Kiniinin aiheuttama sokeus myrkytyspotilailla

Myrkytyspotilaan äkillisen sokeutumisen tavallisin syy on metyylialkoholi, mutta on tärkeää muistaa myös muut mahdollisuudet, yhtenä niistä kiniini. Kiniiniä käytetään Suomessa suonenvedon hoitoon, joskin sen teho on epävarma. Sen terapeuttinen leveys on pieni, ja yliannostuksesta seuraa pahoinvointia, oksentelua, korvien soimista, kuulovaurioita, äkillistä sokeutumista ja tavallisesti pysyvä näkökenttävaurio. Rytmihäiriöt ja kuolema ovat myös mahdollisia. Kiniinimyrkytyspotilaat ovat useimmiten ottaneet kiniiniä sisältävää suonenvetolääkettä päihtymistarkoituksessa tai yrittäessään itsemurhaa. Koska näkövauriota ei voida parantaa, myrkytykset on pyrittävä estämään ennakolta. Yliannostuksen aiheuttaman näkövaurion vaarasta on syytä huomauttaa potilaalle lääkettä määrättäessä, ja varoituksen tulisi ilmetä myös lääkepakkauksesta.

Tero Kivelä, Jouko Larinkari, Kirsi Setälä, Juhani Partanen

Kyynär- ja keskihermon pinnetilat

Kyynärhermon ja keskihermon pinteet ovat tavallisimpia käden kipu- ja puutumisoireiden aiheuttajia. Vaikka tyypilliset oireet johtavat helposti oikean diagnoosin jäljille, sekä diagnostiikka että hoito vaativat huolellisuutta. Huolellisella hoidolla voidaan välttää pitkäaikaisten, joskus jopa pysyvien kiputilojen syntyminen.

Timo Raatikainen

Iäkkään aivohalvauspotilaan kuntoutus

Hoitavan lääkärin näkökulma iäkkäiden aivohalvauspotilaiden hoitoon on ollut perinteisesti lääketieteellinen. Päähuomio ei ole aina kiinnittynyt potilasta subjektiivisesti eniten vaivaamiin ongelmiin. Kirjoitus on syntynyt erään iäkkään aivohalvauspotilaan ja hänen omaistensa pyynnöstä, ja sen tarkoituksena on kiinnittää huomiota aivohalvauspotilaan hoidon keskeisiin käytännön ongelmiin.

Matti Valtonen, Reijo Tilvis

Diabeetikon jalkahaavan kävelykipsihoito

Diabeetikon jalkahaavan hoitona on viime vuosina yhä useammin käytetty kävelykipsiä. Hoitotulokset ovat hyviä, mutta kipsin käyttöön liittyy huomattava komplikaatioriski. Jos potilaat valitaan oikein, heille annetaan riittävästi tietoa ja diabeetikon jalan erityispiirteet tunnetaan, kipsiin liittyviä ongelmia voidaan välttää. Kokemus kipsisaappaan valmistuksesta on ensiarvoisen tärkeätä.

Jorma T. Lahtela, Juha Nevalainen, Jari Peltonen

Yellow fever makes comeback

Some diseases just won't lie down. The West thought it had tuberculosis licked, but back it has come, with some help from the AIDS virus and its crippling effect on immunity. Now, it seems, yellow fever, "conqueror of armies", a disease that terrorized the American and European seaport populations in the 18th and 19th centuries, killing up to 50 % of its victims after a mercifully few days of bleeding and pain, is also making a comeback.

Tavoitteena polion hävittäminen maailmasta

Polio on saatu häviämään suuresta osasta maailmaa tehokkaiden rokotusohjelmien avulla. Monissa Aasian ja Afrikan kehitysmaissa tauti on kuitenkin yhä tavallinen. Näistä maista polioviruksia kulkeutuu jatkuvasti myös Eurooppaan ja sopivissa olosuhteissa ne voivat edelleen aiheuttaa sairaustapauksia ja rajoittuneita epidemioita täälläkin. Maailman terveysjärjestö on asettanut tavoitteeksi polion hävittämisen koko maailmasta vuoteen 2000 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on rokotustoimintaa ja valvontaa nopeasti tehostettava.

Tapani Hovi, Merja Roivainen, Mirja Stenvik

Sepelvaltimoverenkierron säätely

Sepelvaltimoverenkierron säätelyn ensisijainen tehtävä on turvata sydänlihaksen riittävä hapen saanti. Ateroskleroosin seurauksena sepelvaltimoverenkierto heikkenee: ahtauma rajoittaa veren virtausta, ja lisäksi jo ateroskleroosin varhaisessa vaiheessa sepelvaltimoverenkierron säätely häiriintyy. Sepelvaltimoverenkierron säätelyn häiriö on otettava huomioon mm. hoidettaessa sepelvaltimotautia sairastavan potilaan hypertoniaa. Samoin angina pectoriksen tehokas hoito edellyttää, että lääkäri tuntee sepelvaltimoverenkierron toiminnan periaatteet sekä käyttämiensä lääkevalmisteiden vaikutukset sepelvaltimoverenkiertoon ja sen säätelyyn.

