Lyhyesti: Nopea liuskatesti haimatulehduksen diagnostiikkaan

Suomalaiset kollegat ovat tutkineet virtsasta tehtävän uuden ja nopean liuskatestin (Actim Pancreatitis) käyttökelpoisuutta akuutin haimatulehduksen diagnostiikassa akuutin vatsakivun vuoksi hoitoon hakeutuneilla potilailla. Testi perustuu trypsinogeeni-2:n osoittamiseen virtsasta ja valmistuu 5 minuutissa. Liuskatesti osoitti haimatulehduksen 96 % herkkyydellä löytäen erityisesti vaikeat tautitapaukset, joiden oikea diagnostiikka onkin oikean hoidon aloittamisen ja komplikaatioiden ehkäisyn kannalta tärkeää. Testin spesifisyys oli 92 %, sillä väärä positiivinen tulos löytyi 37 potilaalla 525 tutkitusta. Positiivinen liuskatestitulos antaa siis aiheen lisätutkimuksiin haimatulehduksen suhteen. Br J Surg 2000;87; 49-52 (MH)

Marja Hyöty

Lyhyesti: Alaraajan trombi keuhkoembolian takana oireettomanakin

Tuntuu itsestäänselvältä, että alaraajan laskimotrombi on usein keuhkoembolian taustalla. Tämä varmistui ranskalaisessa 228 peräkkäisen keuhkoemboliapotilaan tutkimuksessa, jossa embolia varmistettiin angiografialla ja 213:lle tehtiin myös molemminpuolinen alaraajan venografia 48 tunnin kuluessa emboliadiagnoosista. Syvä laskimotrombi todettiin potilaista 82 %:lla, proksimaalinen tukos 60 %:lla. Oireita trombista oli kuitenkin vain 72:lla eli 42 %:lla niistä, joilla todettiin laskimotromboosi. Tämä on syytä huomata avohoidossakin hengenahdistuspotilaan jatkohoidon ja tutkimustarpeen arvioinnissa. Niillä, joilta ei löytynyt trombia, oli vähemmän keuhkoverenkierron tukkeumaa eli lievempi embolisaatio. Chest 1999;116:903-908 (HP)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Halvauksen syy löytyi päänahasta

USA:ssa Georgiassa pikkutytölle kehittyi kahdessa päivässä Guillain-Barrén oireyhtymäksi sopiva halvaus. Kun tyttöä oltiin valmistelemassa plasmafereesiin, paikalle sattunut lääkäri ryhtyi muiden kummastukseksi kampaamaan potilaan tukkaa. Päänahasta löytyikin verestä pullea Dermacentor variabilis -punkki, jonka poistamisen jälkeen tyttö parani täysin kahdessa päivässä. Punkkihalvauksen aiheuttaa punkin syljen botulinumtoksiinin kaltainen myrkky, joka vaikuttaa liikehermoihin. Tautia on raportoitu USA:sta, Kanadasta ja Australiasta. Dermacentor-punkkeja voi satunnaisesti tulla Suomeenkin lintujen kyydissä. N Engl J Med 1999;34 2:90-94 (MV)

Matti Viljanen

Luukato tavallista kroonisesta keuhkosairaudesta kärsivillä miehillä

Amerikkalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin, esiintyykö kroonista keuhkosairautta sairastavilta miehiltä enemmän luukatoa kuin verrokeilta. Taustana tälle kysymyksenasettelulle ovat keuhkosairauksien hoidossa tavallinen kortikosteroidilääkitys. Aineistoon kuului 171 miestä, iältään 23-90 vuotta, ja heidät jaettiin steroidien käyttöhistorian mukaan kolmeen ryhmään; neljäs ryhmä koostui keuhkosairauden suhteen terveistä verrokeista.

