Kirurginen thorakoskopia

Viimeaikainen videotekniikan kehitys, uudet instrumentit sekä edistyksellinen kirurginen tekniikka ovat lisänneet thorakoskopian merkitystä rintaontelon sairauksien diagnostiikassa ja kirurgisissa toimenpiteissä. Monet aikaisemmin avoimen thorakotomian vaatineet sairaudet, kuten pneumothorax, useat thoraxin benignit kasvaimet, keuhkon, pleuran ja mediastinumin biopsiat, ruokatorven akalasia ja hiatushernia, voidaan nykyään hoitaa kirurgisen thorakoskopian avulla. Menetelmän etuina avothorakotomioihin verrattuna ovat pienempi leikkaustrauma, vähäisempi postoperatiivinen kipu sekä lyhyempi toipumisaika.

Jarmo A. Salo

Työn fyysisen kuormittavuuden mittaaminen EMG-video-järjestelmällä

Työn fyysistä kuormittavuutta mitattaessa halutaan tuottaa sekä tutkijaa että työntekijää hyödyttävää tietoa. Usein ongelmana on, miten esittää mittaustulokset kumpaakin tyydyttävässä muodossa. Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa on kehitetty mittausjärjestelmä, jonka tuloksista on hyötyä molemmille: elektromyografiamittaus on yhdistetty työtehtävien videointiin.

Mikko Tulppo, Jorma Mäkitalo

Anenkefalia ja elinten luovutus

Jos ihmisellä ei ole aivoja, hän ei ole oikeastaan kukaan. Ainakin hänen ruumiillinen elämänsä on joka tapauksessa lyhyt ja häntä ei "hänenä" ole olemassa, eli koskaan ei ole olemassa ketään, joka kokisi olevansa tuo kyseinen yksilö. Hänellä voi kuitenkin olla joukko täysin terveitä elimiä, joista voisi olla paljon iloa niille, joiden oma sydän, maksa tai munuainen syystä tai toisesta on lopettamassa toimintaansa. Jos tältä yksilöltä otettaisiin elimiä, ainakaan hän ei koskaan tulisi sitä kokemaan tai siitä kärsimään. Olisiko tässä siis ratkaisu huutavaan elinpulaan?

Toimittanut Pekka Louhiala

Proteiinin saannin rajoitus munuaisten kroonisen vajaatoiminnan hoidossa

Proteiinin ja fosfaatin saantia rajoittava ruokavalio on munuaisten kroonisen vajaatoiminnan perinteinen oireenmukainen hoito. Toistaiseksi on epäselvää, voidaanko tällä tavalla hidastaa tai estää munuaistautien etenemistä. Laajoja seurantatutkimuksia on parhaillaan käynnissä, ja lähivuosina selvinnee, onko ruokavaliohoito syytä aloittaa jo vajaatoiminnan varhaisvaiheessa. Nykyisten tietojen perusteella munuaispotilaan ei kuitenkaan ole syytä käyttää runsaasti eläinvalkuaista sisältävää ravintoa.

Jukka Mustonen

Lasten spirometriatutkimukset

Spirometriatutkimuksia voidaan tehdä lapsille 6-7 ikävuodesta lähtien. Niiden avulla saadaan objektiivista, monipuolista tietoa ventilaatiokyvystä. Esimerkiksi astman diagnostiikassa ja seurannassa spirometriatutkimus on keskeinen mutta lapsilla liian vähän käytetty menetelmä. Kuitenkin jotta tulos olisi luotettava, vaaditaan sekä tutkimuksen suorittajalta että tuloksen tulkitsijalta kokemusta.

Pekka Malmberg

Influenssaepidemioiden virologinen valvonta Suomessa

Molekyyliepidemiologinen ja -geneettinen tutkimus on nykyisin keskeinen osa influenssaepidemioiden virologista valvontaa. Yhdessä influenssadiagnostiikan ja perinteisten antigeenianalyysien kanssa se auttaa pitämään influenssarokotteet ajan tasalla.

