Paksusuolisyöpä lisääntyy nuoremmissa ikäluokissa

Paksusuolisyöpä lisääntyy länsimaissa ja yhä useampi potilas on alle 50-vuotias. Kolorektaalisyövän ilmaantuvuus on Ruotsissa lisääntynyt nimenomaan nuoremmilla ja syöpä on myös ennusteeltaan huonompi kuin vanhemmilla – lieneekö syynä ravinnon muuttuminen? Ruotsalaiset kirurgit tutkivat oman syöpärekisterinsä tiedot ikäryhmittäin vuosilta 1970–2016.

Hannu Paajanen

Autismikirjoon liittyy usein psykiatrisia häiriöitä

Autismikirjon yhteydessä psykiatriset häiriöt ovat tavallisia, suomalaiseen rekisteriaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan 78 %:lla, vertailuväestössä 20 %:lla. Perheenjäsenilläkin esiintyi psykiatrisia diagnooseja enemmän (65 % vs. 45 %).

Hannu Westerinen

Statiinin sivuvaikutukset ovat usein noseboa

Sepelvaltimotautipotilaatkin keskeyttävät usein statiinilääkityksen sivuoireiden takia. Lääkityksen keskeyttäneillä ilmenee valitettavasti huomattavasti enemmän sydäntapahtumia. Uuden tutkimuksen mukaan nosebovaikutus selittää suuren osan oireista.

Juhani Airaksinen

Koronarajoitukset eivät vähentäneet tippuri- ja klamydiadiagnooseja

Koronaviruksen leviämisen takia asetetut rajoitukset vähensivät sosiaalista kanssakäymistä keväällä 2020. Rajoituksilla ei kuitenkaan ollut vaikutusta tippuri- ja klamydiadiagnoosien määrään.

Hertta Vierula

Loppuvuodesta syntyneille määrätään ADHD-lääkitys useammin

ADHD-lääkitys lapsilla yleistyy. ADHD:n ydinoireita ovat keskittymiskyvyttömyys, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Ikäluokkansa nuorimmat saavat ADHD-diagnoosin todennäköisemmin ja heille aloitetaan lääkitys useammin kuin alkuvuodesta syntyneille.

Nina Kaseva

Hallusinaatiot ovat yleisiä vanhuksilla

Harhoja ja erityisesti näköharhoja tiedetään esiintyvän yleisesti muistisairauksissa, varsinkin lewynkappaletaudissa sekä liiaksi lääkityillä Parkinson-potilailla. Hallusinaatiot voivat kuitenkin liittyä myös heikentyneeseen näkökykyyn.

Kaisu Pitkälä

Nuoruuden välilevyrappeuma ei ennustanut myöhempiä selkäongelmia

Suomalaisessa seurantatutkimuksessa nuoruudessa diagnosoitu lannerangan välilevyjen rappeuma ei ennustanut kroonistuvaa selkäkipua, myöhempää riskiä selän leikkaushoitoon tai varhennettua sairauseläkettä.

Hannu Paajanen

Keisarileikkauksesta toipumiseen kannattaa panostaa

Leikkauksesta toipumista voidaan edistää leikkausta edeltävän ravitsemuksen ja nesteytyksen suunnittelulla, opioidien optimaalisella käytöllä sekä varhaisella mobilisoinnilla ja ravitsemuksella leikkauksen jälkeen (enhanced recovery after surgery, ERAS). Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan keisarileikkauksen jälkeen opioidi- ja sairaalahoidon tarve pienenee tällaisella ohjelmalla ja tuo kustannussäästöjä.

Kaarin Mäkikallio

Vartijaimusolmuketutkimus riittää suuontelon ja nielun syövän leikkaushoidossa

Vartijaimusolmuketutkimuksen avulla voidaan tunnistaa monien syöpien etäispesäkkeet imusolmukkeissa, eikä täydentävää imusolmukkeiden poistoa tarvita, jos etäispesäkkeitä on vähän ja ne ovat kooltaan pieniä. Esimerkiksi rintasyövän ja melanooman leikkaushoidossa vartijaimusolmuketutkimus on keskeinen osa leikkaushoitoa.

Sirkku Jyrkkiö

Ravinnon kasviperäiset proteiinit vähentävät kuolleisuutta

Kasviperäinen ruokavalio tiedetään eläinperäistä terveellisemmäksi, mutta mikä on tarkalleen kasviproteiinien merkitys kuolleisuuden kannalta? Amerikkalainen kohorttitutkimus selvitti tätä asiaa yli 400 000 tutkitun seuranta-aineistossa. Kasviproteiinien suurempi määrä tiesi pitempää ikää.

Helena Liira

Lihavuusleikkauksen jälkeinen itsemurhariski Pohjoismaissa

On hyvin tiedossa, että bariatrinen kirurgia vähentää lihavien varhaisempaa kuolleisuutta ja useita liitännäissairauksia. Leikkauksen jälkeen potilaat toki laihtuvat, mutta heillä on suurempi itsemurhariski kuin väestössä. Nyt asiaa on tutkittu Pohjoismaissa.