Hannu Puolijoki

Allergisen astman hoitoa monoklonaalisella anti-IgE-vasta-aineella

IgE:n välittämät immuunireaktiot ovat tunnettuja allergisen oireilun, mm. astman taustalta. Siksi ei ole ihme, että tekniikan kehittyessä myös tätä ongelmaa pyritään helpottamaan spesifisellä vasta-aineella, tässä tutkimuksessa rhuMAb-E25:llä. Tutkimukseen osallistui 317 aikuista astmapotilasta, joille oli tarpeen joko hengitettävä tai suun kautta annettava kortikosteroidihoito. Vasta-ainetta kahtena eri vahvuutena (laskimoon) tai lumelääkettä annettiin kerran kahdessa viikossa (käynnistysvaiheen ja aloitusviikon) jälkeen siten, että aktiivihoitoajaksi tuli yhteensä 20 viikkoa. Hoitojakson viimeisten kahdeksan viikon aikana kortikosteroidien annostusta yritettiin vähentää.

Hannu Puolijoki

Aivometastaasien uusi hoito

Aivometastaasien ilmaantuminen tietää yleensä sitä, että elinpäivät käyvät vähiin hoidoista huolimatta. Perushoito on ollut koko aivojen alueelle annettu sädehoito. Jos aivometastaaseja on vain yksi, saattaa metastaasin kirurginen poisto yhdistettynä aivojen sädehoitoon pidentää elinikää, joskin suurin niistä kolmesta satunnaistetusta tutkimuksesta, joissa on verrattu koko aivoihin kohdistettua sädehoitoa ja kirurgiaa pelkkään sädehoitoon yksittäisen aivometastaasin hoidossa, jäi vastikään negatiiviseksi. Nyt pikkuruinen - mutta lajissaan ensimmäinen - amerikkalaistutkimus tuo valonhäivähdyksen tähän synkeään yleiskuvaan.

Heikki Joensuu

Toistuva kuume - pikkulasten epäselvä oireyhtymä

Infektioita hoitava lastenlääkäri saa aika ajoin tutkittavakseen lapsen, joka kärsii säännöllisesti toistuvasta 3-5 vrk:n kestoisesta kuumeilusta mutta joka muutoin vaikuttaa täysin terveeltä. Kuume-episodien aikanakin lapsen yleistila säilyy hyvänä ja kuume häviää ilman erityistä hoitoa. Diagnoosi on usein PFAPA (periodic fever, aphtous stomatitis, pharyngitis, and cervical adenitis) Marshallin ym. vuonna 1987 julkaiseman tutkimusraportin mukaan. Diagnoosista huolimatta hoidon valinta on ongelmallista, sillä tilan etiologia ja luonnollinen kulku ovat olleet epäselviä. Pari hiljattain julkaistua artikkelia luo valaistusta jälkimmäiseen kysymykseen. Molemmissa kuvataan kohtalaisen kokoisen yhdysvaltalaisen potilasjoukon taudinkuvaa, hoitoa ja ennustetta. Ensimmäiseen katsaukseen on koottu 94 ja jälkimmäiseen 20 potilaan tiedot.

Per Ashorn

Pylorusstenoosi erytromysiinistä

Amerikkalaissairaalassa todettiin vastasyntyneissä muutama hinkuyskätapaus. Suositusten mukaisesti annettiin kaikille kuukauden sisällä syntyneille 200 lapselle erytromysiiniprofylaksia. Noin kuukauden kuluttua todettiin läheisessä lastenkirurgiaan erikoistuneessa sairaalassa rypäs pylorusstenoosileikkauksia. Jokainen 7 pikkupotilaasta oli saanut erytromysiiniprofylaksian. Asiaa selvittämään kutsuttiin CDC:n asiantuntijat.

