Statiinien hyödyt ja haitat laitoshoidon asukkailla

Kuinka pitkään hauraiden vanhusten tulisi käyttää statiineja? Pitäisikö ehkäisevät lääkkeet lopettaa laitoshoitoon tullessa? Onko statiineilla mahdollisen myopatian vuoksi toiminnanvajeiden riskiä lisäävä vaikutus? Nämä ovat olleet vaikeita kysymyksiä geriatriassa. Satunnaistettuja vertailututkimuksia ei ole tulossa, joten näyttöä pitää hakea havainnoivista pitkittäistutkimuksista.

Kaisu Pitkälä

Riittäisikö reumapotilaan hydroksiklorokiiniannos COVID-19-taudissa?

Monet asiantuntijat ja presidentti Trump ovat viime aikoina keskustelleet klorokiinista COVID-19-taudin hoidossa. Klorokiini on vanha malarialääke, jolla on paljon haittavaikutuksia. Reumasairauksien hoitoon on vakiintunut paremmin siedetty hydroksiklorokiini. Tutkijat halusivat selvittää, päästäänkö lääkkeen tavanomaisilla annoksilla lääkepitoisuuteen, jolla in vitro -tutkimuksissa on saavutettu 50-prosenttinen SARS-CoV-2-virusinhibitio (EC50).

Markku Kauppi

Anoreksia ja verenkuvamuutokset

Syömishäiriöpotilaan poikkeava verenkuva on varsin yleinen hematologin konsultaation aihe. Laajat tutkimukset aiheesta puuttuvat, ja mekanismeista on vain arveluja syy-yhteyden ollessa olemassa.

Marko Vesanen

Keliakia lisää hoidettunakin hiukan kuoleman vaaraa

Keliakiaan on tiedetty liittyvän pieni kuolleisuuden lisääntyminen, jonka syy on toistaiseksi epäselvä. Se voi johtua tautiin liittyvästä lievästä kroonisesta tulehduksesta. Koska keliakia tunnistetaan nykyisin aikaisempaa varhemmin ja gluteenittoman ruokavalion avulla suoliston pintanukka normaalistuu nopeasti, voisi ajatella, että lisääntynyttä kuoleman vaaraa ei enää olisi – mutta onpa kuitenkin.

Helena Liira

Refluksikirurgian uusintaleikkaukset

Närästysvaivasta kärsii länsimaissa jopa 20–30 % väestöstä, mutta onneksi protonipumpun estäjät (PPI-lääkkeet) ovat merkittävästi vähentäneet refluksikirurgian tarvetta. Suomen sairaaloissa tehtäneen vuodessa enää noin 10–20 leikkausta 100 000 asukasta kohti. Selviä leikkausaiheita ovat vaikea regurgitaatio, korkea refluksi (esim. hampaiden kiillevauriot) tai vaikeaoireinen Barrettin ruokatorvi. Englantilaiset kirurgit analysoivat rekisteritutkimuksessa vuosilta 2000–2014 refluksikirurgian tuloksia ja uusintaleikkauksien määrää.

Hannu Paajanen

Avoin lumehoito lievittää akuuttia kipua

Lumehoito lievitti sveitsiläistutkimuksessa akuuttia kokeellista kipua, hyperalgesiaa ja allodyniaa, vaikka tutkimushenkilöt tiesivät, etteivät saa aktiivista lääkeainetta. Ennen hoitoa lumehoidosta annetun opetuksen laajuudella sen sijaan ei ollut vaikutusta tehoon.

Ritva Jokela

Ovatko lehmänmaitoallergian hoitosuositukset ajan tasalla?

Imeväisillä ilmenee usein itkuisuutta, oksentelua ja ihottumaa – kaikki oireita, jotka saattavat herättää epäilyn lehmänmaitoallergiasta.

Nina Kaseva

Sairaalahoidon pituus ei vaikuta toiminnanvajeiden riskiin

Akuuttiin sairaalahoitoon tiedetään liittyvän lihaskatoa ja toiminnanvajeiden riskiä riippumatta sairaalaan joutumisen syystä ja indeksisairaudesta. Sairaalahoitojen pituudet ovat joka puolella maailmaa merkittävästi lyhentyneet vuosikymmenien saatossa. Meta-analyysi selvitti, onko sairaalajaksojen lyhentyminen vähentänyt sairaalahoitoon liittyvää toiminnanvajeiden riskiä. Näin ei ollut käynyt.

Kaisu Pitkälä

Alipaineimu ei hyödytä ihon paranemisessa ainakaan alaraajan vaikeissa murtumissa

Erilaiset haavan paranemista edistävät alipainehoidot ovat tulleet ryminällä kirurgiaan. Niitä suositellaan mm. kroonisiin painehaavoihin, diabeetikoille, vatsanpeiteinfektioiden hoitoon ja jopa elektiiviseen kirurgiaan mm. lihavan potilaan haavansulkuun (esim. sektion jälkeen). Tuoreessa JAMAssa julkaistun tutkimuksen tehneet ortopedit eivät suositelleet alipaineimua jalan vaikean murtuman haavanhoitoon.

Hannu Paajanen

Uusi menetelmä eturauhassyövän levinneisyystutkimuksiin

Lancetissa julkaistun australialaisen monikeskustutkimuksen mukaan prostataspesifinen membraaniantigeeni positroniemissiotomografian ja tietokonetomografian avulla osoitettuna (PSMA-PET-TT) on merkittävä edistysaskel eturauhassyövän tähänastisten ensi vaiheen levinneisyystutkimusten, vatsan ja lantion alueen TT:n ja luustokartoituksen, tarkkuuteen nähden.

