Palomiesten terveys ja työkyky II: terveydentilan ja fyysisen työkyvyn arviointi

Palomiesten terveystarkastuksista ja fyysisen työkyvyn arvioinnista on koottu uudistetut, työn vaatimuksista johdetut ohjeet. Jokaisen palomiehen terveydentilan ja fyysisen työkyvyn yksilöllinen arvioiminen on tärkeä osa työturvallisuutta. Tositilanteessa kysymys ei ole pelkästään palomiehen omasta työturvallisuudesta, vaan myös työparin, työryhmän ja pelastettavien uhrien turvallisuudesta. Lääkärilehden viime numerossa tarkasteltiin fyysisiä vaatimuksia ja kuormittavuutta palo- ja pelastustehtävissä. Tässä jatkoartikkelissa keskitytään terveydentilan ja fyysisen työkyvyn arviointimenetelmiin käytännön työterveyshuollossa.

Saila Lindqvist-Virkamäki Veikko Louhevaara Olli Korhonen Sirpa Lusa Jouko Soukainen

Laadunvarmistusprojekti työterveysasemalla

Valtion työterveysasemalla toteutettiin sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn liittyvä laadunvarmistusprojekti. Palvelua varten luotiin toimintaa ohjaavat kriteerit ja tulosta kuvaavat standardit ja mittarit. Ohjaus terveysneuvontaan onnistui ja kolesteroliarvot laskivat tyydyttävästi. Työterveysasemalla opittiin uusi ongelmanratkaisua koskeva työote. Laadunvarmistus sopii kokemusten mukaan työn kehittämisen menetelmäksi työterveyshuollossa.

Martti Kokki Heikki Saarnio Marketta Kauppinen

Kohdun limakalvon poisto menorragian hoidossa

Kohdun limakalvon resektio (endometriumin ablaatio) tarkoittaa kohtuontelon tähystyksessä tapahtuvaa limakalvon poistamista resektoskoopilla tai tuhoamista lasersäteellä. Toimenpidettä käytetään runsaiden kuukautisvuotojen hoitona. Kirjoittaja esittelee resektiohoidon tuloksia yhden vuoden ajalta 28 menorragiapotilaan aineistossaan. Potilaista seitsemällä oli kohtuontelossa lihaskasvaimia, jotka myös poistettiin. Seuranta-aikana 21 naiselta kuukautiset jäivät kokonaan pois tai tulivat niukkoina 1-2 päivän kestävinä vuotoina. Neljältä potilaalta vuoto väheni hieman. Toimenpide uusittiin kolmelle potilaalle, joista yhdellä runsaat vuodot johtivat kohdunpoistoleikkaukseen. Resektiohoitoihin ei liittynyt komplikaatioita. Kohdun limakalvon poisto on säästävä hoitovaihtoehto naisille, joille harkitaan kohdunpoistoa menorragian vuoksi.

Pentti K. Heinonen

Keliakia on muuttunut vauvojen ripulista yleissairaudeksi

Imetyksen jälkeen puhkeava keliakia on meillä nykyisin harvinainen. Sairaus todetaan myöhemmin lapsuudessa tai aikuisena, jolloin taudin ilmenemismuodot ovat moninaisempia ja vaikeammin diagnosoitavia. Tauti olisi kuitenkin todettava mahdollisimman varhain, jolloin gluteenittomalla ruokavaliolla voidaan estää tulehtuneen suolen aiheuttamat suolen toimintahäiriöt ja muut seuraamukset, joista tärkein on malignoomariskin lisääntyminen.

Olavi Keyriläinen

Onko alaselkäkipu riippuvainen ihmisen persoonallisuudesta?

Pitkäaikaisesta ristiselkäkivusta kärsiville aikuisille tehty seurantatutkimus osoitti kroonisten selkäkipupotilaiden persoonallisuuspiirteillä ja niiden muutoksilla olevan yhteys selän terveydentilaan. Potilaita vertailtaessa havaittiin eniten korrelaatioita selän terveydentilaa kuvaaviin muuttujiin tutkimuksessa käytetyn MMPI-testin hypokondriaa, hysteriaa ja depressiota kuvaavilla asteikoilla. Koko 43 potilaan aineistossa persoonallisuustekijät eivät ennustaneet selän paranemista, mutta osaryhmissä havaittiin ennustearvoa olevan ennen kaikkea depressiolla.

