Purenta ja päänsärky

Päänsärky on purentaelimen toimintahäiriöpotilaiden yleisin subjektiivinen oire. Suurin osa tutkijoista pitää näyttöä purentatekijöiden osuudesta toimintahäiriön syntyyn riittämättömänä, kun taas kliinikoiden enemmistö pitää purentavirheitä kausaalitekijöinä. Purentakisko on laajimman hyväksymisen saanut hoitokeino. Jos päänsäryn syy ei selviä tai hoito ei auta, kannattaa potilas lähettää purennan tasapainotukseen perehtyneen hammaslääkärin tutkittavaksi. Leuan epänormaalit liikkeet, leukanivelistä kuuluva naksahtelu tai rahina ja aristavat puremalihakset viittaavat toimintahäiriöön. Oikein toteutettu hoito voi antaa pitkäaikaisen avun osalle päänsärkypotilaista.

Pentti Kirveskari

Kroonisten virushepatiittien hoito ja ennaltaehkäisy

Krooniset virushepatiitit johtavat vähitellen maksakirroosiin, jonka loppuvaiheen hoito on kallis maksansiirto. Virushepatiitteihin on tarjolla kohtalaisen tehokkaita lääkehoitoja, joilla voidaan estää kirroosin kehittyminen. Kroonisen B-hepatiitin hoitoon käytettyjen alfa-interferonin ja lamivudiinin hoitotulokset ovat 40-50 %:n luokkaa. Lisäksi B-hepatiittiin on tehokas rokote, jolla tartuntariskissä olevat tulisi suojata.

Anna-Liisa Karvonen

Ms-taudin varhainen diagnostiikka

Kliinisesti varma MS-taudin diagnoosi edellyttää vähintään kahta kliinistä oirejaksoa ja hajapesäkkeisesti hermoston alueelta syntyviä löydöksiä. Magneettikuvaus ja selkäydinnestetutkimus ovat tarvittavat perustutkimukset, mutta spesifistä MS-testiä ei ole olemassa eikä diagnoosia voi asettaa pelkän kuvantamislöydöksen perusteella. Taudin diagnosoimiseksi on ehdotettu uusia kriteerejä, joissa painotus on magneettikuvauksen antamassa informaatiossa ja diagnoosin asettamisessa jo ensimmäisen oirejakson jälkeen. Kirjoituksessa käsitellään aivojen magneettikuvauksessa ja selkäydinnestetutkimuksissa todettavien muutosten biologista taustaa ja diagnostista luotettavuutta erityisesti varhaisdiagnostiikan kannalta.

Tuula Pirttilä

Magneettikuvauslöydökset multippeliskleroosissa

Magneettikuvaus on oleellinen osa multippeliskleroosin diagnostiikkaa ja hoidon tehon seurantaa. Anatomisten kuvien lisäksi toiminnalliset kuvantamismenetelmät kvantitaatiomahdollisuuksineen ovat avanneet uusia näkymiä multippeliskleroosin patogeneesin tutkimukseen. Nämä menetelmät ovat kuitenkin vielä tieteellisen tutkimuksen käytössä. Multippeliskleroosi on koko keskushermoston sairaus, jossa kudoksissa on patologisia muutoksia jo ennen kuin ne tulevat anatomisissa kuvissa näkyviin.

Juhani Pyhtinen - Antero Koivula - Mauri Reunanen

MS-taudin immunomoduloiva hoito

MS-taudin lääkehoito on uudistunut merkittävästi immunomoduloivien hoitojen ansiosta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alkuna tälle muutokselle oli beetainterferoni 1b:llä saatu näyttö, jonka mukaan lääke vähensi aaltomaisen MS-taudin pahenemisvaiheita 30 %:lla ja aivojen magneettikuvauksessa todettuja aktiivisia sekä kokonaismuutoksia. Pian tämän jälkeen julkaistiin samansuuntaiset tulokset kahdella beetainterferoni 1a -valmisteella ja glatirameeriasetaatilla. Interferoneilla annosvaste on sellainen, että suuremmat annokset beetainterferoni 1b:tä ja ihon alle annosteltavaa beetainterferoni 1a:ta ovat pienempiä annoksia tehokkaampia sekä kliinisten että magneettikuvausmuutosten osalta.

