Käsihuuhde voittaa saippuan ja veden

Päiväkodin henkilökunnalle ja lasten vanhemmille suunnattu käsihygieniakoulutus, johon kuului käsihuuhteen käyttö, vähensi lasten sairauspoissaoloja, hengitystieinfektioita ja antibioottihoitoja.

Nina Kaseva

Syöpäpotilas ja valtimotukoksen riski

Syöpäsairauksiin liittyvä tukostaipumus tunnetaan hyvin, mutta painopiste tutkimuksessa ja lääkehoidossa on vahvasti laskimopuolella. Maalaisjärjellä ajateltuna myös valtimotukosten riski on suurempi, mutta kirjallisuudesta konkreettisia lukuja hakeva saa mennä jopa vuosikymmeniä taaksepäin.

Marko Vesanen

Virtsan irtosolututkimuksen merkitys hematurian tutkimuksena vähäinen

Tavanomaiset verivirtsaisuuden tutkimusmenetelmät virtsarakon tai ylävirtsateiden karsinooman toteamiseksi ovat kystoskopia, ylävirtsateiden kuvantamistutkimus – tehokkaimmillaan TT-urografia – sekä virtsan irtosolututkimus. Irtosolututkimus yksin on tunnetusti kohtalaisen tarkka, mutta tuoreen englantilaisen monikeskustutkimuksen perusteella siinä jää toteamatta merkittävä määrä lihakseen infiltroivia ja pinnallisia suuren maligniteettiasteen tuumoreita.

Ossi Lindell

Mikä ennustaa biologisen astmalääkkeen tehoa?

Suomessa on jo useita biologisia lääkkeitä vaikean astman hoitoon. Mepolitsumabi, reslitsumabi ja benralitsumabi ovat IL-5:n estäjiä ja omalitsumabi on anti-IgE-lääke. Kaikki ovat tarkoitettu erittäin vaikeaan astmaan. Potilasvalinta ei kuitenkaan ole helppoa.

Heikki Ekroos

Vatsaleikkauspotilaan riittävä nesteytys

Lisääntynyt kudosperfuusio parantaa yleensä toipumista vaikeissa traumoissa, sepsiksessä ja myös isojen leikkauksien jälkeen. Kudosperfuusiota ja happeutumista voidaan lisätä monin anestesiologisin keinoin, mm. pitämällä potilas lämpimänä leikkauksen aikana, huolehtimalla optimaalisesta hapensaannista ja riittävästä verenkierrosta.

Hannu Paajanen

Raskaus onnistuu Hodgkinin lymfooman hoitojen jälkeen

Hodgkinin lymfooma on nuorten aikuisten yleisin syöpä. Aiemmat hoidot aiheuttivat hedelmättömyyttä, varsinkin 1960-luvulla kehitetty MOPP-hoito. Sittemmin hoitojen toksisuus on keventynyt, ja nykyohjeiden mukaan hoidetuilla naisilla on ensilinjan hoidon jälkeen raskauksia yhtä paljon kuin vertaisväestöllä.

Sirkku Jyrkkiö

Koliikkivauvan suolistossa inflammaatiota ja bakteerien epätasapainoa

Koliikkivauvoilla ulosteen kalprotektiinimäärä osoittautui suurentuneeksi riippumatta siitä, saiko vauva korvike- tai rintamaitoa. Täysimetetyillä vauvoilla mikrobien diversiteetti oli vähäisempi kuin korvikkeella ruokituilla.

Nina Kaseva

Herkkä troponiinitesti ei näytä parantavan sydäninfarktin hoitotuloksia

Herkän troponiinitestin negatiivinen tulos päivystykseen tullessa ja aikaisintaan 3 tunnin kuluttua oireiden alusta määritettynä on luotettava sydäninfarktin poissulkumenetelmä. Ongelmaa aiheuttaa se, että herkempi testi tuottaa entistä enemmän positiivisia tuloksia. Uuden tutkimuksen perusteella näyttää, ettei testin käyttöönotto paranna hoitotuloksia.

Juhani Airaksinen

Pelkkä CPAP ei laihduta uniapneapotilasta

Uniapneapotilailla on usein sellainen harhaluulo, että CPAP-hoidon aloittamisen jälkeen painokin lähtee laskuun. Toki paino voi laskea, kun väsynyt potilas virkistyy ja alkaa tarkkailla syömistään ja liikkua enemmän. Mutta automaattisesti se ei tapahdu.

Heikki Ekroos

Puolitoista litraa vettä päivässä vähentää virtsarakkotulehduksen toistumista

Naisilla virtsarakkotulehdus toisinaan toistuu. Osana toistuvan tulehduksen hoitoa potilaita on kehotettu juomaan enemmän. Nyt tämän viestin tueksi on saatu tutkimusnäyttöä sekä aikaisempaa tarkempi kuva tarvittavasta vesimäärästä ja vaikutuksen suuruudesta.

Helena Liira

Uniapnean hoito onnistuu perusterveydenhuollossa yhtä hyvin kuin sairaalassa

HUS:ssa nykyään 47 % keuhkopoliklinikkaan tehdyistä lähetteistä koskee uniapneaa. Käytännössä CPAP-hoidon aloittaminen tapahtuu sairaalassa. Se kuormittaa erikoissairaanhoitoa ja maksaa paljon rahaa.