Juha Hartikainen

Hepatiitti E

Tarttuvaa keltatautia aiheuttavat hepatiitti B- ja hepatiitti A -virukset tunnistettiin jo 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Jäljelle jäi kuitenkin joitakin tunnistamattomia hepatiittia aiheuttavia viruksia, joita alettiin poissulkuperiaatteen mukaan kutsua yhteisellä nimellä non-A, non-B -hepatiitti. Näitä tiedettiin olevan kahta lajia, joista toinen tarttui veriteitse kuten hepatiitti B ja toinen fekaali-oraalitietä kuten hepatiitti A. Veriteitse tarttuvan noin-A, non-B -hepatiitin aiheuttaja saatiin selville geeniteknologian avulla vuonna 1989 ja se sai nimekseen hepatiitti C -virus. Fekaali-oraalitietä tarttuva non-A, non-B -hepatiitin aiheuttaja on pystytty tarkemmin karakterisoimaan vasta viime vuosina.

Pirkko Pohjanpelto

Kirurginen thorakoskopia

Viimeaikainen videotekniikan kehitys, uudet instrumentit sekä edistyksellinen kirurginen tekniikka ovat lisänneet thorakoskopian merkitystä rintaontelon sairauksien diagnostiikassa ja kirurgisissa toimenpiteissä. Monet aikaisemmin avoimen thorakotomian vaatineet sairaudet, kuten pneumothorax, useat thoraxin benignit kasvaimet, keuhkon, pleuran ja mediastinumin biopsiat, ruokatorven akalasia ja hiatushernia, voidaan nykyään hoitaa kirurgisen thorakoskopian avulla. Menetelmän etuina avothorakotomioihin verrattuna ovat pienempi leikkaustrauma, vähäisempi postoperatiivinen kipu sekä lyhyempi toipumisaika.

Jarmo A. Salo

Työn fyysisen kuormittavuuden mittaaminen EMG-video-järjestelmällä

Työn fyysistä kuormittavuutta mitattaessa halutaan tuottaa sekä tutkijaa että työntekijää hyödyttävää tietoa. Usein ongelmana on, miten esittää mittaustulokset kumpaakin tyydyttävässä muodossa. Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa on kehitetty mittausjärjestelmä, jonka tuloksista on hyötyä molemmille: elektromyografiamittaus on yhdistetty työtehtävien videointiin.

Mikko Tulppo, Jorma Mäkitalo

Anenkefalia ja elinten luovutus

Jos ihmisellä ei ole aivoja, hän ei ole oikeastaan kukaan. Ainakin hänen ruumiillinen elämänsä on joka tapauksessa lyhyt ja häntä ei "hänenä" ole olemassa, eli koskaan ei ole olemassa ketään, joka kokisi olevansa tuo kyseinen yksilö. Hänellä voi kuitenkin olla joukko täysin terveitä elimiä, joista voisi olla paljon iloa niille, joiden oma sydän, maksa tai munuainen syystä tai toisesta on lopettamassa toimintaansa. Jos tältä yksilöltä otettaisiin elimiä, ainakaan hän ei koskaan tulisi sitä kokemaan tai siitä kärsimään. Olisiko tässä siis ratkaisu huutavaan elinpulaan?

Toimittanut Pekka Louhiala

Proteiinin saannin rajoitus munuaisten kroonisen vajaatoiminnan hoidossa

Proteiinin ja fosfaatin saantia rajoittava ruokavalio on munuaisten kroonisen vajaatoiminnan perinteinen oireenmukainen hoito. Toistaiseksi on epäselvää, voidaanko tällä tavalla hidastaa tai estää munuaistautien etenemistä. Laajoja seurantatutkimuksia on parhaillaan käynnissä, ja lähivuosina selvinnee, onko ruokavaliohoito syytä aloittaa jo vajaatoiminnan varhaisvaiheessa. Nykyisten tietojen perusteella munuaispotilaan ei kuitenkaan ole syytä käyttää runsaasti eläinvalkuaista sisältävää ravintoa.

Jukka Mustonen

Lasten spirometriatutkimukset

Spirometriatutkimuksia voidaan tehdä lapsille 6-7 ikävuodesta lähtien. Niiden avulla saadaan objektiivista, monipuolista tietoa ventilaatiokyvystä. Esimerkiksi astman diagnostiikassa ja seurannassa spirometriatutkimus on keskeinen mutta lapsilla liian vähän käytetty menetelmä. Kuitenkin jotta tulos olisi luotettava, vaaditaan sekä tutkimuksen suorittajalta että tuloksen tulkitsijalta kokemusta.

Pekka Malmberg

Influenssaepidemioiden virologinen valvonta Suomessa

Molekyyliepidemiologinen ja -geneettinen tutkimus on nykyisin keskeinen osa influenssaepidemioiden virologista valvontaa. Yhdessä influenssadiagnostiikan ja perinteisten antigeenianalyysien kanssa se auttaa pitämään influenssarokotteet ajan tasalla.