Irina Elovaara

MS-taudin akuutin pahenemisvaiheen hoito

Multippeliskleroosi (MS) eli pesäkekovettumatauti on yleisin nuorten aikuisten vakava neurologinen sairaus. Suurimmalla osalla potilaista on aaltomainen MS-tauti, jossa ajoittain ilmaantuvat pahenemisvaiheet seuraavat toisiaan. Pahenemisvaiheen aikana potilaan toimintakyky voi heikentyä merkittävästi tavallisesti usean viikon ajaksi. Sen ohittumista voidaan nopeuttaa suuriannoksisella metyyliprednisolonilla, suonensisäisellä immunoglobuliinilla (IVIG) tai plasman vaihdolla. Pahenemisvaiheen hoito ei kuitenkaan vaikuta MS-taudin kulkuun tai kehittyvän invaliditeetin vaikeusasteeseen, joten hoidon indikaatio on aina tarkoin punnittava.

Hanna Kuusisto - Irina Elovaara

Immunosuppressiivisen hoidon aiheet ja mahdollisuudet MS-taudissa

Immunosupressiivinen hoito on vaihtoehto immunomoduloivalle hoidolle MS-taudissa. Näiden hoitojen yhdistämisestä saattaa olla hyötyä, mutta asiasta ei ole tieteellistä näyttöä. Remittoivan-relapsoivan ja relapsoivan-progressiivisen MS-taudin jatkuvana estohoitona käytetään tällä hetkellä vain atsatiopriinia. Erikoistilanteissa käytetään tilapäisesti mitoksantronia laskimonsisäisesti. Mitoksantronin indikaatioina voidaan pitää hyvin aktiivista remittoivaa-relapsoivaa MS-tautia, johon beetainterferoni tai glatirameeriasetaatti ei tehoa, sekä aktiivista relapsoivaa progressiivista tai sekundaarisesti progressiivista MS-tautia.

Markus Färkkilä

Kuntoutus kannattaa MS-taudissa

MS-tautipotilaiden kuntoutuksessa on alkuvaiheessa keskeistä opiskelu- ja työkykyisyyden kohentaminen. Sairauden edetessä korostuu toimintakykyisyyden säilyttäminen. Hyvä ensitieto, oikein ajoitettu sopeutumisvalmennus, omatoiminen kuntoilu, fysioterapia ja laitoskuntoutus vaikuttavat ratkaisevasti. Vaikka MS-potilaiden ikävakioitu itsemurhariski on nelinkertainen, Suomessa tautiin ei liity kohonnutta itsemurhakuolleisuutta. Selityksenä voi olla neurologisen asiantuntemuksen, kuntoutuksen ja tehokkaan sopeutumisvalmennuksen hyvä saatavuus. Vaikeavammaisten kuntoutus toteutuu esimerkillisesti 65-vuoden ikään, mutta tyrehtyy sen jälkeen.

Juhani Ruutiainen

Aivoverenkiertohäiriöihin liittyvät päänsäryt

Suuresta päänsärkypotilaiden joukosta tulisi päivystyksessä kyetä seulomaan esiin ne, joille on olemassa spesifi syynmukainen hoito. Subaraknoidaalivuoto, iskeeminen aivoinfarkti, aivoparenkyymivuoto, aivovaltimon dissekoituma, aivolaskimon tromboosi (sinustromboosi), aivovaskuliitit, mukaan lukien temporaaliarteriitti, ja aivojen verisuonimalformaatiot ovat tärkeitä tunnistaa, jotta oikeat potilaat ohjataan jatkotutkimuksiin. Yhtä tärkeää on hyvänlaatuisten primaarien päänsärkyjen tunnistaminen, jotta vältytään turhalta tutkimuskierteeltä. Asianmukainen diagnostiikka ja hoito parantavat potilaiden ennustetta ja säästävät rahaa.

Mikko Kallela

Legionelloosin seuranta ja torjunta tehostuvat

Legionellan aiheuttamaan keuhkokuumeeseen liittyy asianmukaisesta hoidosta huolimatta suuri kuolleisuus. Valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan vuosittain 7-20 legionelloositapausta. Tauti on Suomessa todennäköisesti alidiagnosoitu. Nopeiden diagnostisten virtsatestien käytön yleistyttyä ja matkailuun liittyvien tapausten tehostuneen seurannan ansiosta useissa Euroopan maissa on todettu aikaisempaa enemmän legionelloositapauksia. Viime vuosina on esiintynyt myös mittavia ja laajaa julkisuutta saaneita legionelloosiepidemioita. Legionelloosin nopea tunnistaminen ja tapausten raportointi ovat avainasemassa epidemioiden ehkäisemisessä.