Ossi Lindell

Nivelreuma ei enää lyhennä elinikää

Vuosikymmenien ajan on tiedetty, että nivelreumapotilailla on suurentunut riski kuolla ennenaikaisesti, erityisesti sydän- ja verisuonitautien vuoksi. Tämän on katsottu johtuvan kroonisesta tulehduksesta, joka kuluttaa elimistön voimavaroja, lisää infektioriskiä ja voi vaurioittaa verisuonia, johtaen ateroskleroosiin. Kehittynyt reumalääkitys parantaa nivelreumapotilaiden ennustetta monin tavoin, ja tämä alkaa näkyä myös ylikuolleisuuden vähenemisenä.

Markku Kauppi

Äidin syömishäiriö vaikuttaa sekä raskauteen ja vastasyntyneeseen

Ruotsalaisessa väestöpohjaisessa tutkimuksessa havaittiin äidin raskaudenaikaisen ja myös aiemmin sairastetun syömishäiriön lisäävän äidin hyperemeesin, raskaudenaikaisen anemian ja verenvuodon riskiä. Myös lapsen ennenaikaisen syntymän ja mikrokefalian riski oli kohonnut.

Nina Kaseva

Enemmän energiaa eteisvärinän rytminsiirtoon

Eteisvärinän rytminsiirto on yleisimpiä sydäntoimenpiteitä. Suuri osa rytminsiirroista on tehty bifaasisella defibrillaatorilla käyttäen aluksi 150–200 J:n energiaa. Jos eteisvärinä ei käänny, nostetaan energia maksimitehoon saakka. Ensimmäisen aihetta käsittelevän satunnaistetun tutkimuksen mukaan kardioversio kannattaa tehdä suoraan maksimitehoa käyttäen.

Juhani Airaksinen

Vaikean astman systemaattinen arviointi tuottaa tulosta

Vaikean astman hallinta saatiin australialaistutkimuksessa paranemaan huomattavasti perusteellisen systemaattisen arvioinnin avulla. Vaikea astma on tilanne, jossa astmaa ei saada hallintaan spesialistin hoidosta huolimatta. Se on eri asia kuin vaikeahoitoinen astma, jossa astma on hoidettavissa mutta hoito on haastavaa.

Heikki Ekroos

Divertikuliittiin ei aina tarvita antibiootteja

Paksusuolen komplisoitumattoman divertikuliitin konservatiivisesta hoidosta on tehty kaksi laadukasta satunnaistettua tutkimusta (AVOD ja DIABOLO), joissa molemmissa raportoitiin pieni, ei merkitsevä, komplisoituneen divertikuliitin ja sigmaresektion riski, jos antibioottihoitoa ei käytetty. Tämän takia tutkijat päättivät yhdistää potilasaineistot ja laskea tulokset jälkikäteen uudelleen.

Hannu Paajanen

Liikunta ja ruokavalio parantavat toiminnanohjausta

Suomalainen FINGER-tutkimus osoitti monitekijäisen intervention hyödyt kognition heikkenemisen ehkäisyssä. Sen jälkeen monitekijäisiä interventiotutkimuksia on julkaistu useita. Nyt Yhdysvalloissa on tehty kevennetty versio monitekijäinterventiosta. Tutkimuksessa käytetään samaa hypoteesiä: verisuonitautien riskitekijöiden hoito saattaa ehkäistä kognition heikkenemistä.

Kaisu Pitkälä

Epiduraalipuudutus ei lisää synnytyksenjälkeisen masennuksen riskiä

Epiduraalipuudutus synnytyskivun lievittämiseksi ei lisännyt ruotsalaistutkimuksessa riskiä saada masennusoireita kuuden viikon kuluessa synnytyksestä. Epiduraalipuudutus on tehokkain keino synnytyksen avautumisvaiheen kivun lievityksessä, joskaan näyttöä siitä, että sen käyttö parantaisi synnyttäjän kontrollin tunnetta tai synnytyskokemusta yleisesti, ei ole. Sen yhteydestä synnytyksenjälkeiseen masennukseen on julkaistu ristiriitaisia tutkimustuloksia.

Ritva Jokela

COVID-19 kuormittaa etenkin kokeneita naissairaanhoitajia

Kyselyyn vastasi 493 lääkäriä ja 764 sairaanhoitajaa.

Tero Taiminen

Gabapentiiniä alkoholivieroitusoireisiin?

Vaikuttavimmat keinot alkoholista vieroittumiseen ovat psykososiaalinen tuki ja lääkehoidot. Muutamissa tutkimuksissa on saatu apua gabapentiinistä, joka kuuluu epilepsialääkkeisiin ja jota on käytetty myös kroonisen kivun hoidossa.

Helena Liira

Varenikliinin asema tupakasta vieroituksessa entistäkin vahvempi

Tuore tutkimus vahvistaa varenikliinin asemaa tupakasta vieroituksessa. Siinä osoitetaan ensimmäistä kertaa varenikliinin teho yleislääkärin vastaanotolla isossa tosielämän aineistossa sekä tupakasta vieroituksessa että sairauksien ja jopa kuolleisuuden ehkäisyssä.

Heikki Ekroos