Reijo Pyhälä Leena Kinnunen Niina Ikonen Tiia Forsten

Tupakkako vain tavallinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä?

Tupakointi on tärkein yksittäinen ennenaikaista kuolevuutta ja sairastuvuutta aiheuttava ympäristötekijä länsimaissa. Tupakointiin liittyvästä kuolleisuudesta suurin osa aiheutuu sepelvaltimotaudista. Tupakoinnilla on ateroskleroosia kiihdyttävän vaikutuksensa lisäksi muitakin vähintään yhtä tärkeitä, mutta nopeammin ilmeneviä ja väistyviä vaikutuksia. Tupakointi lisää verihiutaleiden adheesio- ja aggregaatiotaipumusta, suurentaa plasman fibrinogeenipitoisuutta, pienentää kammiovärinäkynnystä ja nostaa sepelvaltimoiden supistumista suosivaa alfa-adrenergista tonusta. Siten ei olekaan ihme, että tupakointi näyttää lisäävän sydäninfarktin ja äkkikuoleman vaaraa enemmän kuin pelkän ateroskleroosin kiihtymisen perusteella voisi olettaa. Näiden haittojen nopeasta väistymisestä ilmeisesti johtuu se, että sydäninfarktin ja sydänkuoleman vaara pienenee nopeasti ensimmäisten 1-2 vuoden aikana tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Läpileikkaus 59-vuotiaiden turkulaisnaisten gynekologisesta anamneesista

Turussa on tehty selvitys vuonna 1932 syntyneiden, tutkimuksen aikaan 59-vuotiaiden naisten gynekologisista anamneeseista. 59-vuotiaan turkulaisnaisen kuukautiset alkoivat keskimäärin 13-vuotiaana. Hän on synnyttänyt keskimäärin kaksi lasta, joista ensimmäisen 24-vuotiaana. Joka neljäs on käyttänyt e-pillereitä, keskimäärin noin neljä vuotta. Kuukautiset loppuivat keskimäärin 50-vuotiaana. Joka neljänneltä on poistettu kohtu, ja hieman yli neljäsosa käyttää vaihdevuosiongelmiin tarkoitettua hormonikorvaushoitoa.

Juha Mäkinen Tuula Salmi Jouko Pirhonen Matti Grönroos Maarit Vuento

Sydänsairaudet ja ammattiautoilu: milloin ajolupa myönnetään?

Euroopan kardiologiseuran asiantuntijakomitea on Euroopan Yhteisön pyynnöstä laatinut suosituksen ammattiautoilijoiden sydänsairauksien vaikutuksesta ajoluvan myöntämiseen. EY:n tarkoitus on antaa suosituksen pohjalta direktiivi yhtenäistämään käytännön, joka tällä hetkellä on varsin kirjava. Suomen Kardiologista Seuraa edusti komiteassa dosentti Matti Halinen, joka seuraavassa esittelee suosituksen.

Matti Halinen

Ammattimaisten autonkuljettajien sydänsairauksien vaikutus ajolupaan Euroopan kardiologiseuran asettaman asiantuntijakomitean suositus

Raskaan ajoneuvon (kuorma-auton) tai linja-auton kuljettamislupaa ei tule myöntää eikä aiemmin myönnetyn luvan sallita jatkuvan EY:n direktiivin mukaan seuraavissa tilanteissa:

Sydänsairauksista aiheutuvat leikkausriskit ja niiden arviointi

Sydänpotilaiden ei-kardiologisista leikkaushoidoista päätettäessä joudutaan ottamaan huomioon perussairauden mahdollinen reagointi anestesian ja toimenpiteen aikana. Verenkiertoelimistön tilan yksinkertaiset perustutkimukset ovat suunnittelussa yleensä aina tarpeen, samoin tehostettu valvonta toimenpiteen aikana. Vaikeissa tapauksissa tarvitaan eri erikoisalojen edustajien yhteistyössä muodostama täsmällinen käsitys potilaan sydänsairaudesta sekä aina tieto potilaan omasta kannasta. Joskus toimenpiteen lykkääminen tai siitä luopuminenkin ovat paikallaan. Kirjoituksessa esitetään suuntaviivoja näiden ratkaisujen tueksi.

Juhani Partanen Markku S. Nieminen Markku Hynynen

Kaikukuvauksen avulla tehtävät invasiiviset gynekologis-obstetriset tutkimukset ja hoidot

Kaikukuvaustekniikka on laajentanut erityisesti obstetrisen diagnostiikan mahdollisuuksia. Kaikuohjauksessa voidaan myös tehdä polikliinisesti gynekologisia toimenpiteitä, jotka muutoin vaativat leikkauksen ja sairaalahoidon. Artikkelissa käsitellään lyhyesti yleisimmät naistentautien ja synnytysten erikoisalan kaikuohjauksiset invasiiviset tutkimukset ja hoidot.

Pertti Palo Olli Piiroinen