Mari Kanerva - Silja Mentula - Outi Lyytikäinen - Petri Ruutu - Jaana Kusnetsov - Pekka Nuorti

Vanhusten depressioiden ja niiden seurausten ehkäisy

Iäkkäiden henkilöiden lievät ja keskivaikeat masennustilat ovat yleisiä ongelmia perusterveydenhuollossa. Sosiaalinen ja terapeuttinen tuki estävät masennusoireiden puhkeamista leskeksi jääneiden ja omaishoitajien keskuudessa. Lievien tai keskivaikeiden masennustilojen paranemista edistävät sosiaalisen osallistumisen ja toiminnallisuuden tukeminen. Näitä primaari- ja sekundaariprevention muotoja tulee yleislääkärien käyttää. Toistuvasti vakavia depressioita sairastavien masennustilojen uusiutumisen ehkäisemisessä pitkäkestoisesta masennuslääkehoidosta sekä psykoterapeuttisesta tuesta on hyötyä.

Sirkka-Liisa Kivelä

Vanhemman kuljettajan kognitio ja ajokyky

Ikääntyneiden kuljettajien ajokykyä arvioitaessa on tärkeää tutkia ajamista ohjaavaa kognitiivista tiedonkäsittelyä. Autolla ajamisessa tarvitaan tahdonalaisen toiminnanohjauksen piiriin kuuluvaa harkintakykyä, aktiivisen havainnoinnin laaja-alaisuutta ja työmuistissa tapahtuvaa päätöksentekoa. Liikennenäön ja kognition ongelmat ilmenevät toisistaan riippumatta, jonka vuoksi ne on selvitettävä erikseen. Käytännön ajokoe on tärkeä, jotta saadaan käsitys pitkän ajokokemuksen kompensoivasta vaikutuksesta heikentyneeseen toimintakykyyn. Suppeat kognition tasolaskun seulontaan tarkoitetut testit eivät riitä, kun ajokyvyn kuntoutustarpeen arvioinnissa tarvitaan ajokyvyn heikkojen ja hyvien osa-alueiden laaja-alaista kuvausta.

Pekka Kuikka - Timo Mäkinen

Milloin epäilen gynekologista syöpää vuotohäiriön taustalla?

Vuoto on yksi yleisimmistä oireista, jonka vuoksi nainen hakeutuu gynekologille. Seulonta-aineiston perusteella vuoto ei sovellu suuren syöpäriskin ennustetekijäksi, koska sen osuus oli vain 5,9 %. Selvä syöpäriski on yhdynnän jälkeisillä ja postmenopausaalisilla vuodoilla. Ennen vaihdevuosia vuoto on harvoin syövän aiheuttama, mutta kuukautisten loputtua syövän osuus vuodon syynä on noin 10 %. Sekä kohdunkaulan että kohdunrungon syöpä aiheuttavat vuotoa, munasarjasyöpä verraten harvoin. Jokainen vuotohäiriö on arvioitava mahdollisena syöpävuotona ja yhdistämällä kliiniset löydökset syövän riskitekijöihin, voidaan tarvittavat tutkimukset kohdentaa oikein.

Helena Sundström

Teollisuusrakennuksen kosteusvaurion seuraukset työntekijöille

Työpaikkarakennusten kosteusvauriot voivat aiheuttaa tilojen käyttäjille työperäisiä oireita ja sairauksia. Yleensä ongelmat rajoittuvat tiettyihin rakennuksen osiin, jolloin oireilevien työntekijöiden määrä jää vähäiseksi. Tässä raportissa esitetään teollisuusrakennuksen poikkeuksellisen laaja kosteusvaurio ja homeongelma, jossa kymmenet työntekijät saivat työperäisiä oireita ja osa sairastui. Työntekijöistä 75 hakeutui työterveysasemalle työperäiseksi oletettujen oireiden takia. Heistä 52 lähetettiin jatkotutkimuksiin. Kosteusvaurioon liittyvä ammattitauti todettiin 12 työntekijällä (23 %). Yhdeksän työntekijää ei korjauksien jälkeenkään voinut palata työpaikalle siellä ilmenevän voimakkaan oireilun takia.

