Autismikirjon ymmärtämiseen tarvitaan paradigman muutosta

Autismikirjon syitä on etsitty pääosin yksittäisistä geeneistä, niiden varianteista tai yksittäisistä ympäristötekijöistä. Sadoista todetuista assosiaatioista minkään selitysosuus ei yllä yli 1 %:n. Tuoreessa katsauksessa 35 kirjoittajan italialaisryhmä kokoaa yhteen tuoreimpia tutkimuslinjoja (277 viitettä). Ryhmä esittää perusteellista suhtautumistavan muutosta: geenien, ympäristön ja epigeneettisten mekanismien integraatiota.

Hannu Westerinen

Protonipumpun estäjien käyttö lisää lapsen astmariskiä

Pitkäaikainen protonipumpun estäjien (PPI) käyttö altistaa mm. imeytymishäiriöille, murtumille, bakteeriripulille ja hengitysteiden infektioille. Ruotsalaisessa maanlaajuisessa kohorttitutkimuksessa lapsilla, joilla oli PPI-lääkitys, havaittiin 57 % suurempi astmariski kuin verrokkeilla. Riski oli erityisen suuri alle 6 kuukauden ikäisillä (83 % suurempi) ja 6–24 kuukauden ikäisillä (91 % suurempi).

Nina Kaseva

Voidetta valkojäkälän aiheuttamaan virtsaputken ahtaumaan

Voidetta valkojäkälän aiheuttamaan virtsaputken ahtaumaan

Valkojäkälä on etiologialtaan tuntematon, krooninen ja arpea synnyttävä ihon ja limakalvojen sairaus, joka enimmäkseen vaurioittaa ulkogenitaaleja. Miehillä se rajoittuu yleensä esinahkaan, virtsaputken ulkosuuhun ja fossa navicularikseen, mutta se aiheuttaa myös 13–14 % kliinisesti merkittävistä virtsaputken ahtaumista. Näiden mini-invasiivisiin hoitokokeiluihin on päädytty, koska yli 70 % kirurgisesti korjatuista ahtaumista uusiutuu.

Ossi Lindell

Ravintolisä saattaa vähentää muistisairauden riskiä

Epidemiologisista tutkimuksista ja suomalaisesta FINGER-tutkimuksesta tiedetään, että kognitiivista heikkenemistä voidaan myöhentää terveellisillä elintavoilla. Nyt eurooppalaisessa tutkimuksessa selvitettiin ravintolisän vaikuttavuutta prodromaalisessa Alzheimerin taudissa. Sen tiedetään lyhyissä tutkimuksissa vaikuttavan lievässä, mutta ei edenneessä Alzheimerin taudissa myönteisesti kognitioon ja aivopatologisiin muutoksiin.

Kaisu Pitkälä

Omaishoitajan merkitys hoidettavan sairaalaan joutumisessa

Omaishoitajan merkitys hoidettavan sairaalaan joutumisessa

Suomalaistutkimuksen mukaan omaishoitajien työ vähentää muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia kolmannekseen kahden vuoden seurannassa verrattuna yksin asuvien muistisairaiden vastaaviin. Iso osa ylimääräisistä kustannuksista tuli sosiaalipalvelujen sekä laitoshoidon kuluista, kun taas omaishoitajan kanssa asuvat käyttivät enemmän erikoissairaanhoidon palveluja. Yhdysvalloissa selvitettiin, mitkä omaishoitajan piirteet ovat yhteydessä sairaalapalvelujen käyttöön.

Kaisu Pitkälä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030