Matti Malinen Turkka Tunturi Martti Tenkku

Onko aminoglykosideille edelleen tarvetta?

Aminoglykosidit ovat kuuluneet tärkeimpiin ja tehokkaimpiin antibiootteihin jo yli 30 vuoden ajan. Niitä on käytetty yhdistelmähoidoissa tavallisimmin beetalaktaamien tai klindamysiinin kanssa vaikeisiin, pääasiassa sairaalasyntyisiin infektioihin. Toksisuudestaan huolimatta ne ovat olleet korvaamaton antibioottiryhmä. Mutta tilanne on muuttunut. Laajakirjoisia antibiootteja on tullut runsaasti lisää. Aminoglykosidit eivät enää ole yhtä korvaamattomia kuin ennen, mutta tuskin vielä tarpeettomiakaan.

Pentti Hänninen

Palomiesten terveys ja työkyky I: työn fyysiset vaatimukset ja kuormittavuus

Palomiehet joutuvat vähintään muutaman kerran vuodessa tekemään palo- ja pelastustehtäviä, joissa on erittäin suuri kardiorespiratorinen ja biomekaaninen kuormitus. Tehtävistä suoriutuminen edellyttää palomiehiltä hyvää terveydentilaa ja erityistä fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Kuitenkin Suomessa palomiesten terveydentilan ja toimintakyvyn arviointi on epäyhtenäistä. Palomiesten terveyttä ja työkykyä tarkastellaan kahden artikkelin sarjassa, jonka toinen osa ilmestyy seuraavassa Lääkärilehdessä.

Veikko Louhevaara Saila Lindqvist-Virkamäki Olli Korhonen Sirpa Lusa Jouko Soukainen

Laserlaparoskopia endometrioosin ja munatorviperäisen lapsettomuuden hoidossa

Laparoskopialeikkausten etuna laparotomiateitse tehtyihin toimenpiteisiin nähden on, että kudosvaurio jää pieneksi ja potilaat toipuvat nopeasti. Lasersäde on laparoskopiassa hyvä väline tarkkuutensa ansiosta. Laserlaparoskopiaa käytetään gynekologiassa erityisesti endometrioosi- ja munatorvileikkauksissa. TAYS:n naistenklinikassa tehdyistä 34 laserlaparoskopiasta 21 tehtiin munatorvivaurion tai endometrioosin aiheuttaman lapsettomuuden hoidoksi, 12 endometrioosin aiheuttamien kipujen vuoksi ja yhdessä hoidettiin munatorviraskaus. Erityisesti kipujen lievityksessä saavutettiin hyvä tulos.

Klaus Teisala Erkki Kujansuu Reijo Punnonen

Virtsanjohtimen ahtauman dilataatiohoito

Virtsanjohtimen ahtauma on melko harvinainen vika. Sen kehittymiseen on monia syitä, mutta usein se on leikkauksen tai muun toimenpiteen komplikaatio. Ahtauma voidaan hoitaa avoimen korjausleikkauksen avulla, mutta se on suuri toimenpide ja vaatii pitkän toipumisajan. Tekniikan kehittymisen ansiosta osa virtsanjohtimen ahtaumista voidaan hoitaa dilataatiohoidolla, jossa ahtauma laajennetaan virtsanjohtimeen vietävän pallokatetrin avulla ilman leikkausta. Toimenpide on lyhytjälkihoitoinen. Dilataatio soveltuu parhaiten lyhyiden, melko tuoreiden vammojen tai toimenpiteen seurauksena syntyneiden ahtaumien hoitoon.

Martti Nurmi Kauko Satokari

Hoito biologisilla vasteenmuuntajilla: onko lupauksista tullut totta?