Reijo Pyhälä Leena Kinnunen Niina Ikonen Tiia Forsten

Tupakkako vain tavallinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä?

Tupakointi on tärkein yksittäinen ennenaikaista kuolevuutta ja sairastuvuutta aiheuttava ympäristötekijä länsimaissa. Tupakointiin liittyvästä kuolleisuudesta suurin osa aiheutuu sepelvaltimotaudista. Tupakoinnilla on ateroskleroosia kiihdyttävän vaikutuksensa lisäksi muitakin vähintään yhtä tärkeitä, mutta nopeammin ilmeneviä ja väistyviä vaikutuksia. Tupakointi lisää verihiutaleiden adheesio- ja aggregaatiotaipumusta, suurentaa plasman fibrinogeenipitoisuutta, pienentää kammiovärinäkynnystä ja nostaa sepelvaltimoiden supistumista suosivaa alfa-adrenergista tonusta. Siten ei olekaan ihme, että tupakointi näyttää lisäävän sydäninfarktin ja äkkikuoleman vaaraa enemmän kuin pelkän ateroskleroosin kiihtymisen perusteella voisi olettaa. Näiden haittojen nopeasta väistymisestä ilmeisesti johtuu se, että sydäninfarktin ja sydänkuoleman vaara pienenee nopeasti ensimmäisten 1-2 vuoden aikana tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Läpileikkaus 59-vuotiaiden turkulaisnaisten gynekologisesta anamneesista

Turussa on tehty selvitys vuonna 1932 syntyneiden, tutkimuksen aikaan 59-vuotiaiden naisten gynekologisista anamneeseista. 59-vuotiaan turkulaisnaisen kuukautiset alkoivat keskimäärin 13-vuotiaana. Hän on synnyttänyt keskimäärin kaksi lasta, joista ensimmäisen 24-vuotiaana. Joka neljäs on käyttänyt e-pillereitä, keskimäärin noin neljä vuotta. Kuukautiset loppuivat keskimäärin 50-vuotiaana. Joka neljänneltä on poistettu kohtu, ja hieman yli neljäsosa käyttää vaihdevuosiongelmiin tarkoitettua hormonikorvaushoitoa.

Juha Mäkinen Tuula Salmi Jouko Pirhonen Matti Grönroos Maarit Vuento

Sydänsairaudet ja ammattiautoilu: milloin ajolupa myönnetään?

Euroopan kardiologiseuran asiantuntijakomitea on Euroopan Yhteisön pyynnöstä laatinut suosituksen ammattiautoilijoiden sydänsairauksien vaikutuksesta ajoluvan myöntämiseen. EY:n tarkoitus on antaa suosituksen pohjalta direktiivi yhtenäistämään käytännön, joka tällä hetkellä on varsin kirjava. Suomen Kardiologista Seuraa edusti komiteassa dosentti Matti Halinen, joka seuraavassa esittelee suosituksen.

Matti Halinen

Ammattimaisten autonkuljettajien sydänsairauksien vaikutus ajolupaan Euroopan kardiologiseuran asettaman asiantuntijakomitean suositus

Raskaan ajoneuvon (kuorma-auton) tai linja-auton kuljettamislupaa ei tule myöntää eikä aiemmin myönnetyn luvan sallita jatkuvan EY:n direktiivin mukaan seuraavissa tilanteissa:

Sydänsairauksista aiheutuvat leikkausriskit ja niiden arviointi

Sydänpotilaiden ei-kardiologisista leikkaushoidoista päätettäessä joudutaan ottamaan huomioon perussairauden mahdollinen reagointi anestesian ja toimenpiteen aikana. Verenkiertoelimistön tilan yksinkertaiset perustutkimukset ovat suunnittelussa yleensä aina tarpeen, samoin tehostettu valvonta toimenpiteen aikana. Vaikeissa tapauksissa tarvitaan eri erikoisalojen edustajien yhteistyössä muodostama täsmällinen käsitys potilaan sydänsairaudesta sekä aina tieto potilaan omasta kannasta. Joskus toimenpiteen lykkääminen tai siitä luopuminenkin ovat paikallaan. Kirjoituksessa esitetään suuntaviivoja näiden ratkaisujen tueksi.