Heikki Arvilommi

Biomateriaalista toimiva sarveiskalvon korvike

Esimerkki toimivasta ja tuloksekkaasta elinsiirrosta on sarveiskalvon siirto kuolleelta elävälle henkilölle. Sopivien sarveiskalvojen löytyminen ja monet elinten luovuttamisen ja vastaanoton käytännön ongelmat hankaloittavat tätä toimintaa. Hyvä edistysaskel täysin keinotekoisen sarveiskalvosiirrännäisen kehittämiseksi on tekniikka, jolla onnistuttiin tuottamaan anatomisesti ja toiminnallisesti ihmisen sarveiskalvoa vastaava kudos(elin)korvike. Lähtöaineksina olivat ihmisen sarveiskalvon eri kerrosten viljeltyjen solulinjojen solut, jotka kerrostettiin kollageeni-kondroitiinisulfaattimatriksiin eläväksi kudokseksi. Lopputulos vastasi morfologialtaan, valonläpäisykyvyltään ja histologialtaan ihmisen sarveiskalvoa. Elektrolyyttien ja nesteiden siirtyminen kudokseen ja korneahaavan paranemiskykyä säätelevien prosessien geeniekspressio vastasivat myös ihmisen sarveiskalvon tilannetta. Kehitetty sarveiskalvomateriaali sopii tutkijoiden mielestä sellaisenaan eläin- tai ihmissilmän korvikkeeksi tutkittaessa eri kemikaalien ja lääkkeiden silmävaikutuksia ja sarveiskalvon paranemista tai vahingoittumista eri tilanteissa. Täysin keinotekoisen ja transplantaatioon sopivan siirrännäisen valmistaminen ei liene enää kovin kaukana.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Voiko vauva nukkua vanhempien sängyssä?

Englannissa tehtiin tapaus-verrokkitutkimus vauvan nukkumispaikan vaikutuksesta kätkytkuolemiin. Kuolleisuus oli selvästi lisääntynyt vauvoilla, jotka nukkuivat koko yön vanhempien sängyssä, jotka nukkuivat eri huoneessa kuin vanhempansa tai jotka jakoivat sohvan vanhempien kanssa. Vauvoilla, jotka ainoastaan nukahdutettiin vanhempien sängyssä, ei ollut lisääntynyttä vaaraa. Sängyn jakaminen ei ollut vaarallista, mikäli vanhemmat eivät tupakoineet tai vauva oli yli 14 viikon ikäinen. Tutkijat päättelevät, että yhteisnukkumista sohvassa tulisi aina välttää, mutta sängyn jakaminen on useimmiten vaaratonta. BMJ 1999;319: 1457-1462 (PA)

Per Ashorn

Lyhyesti: Suun bakteerit ja ateroskleroosi

Sepelvaltimotaudin infektio-etiologia on kiinnostanut suomalaisia muutenkin kuin keuhkoklamydian yhteydessä. Hampaiston kunnolla ja hampaiden tukikudosten tulehduksilla on tutkimusten mukaan yhteys sepelvaltimotautiin. Pienen vihjeen mekanismista antaa floridalaisen laboratorion havainto, jonka mukaan eräät parodontiittia aiheuttavat bakteerit, etenkin Porphyromonas, tunkeutuvat koronaarisuonesta peräisin oleviin endoteeli- ja lihassoluihin. Tosielämässä näitä bakteereita kiertää veressä pureskelun ja hampaidenpesun yhteydessä. Ne voisivat verisuonen seinämässä käynnistää ateroskleroosiin johtavan inflammaation tai kiihdyttää sitä. Infect Immun 1999;67:5792-5798

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Kuumetta keuhkoemboliassa

Kuumeen esiintyminen hengenahdistusta potevalla johdattaa kliinikon ajatuksia hengitystieinfektioon, ja erotusdiagnostiikassa unohtunee keuhkoembolian tai -infarktin mahdollisuus. Amerikkalaisessa 363 keuhkoemboliapotilaan prospektiivisessa tutkimuksessa (littyy osana PIOPED-selvitykseen) osoittautui 26 %:lla kaikista keuhkoveritulppapotilaista olevan lämpöä yli 37,8 C samoin kuin 14 %:lla niistä, joilta muut syyt pystyttiin sulkemaan pois (n = 311). Keuhkoverenvuodon tai infarktin saaneista kuumeilevien osuus oli 15 % (39/267), kun taas pelkän keuhkoveritulpan saaneista osuus oli 9 % (4/44); ero ei ollut merkitsevä. Embolian taustalta löytyi usein - kuten arvata saattaa - laskimoveritulppa, mikä sinällään on hyvä muistaa selittämättömän lämpöilyn alkuperänä. Päätelmä oli, että lievää lämpöä löytyy keuhkoemboliapotilailta usein, eikä oireen taustalla välttämättä tarvitse olla keuhkoinfarktiakaan. Chest 2000;117:39-42 (HP)

Hannu Puolijoki

Vuosituhannen tilinpäätös

Arvostetun lääketieteen lehden toimituksen näköalapaikalta on luotu katse päättyneeseen vuosituhanteen ja valittu kliiniseen lääketieteeseen eniten vaikuttaneet tapahtumat. Listassa on 11 otsikkoa, jotka kaikki kuvaavat pikemminkin kehitysketjuja kuin yksittäisiä keksintöjä. Vanhimpia noteerattuja tapahtumia ovat arabialaisten numeroiden ja matematiikan käyttöönotto 1202, Vesaliuksen anatomia 1543 ja van Leeuwenhoekin mikroskooppi 1600-luvulta. Valtaosa edistyksestä osuu kuitenkin 1900-luvulle.