Heikki Ekroos

Terveen nuoren miehen erektiohäiriön hoito

Joka neljäs erektion heikkouden tai sen ylläpidon vaikeuden takia hoitoon hakeutuva on alle 40-vuotias ja täysin terve, vailla vanhemmilla miehillä usein tavattavia vaskulaarisia, neurogeenisiä, endokriinisiä tai rakenteellisia poikkeavuuksia. Nuorten ja muuten terveiden miesten erektiohäiriön patogeneesi on suureksi osaksi hämärän peitossa. Yhdeksi ns. psykogeenisen erektiohäiriön orgaaniseksi selitykseksi on arveltu voimistunutta sympatikotonusta, jonka seurauksena peniksen sileän lihaksen tonus voimistuu ja verisuonten laajeneminen estyy.

Ossi Lindell

Tulehduskipulääke voi aiheuttaa varhaisen keskenmenon

Keskenmenoalttius johtui tutkijoiden mielestä NSAID-hoidon aiheuttamasta prostaglandiinipitoisuuden pienenemisestä, josta seurasi alkion implantaation häiriö.

Pertti Kirkinen

Leikkauksella parhaat pitkäaikaistulokset jalan suonikohjujen hoidossa

Suomalaiset verisuonikirurgit ovat kunnostautuneet alaraajojen suonikohjujen hoidon kehittämisessä ja tutkimisessa. Vähäaho ym. vertasivat satunnaistetussa tutkimuksessa perinteisen avoleikkauksen, vaahtokovetushoidon eli skleroterapian ja suonensisäisen laserhoidon viisivuotistuloksia jalkavarren ison iholaskimon eli isosafeenan (vena saphena magna) kohjuissa.

Hannu Paajanen

Metyylifinidaatti on edelleen suositelluin lasten ensilinjan ADHD-lääke

Metyylifenidaattia suositellaan edelleen ensilinjan lääkkeeksi lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa laajassa verkostometa-analyysissä. Modafiniilia lukuun ottamatta kaikki lääkkeet osoittautuivat lyhytkestoisessa hoidossa tehokkaammiksi kuin lume, ja kaikki olivat aikuisilla vähemmän tehokkaita ja huonommin siedettyjä kuin lapsilla tai nuorilla. Aikuisten hoidossa amfetamiinit osoittautuivat suositelluimmiksi ensilinjan lääkkeiksi. Tulos on muuten linjassa suomalaisten suositusten kanssa, mutta meillä metyylifenidaattia suositellaan ensilinjan lääkkeeksi kaikenikäisille.

Hanna Raaska

Uutta tietoa follikulaarisen lymfooman hoidosta

Follikulaarinen lymfooma on hidaskasvuinen imusolmukesyöpä: jopa 80 % potilaista pysyy elossa yli kymmenen vuotta diagnoosin jälkeen. Valitettavasti joka viidennen potilaan ennuste on alle viisi vuotta, ja heillä tauti uusiutuu yleensä kahden vuoden kuluessa ensimmäisestä hoitojaksosta. Huonon ennusteen potilaita voitaneen tulevaisuudessa tunnistaa esimerkiksi geeniprofiloinnin avulla, mutta toistaiseksi hoidon suunnittelussa joudutaan turvautumaan kliiniseen tutkimustietoon.

Sirkku Jyrkkiö

Penisilliiniallergia käy kalliiksi

Amerikkalaistutkijoiden systemaattisessa katsauksessa penisilliinille allergisten potilaiden sairaalahoidon kulut olivat keskimäärin 609 dollaria suuremmat kuin muiden potilaiden. Avohoidon kustannukset olivat 14–193 dollaria suuremmat. Lisäksi sairaalahoidon kokonaiskustannukset olivat ilman penisilliiniallergiaa 1 145–4 254 dollaria pienemmät.

Heikki Ekroos

Liiallisella ruutuajalla on yhteys leikki-ikäisen psykososiaalisiin vaikeuksiin

Shanghaissa tutkittiin 3–4-vuotiaiden lasten (n = 20 324) ruudun ääressä viettämää aikaa (televisio, tietokone, älypuhelin, tabletti jne.). Keskimäärin lasten ruutuaika oli 2,8 tuntia vuorokaudessa (95 %:n LV 2,7–2,9), ja 79 % ylitti yhden tunnin ja 53 % kahden tunnin rajan.

Nina Kaseva

Penisilliinille allergisen leima lisää MRSA:n ja C. difficilen riskiä

Penisilliiniallergian leima potilailla on yleinen. Karkeasti 10 % potilaista ilmoittaa allergiasta. Todellisia yliherkkyyspotilaita on sekä kotoisen että kansainvälisen arvion mukaan heistä tuskin yksi kymmenestä. Siitä huolimatta leima useimmiten sulkee pois hoidon penisilliinillä tai muilla beetalaktaameilla ja johtaa laajakirjoisten mikrobilääkkeiden valintaan. Brittitutkimus osoittaa, että seuraukset voivat olla potilaille hankalat.

Heikki Arvilommi

Viiden vuoden seuranta vahvistaa antibiootin tehon umpilisäketulehdukseen

Akuutti umpilisäketulehdus on edelleen yksi yleisimmistä päivystysleikkauksen syistä. Suomessa poistetaan vuosittain noin 6 000 umpilisäkettä, usein päivystysaikaan. Umpilisäketulehduksista 10–20 % on vakavia (perforaatio, peritoniitti) ja potilas pitääkin leikata ripeästi. Mutta miten lievemmät tulehdukset kannattaa hoitaa?

Hannu Paajanen