Sytokiineistä interferonit, interleukiini-2 ja hematopoieettiset kasvutekijät ovat osa tämän päivän kliinistä syövänhoitoa, joskin vielä hyvin harvoissa tautiryhmissä. Hoito niillä on vielä suurelta osin tutkimuksellista. Biologiset vasteenmuuntajat eivät toistaiseksi ole täyttäneet syövänhoidossa niitä suuria toiveita, joita niihin vielä kymmenen vuotta sitten asetettiin. Kuitenkin niiden tutkimuksen myötä on saatu paljon tietoa mekanismeista, jotka johtavat kasvainten syntyyn ja tuhoamiseen. Uusia hoitoyhdistelmiä ja sytokiinejä tuotetaan jatkuvasti, ja tämä syövän hoitotapa tulee laajenemaan.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Iäkäs potilas sädehoidossa

Ikä on selkein yksittäinen syövän vaaratekijä; vuosittain lähes puolet uusista syöpätapauksista todetaan yli 70-vuotiailta. Tästä huolimatta on hämmästyttävän vähän kirjoitettuja ohjeita siitä, millä tavoin korkea ikä tulisi ottaa huomioon sädehoidossa. Kun ikää käsitellään sädehoidon oppikirjoissa, verrataan lasta ja aikuista.

Maijaliisa Romppainen

Märkäruven ja ruusun nykyhoito

Staphylococcus aureus ja beetahemolyyttinen streptokokki ovat tärkeimmät ihon bakteeritulehduksia aiheuttavat mikrobit. Niiden antibioottiherkkyystilanne ratkaisee oikean hoidon valinnan. Nykyisin molempiin hyvin tehoavia antibiootteja ovat ensimmäisen ja toisen polven kefalosporiinit sekä kloksasilliiniryhmän antibiootit. Penisilliini tehoaa hyvin A-ryhmän beetahemolyyttiseen streptokokkiin. Sen sijaan erytromysiini ja fluorokinolonit ovat huonoja streptokokkilääkkeitä.

Itsemurhayritykset ja niiden hoidon organisointi Helsingissä

Tutkimuksessa analysoitiin kaikki yhden vuoden aikana Helsingissä terveydenhuollon hoitoon tulleet 1 822 itsemurhayritystapausta strukturoidun haastattelun sekä potilasasiakirjojen perusteella. Helsingissä terveydenhuoltoon tulee noin 2 000 itsemurhaa yrittänyttä vuodessa eli keskimäärin 5-6 tapausta jokaista vuoden päivää kohti. Potilaat hoidettiin tavallisesti HYKS:n päivystyspoliklinikoissa. Hoidon kehittämiseksi ja resurssien suuntaamiseksi tulisi diagnoosi- ja rekisterikäytäntöä kehittää siten, että itsemurhayritystapauksia voitaisiin joustavasti seurata. Itsemurhayritysten hoidon laatua tulisi parantaa tukemalla henkilökuntaa koulutuksen ja työnohjauksen avulla, järjestämällä systemaattinen psykiatrinen konsultaatiotoiminta, käyttämällä suunnitelmallisemmin hyväksi koko hoitojärjestelmää sekä parantamalla lääkärikunnan tietoutta itsemurhamenetelmien vaarallisuudesta.

Jouko Lönnqvist Aini Ostamo

Kannattaako systolisen hypertension hoito?

Systolisen hypertension esiintyvyys alkaa kasvaa ikäluokittain 60 ikävuoden jälkeen. Yli 70-vuotiailla sen esiintyvyys on yli 20 %. Systolisen hypertension hoidosta ei ole ollut kontrolloituja tutkimuksia, mutta ensimmäisen interventiotutkimuksen lupaavat tulokset antavat aiheen pohdintoihin. Vakavien aivo- ja verisuonisairauksien määrää kyettiin systolisen hypertension hoidolla merkitsevästi vähentämään, mutta ei kuolleisuutta. Tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta tutkimusaineiston suuren valikoitumisen takia on tutkimustulosten yleistyksessä varovaisuus paikallaan.

Hannu Vanhanen Reijo Tilvis

Kenen poikkeavia lipidiarvoja pitäisi hoitaa?

Pelkästään oireettoman hyperkolesterolemian perusteella ilman muita riskitekijöitä ei lääkehoidon määräämiseen ainakaan naisille ole syytä, ellei kyseessä ole familiaalinen hyperkolesterolemia tai matala HDL-kolesteroli -oireyhtymä. Riskiryhmille pitäisi määrätä tiukemmat hoitorajat kuin muille, ja lääkehoito tulisi suunnata niihin kuuluviin. Pelkkä kokonaiskolesterolitason määritys ei mittaa riittävästi yksilön sepelvaltimotaudin vaaraa. Tärkeää on selvittää lipidiprofiili, erityisesti HDL-kolesterolin osuus ja triglyseriditaso, sekä kiinnittää huomiota myös muihin riskitekijöihin, kuten tupakointiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja ylipainoon. Hoitosuosituksissakin pitäisi ottaa huomioon iän ja sukupuolen vaikutukset lipidiprofiiliin.