Heikki Arvilommi

Sokeria ja tutti pikkuvauvan kivun lievitykseen

Vastasyntyneiltä otetaan usein verinäytteitä. Näissä tilanteissa, samoin kuin muiden toimenpiteiden yhteydessä, kivun lievitys olisi toivottavaa, sillä kivuliaisuus saattaa johtaa lapsen hapetuksen tai verenkierron poikkeavuuteen tai kallonsisäisen paineen nousuun. Tehostetussa hoidossa olevien vastasyntyneiden kipua hoidetaan usein suoneen annettavilla kipulääkkäillä. Mutta miten lievittää sellaisten vähemmän sairaiden lasten kipua, joilla ei ennestään ole avointa suoniyhteyttä?

Per Ashorn

Gonadotropiinitaso ennustaa kohdunulkoisen raskauden metotreksaattihoidon onnistumista

Kaikkia kohdun ulkopuolisia raskauksia ei tarvitse hoitaa operatiivisesti. 50 mg/m2 intramuskulaarinen annos metotreksaattia on vaihtoehto tilanteissa, joissa voimakas verenvuoto ei vaadi välitöntä operaatiota. Metotreksaattihoito onnistui 320 (91 %) tapauksessa 350 potilasta käsittävässä tutkimuksessa. Mikäli hoitoa edeltävä potilaan seerumin hCG-taso oli alle 10 000 mIU/ml, hoito onnistui 94 %:ssa. Viidellätoista potilaalla hCG-arvo ylitti 15 000 mIU/ml, ja heistä seitsemälle tarvittiin kirurginen hoito. Ektooppisen raskausalueen koko, sikiön sydämen toiminnan tai intraperitoneaalisten nestekertymien näkyminen kaikututkimuksessa tai progesteronitaso eivät ennustaneet metotreksaattihoidon onnistumista. Tällä tavoin hoidetut potilaat tarvitsivat tehostettua tarkkailua, mutta hoito sinänsä on helppo eikä rasita potilasta.

Pertti Kirkinen

Sikiön meningomyeloseelen korjausleikkauksista lupaavia tuloksia

Sikiökirurgia näyttää olevan kehitysvaiheessa, jossa ollaan siirtymässä eläinkokeista ja yksittäisten potilaiden hoitokokeiluista isompien potilasryhmien kontrolloituihin tutkimuksiin. Ehkä laajin ihmisellä tehty tutkimus käsittelee meningomyeloseelen sikiökautista korjausleikkausta. 29 tapauksessa tehtiin raskauden 24.-30. viikkojen välillä hysterotomian kautta sikiön lumbaalisen meningomyeloseelen korjausleikkaus.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Itsenäinen elämä edellyttää vähintään kolmisensataa geeniä

Mikrobigenomien perusteella on teoretisoitu, että itsekseen pärjäävä solu vaatisi runsaat 250 geeniä. Tällainen joukko geenejä on säilynyt suhteellisen muuttumattomina bakteerilajista toiseen. Itsenäisesti elävistä soluista Mycoplasma genitalium -bakteerilla on pienin genomi. Se on vain 580 kiloemäksen pituinen ja sisältää 480 geeniä. Amerikkalaiset tutkijat osoittivat, että bakteerilta voidaan poistaa runsaat 200 geeniä sen elinkykyisyyden täysin häiriintymättä. Kovin kummoista sopeutumiskykyä tällä geeniarsenaalilla bakteerille ei tietenkään enää jää, eikä siitä laboratorion ulkopuolelle eläjäksi olisi. Science 1999;286:2165-2169 (MV)

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030