Propofoli anestesian osana vaikuttaa kuolleisuuteen

Suurempi propofoliannos vähentää kuolleisuutta vuoden kuluessa toimenpiteestä, mutta ei potilailla, joilla on kiinteä kasvain. Näin todettiin tutkimuksessa, jossa aineistona oli kahdesta isosta keskuksesta Bostonissa Yhdysvalloissa 280 081 yleisanestesiassa tai sedaatiossa tehtyä toimenpidettä tai leikkausta; pois jätettiin ASA 4 -potilaat ja sydänleikkaukset. Altistaviksi tekijöiksi logistiseen regressiomalliin valittiin propofolin painonmukainen annos toimenpiteen aikana sekä propofoliannoksen ja vuoden aikana ennen toimenpidettä todetun kiinteän kasvaimen yhdysvaikutus.

Ritva Jokela

Kipsi vai tukilasta akillesjänteen repeämän hoidossa?

Kipsi vai tukilasta akillesjänteen repeämän hoidossa?

Suomessakin on viime vuosina siirrytty akillesjänteen repeämän hoidossa kirurgiasta kipsi-immobilisaatioon. Syynä tähän ovat olleet pääasiassa vaikeat haavakomplikaatiot leikkauksen jälkeen. Useimmin konservatiivinen hoito toteutetaan 3 + 3 tai 4 + 4 viikon umpikipsillä (jäykkä ekvinusasento + nilkan suora kulma). Nyt on tästäkin "oikaistu" sallimalla nilkkanivelen pieni liike ja jalan varaus funktionaalisen lastahoidon aikana.

Hannu Paajanen

Nokturiapotilaiden ryhmittely helpottaa hoitopäätöstä

Nokturiapotilaiden ryhmittely helpottaa hoitopäätöstä

Nokturia eli yövirtsaisuus on yli 50-vuotiailla tavallisin katkonaisen unen syy. Siinä virtsaamisen tarve keskeyttää unen vähintään kahdesti yön aikana. Amerikkalaistutkimuksessa linkitettiin potilaiden virtsamäärä ja nukkumisaika, ja näin potilaat pystyttiin jakamaan varhaisiin ja myöhäisiin virtsaajiin sen mukaan, ajoittuiko virtsamäärän huippu aikaan ennen ensimmäistä heräämistä vai sen jälkeen. Tutkimus perustui yli 18-vuotiaiden veteraanimiesten virtsaamispäiväkirjojen analysointiin.

Ossi Lindell

Onko magneettikuvauksesta biopsioiden korvaajaksi eturauhassyövän aktiivisessa seurannassa?

Onko magneettikuvauksesta biopsioiden korvaajaksi eturauhassyövän aktiivisessa seurannassa?

Kun eturauhassyöpäpotilas valitaan aktiiviseen seurantaan, olennaista on, että taudin eteneminen havaitaan ajoissa. Seurantaprotokolla koostuu määrävälein tapahtuvasta eturauhasen tunnustelusta, PSA:n määrityksestä, kuvantamisesta ja koepalojen ottamisesta. Helpotusta toisi puolin ja toisin, jos biopsointiin tarvitsisi ryhtyä vasta, kun tuumoriluokituksessa epäillään nousua kliinisen tutkimuksen tai magneettikuvauksen perusteella.

Ossi Lindell

Kihtilääkettäkö sydäninfarktin jälkeen?

Matala-asteinen tulehdus on tunnettu valtimonkovettumistaudin ja sydäninfarktin vaaratekijä. Statiini ja asetyylisalisyylihappo vähentävät jonkin verran tulehdusta päävaikutusmekanismiensa ohella. Molemmat parantavat tunnetusti sepelvaltimopotilaan ennustetta. Kolkisiini on vanha tulehdusreaktiota hillitsevä lääke, jolla saatiin nyt hivenen positiivisia vaikutuksia sydäninfarktin jälkeen.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030