Hannu Paajanen

Vatsaontelon sarkooman ensilinjan hoito on leikkaus

EORTC tekee hyvää ja kunnianhimoista työtä tutkimalla kansainvälisen yhteistyön avulla harvinaisten syöpien hoitoja. Tässä tutkimuksessa oli mukana 31 syöpäsairaalaa Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, potilaita oli 266. Kaikilla potilailla oli todettu retroperitoneaalinen sarkooma.

Sirkku Jyrkkiö

Pandemia ja posttraumaattinen kasvu

Posttraumaattisella kasvulla tarkoitetaan traumaattisen tapahtuman jälkeistä psykologisen prosessin seurauksena syntynyttä kasvua. Se voi ilmetä entistä syvempinä ihmissuhteina, avoimuutena uusille mahdollisuuksille, omien voimavarojen parempana tuntemisena, henkisyyden vahvistumisena ja elämän arvostuksen kasvuna.

Helena Liira

Altistaako pitkä päivystysrupeama sittenkään hoitovirheille?

Lastentauteihin erikoistuvilla vakavat hoitovirheet teho-osastolla lisääntyivät, kun päivystysvuoro lyheni vähintään 24 tunnista enintään 16 tuntiin. Samalla erikoistuvien työtaakka kasvoi ja potilasmäärät lisääntyivät.

Nina Kaseva

Pään vammojen muutokset Suomessa

Traumaattiset pään vammat, erityisesti subduraalihematooma, ovat pelätty komplikaatio vanhusten kaatumisten ja antikoagulanttihoidon yhteydessä. Suomessa on hienot rekisterit, josta turkulaiset selvittivät pään vammojen ja niiden vaatiman hoidon muutoksia koko Suomessa 10 vuoden ajalta (2004–2014).

Kaisu Pitkälä

Yskänlääke ei ole oikea lääke yskään

Yskänlääkkeen teho perustuu suurelta osin lääkemuotoon ja makuun – eli apuaineisiin eikä niinkään vaikuttaviin aineisiin, kuten antitussiiveihin (dekstrometorfaani) tai limaa irrottaviin (guaifenesiini) aineisosiin.

Nina Kaseva

Obstruktiivinen keuhko­sairaus ei ole vaikean koronainfektion riskitekijä

Japanissa tutkijat selvittivät astman vuoksi toteutuneita sairaalahoitoja vuosien 2017–2020 alussa viikoilla 1–22. Kävi ilmi, että tämän vuoden alussa koronapandemia vähensi sairaalahoitoja eikä suinkaan lisännyt niitä.

Heikki Ekroos

Lasten umpilisäke­tuleh­duksen hoito pelkällä anti­biootilla vaatii lisätutkimuksia

Suomalaiset gastrokirurgit ovat olleet kärjessä umpilisäketulehduksen konservatiivisen hoidon tutkimuksissa. Nyt ruotsalaiset ovat lähteneet kisaan mukaan tekemällä lasten appendisiitin hoidosta satunnaistetun sarjan.

Hannu Paajanen

Kroonisen kiveskivun syy voi olla lonkkanivelperäinen

Kroonisella kiveskivulla tarkoitetaan ajoittaista tai jatkuvaa, yli kolme kuukautta kestänyttä toispuolista tai molemminpuolista kiveksen tai kivespussin alueen kipua. Anamneesi, kliininen status, laboratoriotutkimukset ja kivespussin kaikututkimus todennäköisesti selvittävät vaivan urogenitaaliperäisen syyn. Kiveskipu voi kuitenkin olla myös heijastumaa saman puolen lonkan alueelta. Jos kivun syy ei löydy kiveksestä tai nivuksen alueelta, täytyy tutkimuskenttää laajentaa lonkkiin. Urologisen oireen takana voikin olla ortopedinen vaiva.

Ossi Lindell

Vanhaa vai uutta antikoagulanttia?

Asenteet vanhusten antikoagulanttihoitoa kohtaan ovat muuttuneet aktiivisemmiksi. Vuonna 2007 julkaistu BAFTA-tutkimus muutti suhtautumisen vanhusten eteisvärinän antikoagulaatiohoitoon, koska varfariini puolitti aivoinfarktiriskin verrattuna asetyylisalisyylihappoon. Vaikka tutkimus tehtiin varfariinilla, ollaan vanhustenkin hoidossa siirtymässä yhä enemmän uusiin antikoagulantteihin, jotka eivät vaadi jatkuvaa laboratorioseurantaa. Antidoottien puute verenvuototilanteessa on kuitenkin saanut monet kliinikot miettimään niiden turvallisuutta vanhuksille.

Kaisu Pitkälä