Matti Nikkilä

Depressio ja aivoinfarktista kuntoutuminen

Depressio on yleisin aivoinfarktin jälkeisistä psyykkisistä ongelmista. Sen on todettu heikentävän elämänlaatua ja vaikeuttavan aivoinfarktista kuntoutumista. Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan vuodeosastolla 1988-89 hoidetuista ja poliklinikassa seuratuista 130 aivoinfarktipotilaasta depressiivisiksi todetut kuntoutuivat muita huonommin. Ennen aivoinfarktia mielenterveysongelmia poteneet kuntoutuivat myös muita huonommin. Depressiivisyyttä eivät selittäneet potilaiden muut aikaisemmat sairaudet, eikä myöskään aivoverenkiertohäiriötä edeltänyt sosiodemografinen tilanne. Noin puolet depressiivisiksi todetuista potilaista sai antidepressiivistä lääkitystä. Aivoverenkiertohäiriön jälkeisen depression diagnosointiin ja hoitoon tulee kiinnittää huomiota, koska potilaiden kuntoutus voi vaikeutua depression vuoksi.

Keijo Koivisto Heimo Viinamäki Paavo Riekkinen

Miksi lapsi kastelee?

Kastelu huolestuttaa perhettä ja aiheuttaa lapselle kiusallisia tilanteita, epävarmuutta ja alemmuuden tunnetta, joten sen syiden selvittäminen on tärkeää. Koko maassa on noin 30 000 5-17-vuotiasta lasta ja nuorta, jotka kastelevat siinä määrin, että tutkimuksia tai hoitoa tulee harkita. Neuvonnan tarpeessa olevia lienee vielä enemmän, joten perusterveydenhuollolta vaaditaan runsaasti voimavaroja, jotta voitaisiin estää kastelusta lapselle ja perheelle aiheutuvia sekundaarisia haittoja. Artikkelissa tarkastellaan kastelun yleisyyteen vaikuttavia ja sille altistavia tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon tutkittaessa kastelevaa lasta tai nuorta.

Marjo-Riitta Järvelin

Lasten yökastelun lääkehoito

Desmopressiinin ja hälytinpatjahoidon yhdistelmä on osoittautunut toistaiseksi parhaaksi lasten yökastelun hoidossa käytetyistä lukuisista keinoista. Se tuottaa parempia tuloksia kuin kumpikaan hoitomuoto yksin. Lasta ei kuitenkaan ole syytä nukuttaa hälytinpatjalla kauemmin kuin kolme kuukautta. Sen sijaan desmopressiinihoitoa voidaan jatkaa pitkäänkin, ja ottaa hälytinpatja jälleen käyttöön yhdeksän kuukauden tai vuoden kuluttua, ellei lapsi ole kuiva.

Pirjo Terho

Tekstiilien kemialliset terveysvaarat kuluttajille

Tekstiilit joutuvat jatkuvasti kosketuksiin ihon kanssa, joten kuidut ja niiden sisältämät kemikaalit saattavat aiheuttaa ihottumia ja muita terveyshaittoja. Eniten ongelmia ovat aiheuttaneet dispersiovärit ja viimeistysaineista vapautuva formaldehydi. Tekstiilien laajasta valmistuksesta ja käytöstä huolimatta niiden aiheuttamat allergiat ja muut taudit eivät ole kovin yleisiä.

Eero Priha

Onko välilevyrappeutumalla yhteyttä lanneselän instabiliteettiin?

Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskeskuksen 47 keski-ikäisen selkäkipupotilaan aineistossa 33:lla oli liikkuvia nikamavälejä. Instabiliteetin ei kuitenkaan todettu liittyvän välilevyjen rappeutumiseen, sillä instabiileista ja stabiileista väleistä jokseenkin yhtä suuri osuus oli rappeutuneita. Välilevyrappeutumat löytyivät selvästi paremmin magneettikuvauksen kuin röntgenkuvauksen avulla.

Marjo Pitkänen Riitta Parkkola Ulla Rytökoski Martti Kormano