aikoinaan alkuraskauden pahoinvoinnin hoitoon katkerin kokemuksin. Koska lääkkeen vaikutusmekanismeista ei ollut paljoakaan tietoa, uskottiin eläinkokeiden perusteella sen turvallisuuteen myös ihmiselle. Raskaudenaikainen käyttö aiheutti maailmanlaajuisen epidemian luonteisen vastasyntyneiden raaja-anomalioiden lisääntymisen ja jopa täydellisiä raajojen puuttumisia. Onneksi kiinnostus talidomidin vaikutuksiin säilyi, koska aineella on osoittautunut olevan useita hyödyllisiä ominaisuuksia. Tämä voimakkaasti vaikuttava molekyyli on lisäksi hyvä kohde monien sairauksien molekyylitason mekanismien tutkimukseen.

Pertti Kirkinen

Rintasyöpägeeni ja raskaus

Raskauksien hormonaalinen stimulaatio muuttaa rintarauhasen epiteelin solujen proliferaatiota ja erilaistumista. Väestötason tutkimuksissa on todettu multipariteetin ja nuorella iällä läpiviedyn raskauden vähentävän rintasyöpäriskiä. BRCA1- ja BRCA2-geenivirhettä kantavien naisten elinikäinen rintasyöpäriski on 80-90 %. 50 ikävuoteen mennessä BRCA1-virhe ilmenee rintasyöpänä keskimäärin 49 %:lla kantajista ja BRCA2-virhe 28 %:lla. Tapaus-verrokkitukimus, jossa selvitettiin rintasyövän ilmaantumista alle 40 vuoden iässä näiden geenivirheiden kantajilla, osoitti raskauden lisäävän näillä naisilla rintasyövän riskin 1,71-kertaiseksi verrattuna sellaisiin geenivirheen kantajiin, joilla ei ollut raskauksia. Samaten todettiin, että mikäli nainen oli rintasyöpägeenin kantaja, nuorella iällä läpiviety raskaus tai multipariteetti eivät suojanneet häntä rintasyövältä vastaavalla tavalla kuin väestössä yleensä. Valitettavasti systemaattista hoito- ja seurantakäytäntöä tälle potilasryhmälle ei ole luotu missään päin maailmaa; ei myöskään raskauden aikaista seurantaa tai neuvontaa. Tähän olisi todella ilmeinen tarve jo nykyisen tiedon perusteella.

Pertti Kirkinen

Montelukasti astmatasapainon parantajana

Nyt on selvitetty, voiko montelukastia (10 mg tabl./pv) käyttämällä parantaa astman tasapainoa. Tutkimuksessa oli mukana 642 astmaoireista potilasta, joilla oli peruslääkkeenä hengitettävä beklometasoni 200 myyg x 2/pv. Potilaat jaettiin sokosti neljään ryhmään: kumpaakin lääkettä saaviin, vain toisena lääkkeenä aktiivilääkettä saaviin ja kumpanakin lääkkeenä lumetta saaviin. Seuranta-aika oli 16 viikkoa. Tulokset osoittivat montelukastin hyödyn (FEV1-tason nousu, yöheräämisten väheneminen) yhdistettynä beklometasoniin. Jos beklometasonin tilalla oli lumelääke, paheni astma, mutta vähemmässä määrin, kuin jos myös montelukastin tilalla oli lume. Havainnot ovat mielenkiintoisia ajatellen ennen kaikkea suurten inhaloitavien steroidiannosten pienentämistä. Am J Respir Crit Care Med 1999;160: 1862-1868 (HP)

Hannu Puolijoki

Rintaruokinta ja lasten lihavuus

Saksalaiset tutkijat esittävät, että lapsuusiän lihavuutta voidaan vähentää pidentämällä imetysaikaa. Ajatus perustuu tutkimukseen, jossa 9 357:n 5-6-vuotiaan lapsen vanhemmilta tiedusteltiin rintaruokinnan kestoa ja saadut tiedot yhdistettiin lääkärintarkastuksessa selvitettyihin paino- ja pituustuloksiin. Lapsista, joita ei oltu imetetty lainkaan, ylipainoisia oli 4,5 %, kun taas rintamaitoa saaneista ylipainoisia oli vain 2,8 %. Rintaruokinta näytti selvästi suojaavan myöhemmältä lihavuudelta (OR 0,75, 95 %:n luottamusväli 0,57-0,98). Vaikutuksen suuruus oli riippuvainen imetyksen kestosta. BMJ 1999;319:147-150 (PA)

Per Ashorn

Kattava terveydenhuolto USA:n lapsille?

Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmä on pääasiassa vakuutuspohjainen. Niillä, joiden vakuutukset on maksettu, on saatavilla kaikki, kun taas vakuuttamattomien palvelut ovat hyvin rajoitettuja. Vailla vakuutusta laskettiin vuonna 1999 olleen pelkästään lapsiakin 11 miljoonaa, ja määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Tähän suivaantuneena American Academy of Pediatrics on tehnyt ehdotuksen alle 21-vuotiaiden yleisestä sairausvakuutuksesta. Saapa nähdä, onnistuuko lääkärijärjestö painostuksessaan paremmin kuin presidentin rouva muutamia vuosia sitten. BMJ 1999;319:1087 (PA)

Per Ashorn

Hormonihoito heti vai ei eturauhassyöpäpotilaille?

Heti prostatektomian jälkeen aloitettu antiandrogeeninen hoito pidentää elinaikaa. Tähän tulokseen tultiin satunnaistetussa tutkimuksessa 98 eturauhassyöpäpotilaasta, joilla oli todettu lymfadenektomiassa metastaaseja lantion imusolmukkeissa, muttei enää kauempana. Keskimäärin 7 vuoden seurannan jälkeen välittömän liitännäishoidon saaneista (joko gosereliini tai orkiektomia) oli elossa ilman syövän uusiutumaa 77 %, kun taas ilman hormonihoitoa hoidetuista vain 18 % (p < 0,001). Vaikka luvut ovat sävähdyttävät, jäitä hattuun tuo tieto mm. meneillään olevasta kolme kertaa suuremmasta eurooppalaisesta tutkimuksesta: siinä suunnilleen samassa potilasryhmässä 6 vuoden seurannan jälkeen eroa välittömän hormonihoidon hyväksi ei ole havaittu. N Engl J Med 1999;341:1781-1788

Heikki Joensuu

PEF vaiko FEV1 pitkään yskineeltä avohoidon potilaalta?

Uloshengityksen huippuvirtausarvon (PEF) mittaamista ja pitkäaikaisseurantaa liitettynä bronkodilataatiovasteiden mittaamiseen on Suomessakin suositeltu yskäpotilaiden perustutkimukseksi. Hollantilaiset selvittivät 240:n yskästä kärsivän aikuispotilaan aineistosta PEF-mittausten luotettavuutta ennen kaikkea suhteessa uloshengityksen sekuntikapasiteettiarvoon (FEV1). Tavoitteena oli selvittää nimenomaan matalia arvoja mittauksissa saaneilta näiden parametrien yhteensopivuutta sekä vastetta keuhkoputkia laajentavaan lääkitykseen (400 myyg inhaloitavaa salbutamolia). FEV1-arvon osalta pidettiin merkitsevänä jo vähintään 9 %:n nousua arvossa, PEF:n osalta tutkittiin erikseen nousut 40, 60 ja 80 litraa/min sekä prosentuaaliset 10, 15 ja 20 %:n nousut.

Hannu Puolijoki

Painon ja kuolleisuuden yhteys

Tälläkin palstalla on referoitu tutkimuksia, joissa on selvitetty, miten ihmisen maallisen majan koko korreloi hänen kuolleisuuteensa. Avoimia kysymyksiä ovat mm., miten tupakointi ja painoindeksi vaikuttavat yhdessä ja erikseen mortaliteettiin, onko riski-painosuhde J-käyrän, U-käyrän vai kenties suoran muotoinen ja mitä ikä ja rotu merkitsevät. Yhdysvalloissa tehtiin vuonna 1982 Cancer Prevention Study II, johon saatiin tietoja lähes 1,2 miljoonasta amerikkalaisesta. Heidän tilaansa on seurattu ainakin vuoden 1996 loppuun ja nyt julkaistaan tietoja tämän mammuttikohortin mortaliteetista suhteessa painoon.

Robert Paul

Kromosomi 22 sekvensoitu

Geenitutkimuksessa on saavutettu uusi virstanpylväs, kun brittiläisen Sanger-keskuksen johtama yhdeksän laboratorion jättikonsortio (julkaisussa 204 nimeä) sai sekvensoiduksi ihmisen toiseksi pienimmän kromosomin, jossa on 1,6 % koko genomisen DNA:n määrästä. Ihan koko kromosomia ei onnistuttu sekvensoimaan, sillä selvittämättä jäi vielä 11 pienehköä fragmenttia. Kromosomin lyhyeen haaraan ei myöskään puututtu lainkaan, koska siellä ei tiettävästi ole proteiineja koodaavia geenejä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lisätietoa ydinpomminkestävästä bakteerista

Kerroin tällä palstalla jokin aika sitten (SLL 11/99) bakteerista nimeltä Deinococcus radiodurans, joka kestää käsittämättömiä määriä säteilyä, kuivuutta ja muita ankaria olosuhteita. Bakteerin perimä on nyt täysin selvitetty. Siitä käy ilmi, että bakteerin kahteen kromosomiin ja kahteen plasmidiin ovat pakkautuneet lähes kaikki tällä hetkellä tunnetut geenit, joita tarvitaan DNA-vaurioiden korjaamisessa, haitallisten DNA:n hajoamistuotteiden eliminoinnissa sekä kuivumisen ja ravinnon puutteen sietämisessä. Erikoisen geeniarsenaalinsa tämä tulevaisuuden ydinjätesiivooja on lähes kokonaan rohmunnut muilta bakteereilta.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lisää kaasulla keittämisen aiheuttamista hengityselinongelmista