Kari Reijula - Kaarina Huuskonen - Ritva Piipari - Vuokko Hupli - Tari Haahtela

Esteettisen elämyksen luonteesta

Taiteellisesti vaikuttavaa elämystä kutsutaan esteettiseksi. Yksilön kyvyllä tuottaa ja nauttia esteettisistä elämyksistä näyttäisi olevan yhteyttä hänen varhaisiin kokemuksiinsa samalla tavalla kuin unien näkemiskyky ja varhaisten vuorovaikutussuhteiden kehitys ovat sidoksissa toisiinsa. Vuoren, kumpuilevan maiseman tai korkean rakennuksen on katsottu unessa kuvaavan kehittynyttä muotoa univalkokankaasta, joka puolestaan edustaa rauhaa ja tyydytystä tuovaa olotilaa. Eräät runokielessä esiintyvät runokuvat vaikuttavat olevan luonteeltaan arkaaisten unisymbolien kaltaisia. Artikkelissa kuvataan kaunokirjallisuuden tuottaman esteettisen elämyksen psykologisesti varhaista luonnetta ja merkitystä.

Pirjo Saarinen

Jatkuuko lapsuuden unihäiriö aikuisiällä?

Unihäiriön tavallisimmat syyt liittyvät ajankohtaiseen elämäntilanteeseen, sairauksiin tai elämäntapoihin.

Kirsti Martikainen - Outi Saarenpää-Heikkilä

Tupakoinnin haitat ja savuttomuuden hyödyt

Yli miljoona suomalaista tupakoi päivittäin, aikuisista miehistä keskimäärin 29 % ja naisista 20 %. Nuorten aikuisten tupakointi on tätäkin yleisempää. Lapset aloittavat tupakoinnin useimmiten yläasteella. Heille syntyy nopeasti riippuvuus, joka on tupakoinnin ensimmäinen ja jatkamisen kannalta tärkein haitta.

Anne Pietinalho

Geenitestit - miksi, kenelle, miten ja missä?

Yhden geeniparin virheiden aiheuttamissa sairauksissa on geenitesti tarkin diagnostinen menetelmä Se on usein myös nopein, yksinkertaisin ja edullisin. Geenitesti on potilaalle helppo, koska tutkimukseen tarvitaan vain yksi verinäyte ilman esivalmisteluja. Se säästää sekä lääkärin että potilaan ja hänen perheensä aikaa ja vähentää tutkimusten aiheuttamaa rasitusta ja niiden kustannuksia. Geenitestejä käytetään diagnostiikassa selvästi aiempaa enemmän. Haasteena ovat nyt monitekijäiset kansantaudit, joiden syntyyn vaikuttavat sekä perintötekijät että ympäristö ja/tai elintavat. Riskialleelien tunnistamiseen tarvittavat menetelmät ovat jo olemassa.

Arto Orpana - Irma Järvelä

Miten helpottaa naisen vaihdevuosioireita?

Haittaavista vaihdevuosioireista, kuumista aalloista ja hikoilusta, kärsii 80 % naisista. Oireet ovat voimakkaimmillaan juuri kuukautisvuotojen loppuessa, mutta voivat kestää lievempinä pitkäänkin. Kaikki eivät tarvitse oireisiin hoitoa, mutta osalla naisista oireet haittaavat merkittävästi normaalia elämää. Estrogeeni on edelleen paras hoito, ja sitä aloitettaessa punnitaan hoidon hyödyt ja haitat yksilöllisesti. Hankalat oireet kestävät usein enintään pari vuotta, ja lyhytkestoista hoitoa estrogeenilla voi pitää turvallisena. Muiden valmisteiden, kuten kasviestrogeenien tai serotoniinin takaisinoton estäjien, pitkäaikaistehoa ei ole osoitettu.

Aila Tiitinen

Perheneuvonnan vaikutukset sepelvaltimotaudin riskitekijöihin lasten ja nuorten keskuudessa

Kainuussa työikäisten sepelvaltimo- ja sydäninfarktisairastuvuus ja -kuolleisuus ovat olleet maamme korkeimpia 1970-luvulta lähtien. Kainuun Sydänyhdistys käynnisti 90-luvun loppupuolella yhteistyössä alueen terveyskeskusten sekä Kainuun keskussairaalan kanssa perhekeskeisen sydänsairauksien ehkäisyohjelman, joka kohdistettiin sydänsairauksien riskisukujen lapsiin ja nuoriin. Neuvonta vaikutti erittäin myönteisesti lasten ja nuorten ravitsemuskäyttäytymiseen. Terveysneuvontaryhmän lasten ja nuorten kolesteroliarvoissa ja verenpaineen kehityksessä havaittiin myös myönteisiä muutoksia, kun taas tupakointiin ja alkoholin käyttöön neuvonnalla ei pystytty vaikuttamaan.

Marika Salminen - Sirkka-Liisa Kivelä