Thoraxissa on pohdittu kaasulla kokkaamisen aiheuttamia hengityselinongelmia, joita tarkasteltiin tällä palstalla aiemminkin (SLL 34/99). Brittien tekemään kyselytutkimukseen kuului 6 000 vähintään 65-vuotiasta naista ja miestä, ja löydöksenä tässäkin oli erityyppisten hengityselinongelmien lisääntynyt esiintyminen kaasua käyttävillä. Naiset osoittautuivat erityisen riskialttiiksi. Teoreettisena taustalla oireille ovat todennäköisesti kaasun palamisessa muodostuvat typen oksidit. Kirjoittajat ja pääkirjoituksen laatija jopa spekuloivat, pitäisikö pölypunkin torjuntaan Brittein saarilla suunnatut resurssit kohdentaakin kaasusta sähköön siirtymiseen. He peräävät myös laajoja prospektiivisia tutkimuksia. Talojen räjähtely ei siis liene talouskaasun ainut ongelma.

Hannu Puolijoki

Uudet masennuslääkkeet ja ruoansulatuskanavan vuodot

Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ovat olleet merkittävä edistysaskel depression hoidossa. Niiden haittavaikutukset on opittu tuntemaan vuosien varrella, ja uutena lääketurvallisuuteen vaikuttavana tekijänä on nyt huomio kiinnittynyt ruoansulatuskanavan yläosan vuotoihin. Yhteys on sikäli looginen, että SSRI-lääkkeet vähentävät myös trombosyytteihin kiinnittyneen serotoniinin määrää, mikä vähentää trombosyyttien hemostaattista toimintaa.

Robert Paul

Hengenahdistuksen erotusdiagnostiikka parannettavissa helpoin keinoin

Hengenahdistuksen syyn diagnostiikka ei aina ole helppoa. Sekä sydän- että keuhkosairaudet ovat kuitenkin pääosassa tapauksista merkittäviä oireen taustatekijöinä. Yhdysvalloissa selvitettiin, voiko kliinistä diagnostiikkaa tukea yksinkertaisilla lisäkeinoilla, jotka kliinikolla olisivat käytettävissä lähes normaalin vastaanotto- tai päivystystyön puitteissa.

Hannu Puolijoki

Eestissä suunnitellaan väestön genomikartoitusta

Eestin Genomikeskussäätiö, jonka taustalla on ilmeisesti osa maan korkeakoululaitosta, yksityisiä tutkijoita ja ehkä kansainvälisiä lääketeollisuusyrityksiäkin, on lähtenyt tosimielessä yrittämään laajaa väestötutkimusta. Eestin hallitukselle on esitetty suunnitelma kartoittaa mahdollisimman laajasti genotyyppi - ehkä jopa koko genomi - 10 tulevan vuoden aikana 70 %:sta maan väestöä. Alkuvaiheessa kerätään väestöstä terveystiedot ja verinäytteet genomin tutkimusta varten. Tätä aineistoa tutkimalla toivotaan lähivuosina pystyttävän tunnistamaan erityisesti monitekijäisten sairauksien etiologiaa ja samalla kehittämään kutakin yksilöä varten hänen genotyyppinsä mukaista sairauksien hoitoa ja seurantaa. Tieteellisten päämäärien ohella näyttää suunnitelmaan liittyvän taloudellisia intressejä, kuten havaintojen patentointia, aineiston myyntiä geenitutkimusyrityksille ja lääkekehittelyä. Projekti tulisi maksamaan ainakin 100 miljoonaa dollaria.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Terveystilanne pakolaisleirillä ja leirin ulkopuolella

Kenellä menee huonommin aseellisten konfliktien aikana, joukkoleirille muuttaneilla pakolaisilla vaiko samalla alueella ennestään asuneilla? Asiaa selvitettiin 422 lapsen (9-23 kk) otoksella sisällissotaa käyvässä Guinea-Bissaussa. Kuuden viikon seuranta-aikana lasten kuolleisuus oli suuri (3 %) ja ravitsemustila huono. Leirillä asuvien terveys oli kuitenkin selvästi parempi kuin alueen alkuperäisten asukkaiden. Pakolaisten lähdettyä sekä heidän että paikallisten asukkaiden kuolleisuus väheni ja ravitsemus parani, vaikkei ruoan saatavuudessa tapahtunutkaan muutosta. Pakolaisleiri voi siis olla melkoinen terveydellinen ongelma alkuperäisväestölle. BMJ 1999;319:878-881

Per Ashorn

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030