Juhani Partanen Markku S. Nieminen Markku Hynynen

Kaikukuvauksen avulla tehtävät invasiiviset gynekologis-obstetriset tutkimukset ja hoidot

Kaikukuvaustekniikka on laajentanut erityisesti obstetrisen diagnostiikan mahdollisuuksia. Kaikuohjauksessa voidaan myös tehdä polikliinisesti gynekologisia toimenpiteitä, jotka muutoin vaativat leikkauksen ja sairaalahoidon. Artikkelissa käsitellään lyhyesti yleisimmät naistentautien ja synnytysten erikoisalan kaikuohjauksiset invasiiviset tutkimukset ja hoidot.

Pertti Palo Olli Piiroinen

Virtsainkontinenssin arviointi ja hoito perusterveydenhuollossa

Valtaosalle naisista, joiden vaivana on virtsankarkailu, voidaan tarjota tehokasta hoitoa jo perusterveydenhuollossa. Anamneesista voidaan yksinkertaisten lomakkeiden avulla selvittää ongelman haitta-aste ja erottaa virtsankarkailun tyyppi, jolloin sopivissa tapauksissa voidaan aloittaa heti konservatiiviset hoidot. Näin voidaan myös tunnistaa se pieni osa potilaista, joka tarvitsee jatkotutkimuksia ja sairaalahoitoa.

Juha Mäkinen Erkki Kujansuu Carl Gustaf Nilsson Jorma Penttinen Mikko Korhonen

Sairaalahoidon vaikutus rajatilapotilaiden masennus- ja ahdistusoireisiin

Hoitotulosten arviointimenetelmät psykiatriassa ovat vilkkaan mielenkiinnon ja kehittämisen kohteena. KYS:n psykiatrian klinikassa mitattiin sairaalahoidon alussa ja lopussa rajatilaryhmään kuuluvien potilaiden oireiden esiintymistä soveltaen yleisessä käytössä olevia standardoituja mittareita ja osastolla kehitettyjä arviointiasteikkoja. Samalla selvitettiin potilaiden ja heitä hoitaneen työryhmän arvioita osastohoidon merkityksestä ja tuloksista. Oireet lievittyivät ja psyykkinen toimintakyky parani osastohoidon aikana merkittävästi useimmilla mittareilla arvioituna. Tulosten mittaamista voidaan käyttää hyväksi hoidon suunnittelun tarkentamisessa ja yleisemminkin psykiatrisen hoidon merkityksen arvioimisessa.

Risto Antikainen Johannes Lehtonen Hannu Koponen Asle Arstila

Depression hoito terveyskeskuksessa

Valtaosa masennuspotilaista hakeutuu nykyisin terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Mitä vakavammasta masennustilasta on kysymys, sitä todennäköisemmin psykoterapiaan liitetään antidepressiivinen lääkitys. Noin kaksi kolmasosaa depressiopotilaista saa masennuslääkkeistä selvästi apua. Hoitoa valittaessa on arvioitava depression luonne ja vaikeus sekä otettava huomioon potilaan ikä, elämäntilanne, muut sairaudet ja hänen masennustilojensa hoidosta aikaisemmin saadut kokemukset.

Markus Rimn Ranan Rimn

Suurten paikkakuntien omalääkärit tyytyväisimpiä

Lääkärit odottivat perusterveydenhuollon väestövastuukokeilun lisäävän työajan käytön vapautta, työn itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia sen sisällön kehittämiseen sekä parantavan palkkatasoa. Kaikki nämä odotukset ovat toteutuneet ja omalääkärit ovatkin varsin tyytyväisiä työhönsä, ilmenee vastikään valmistuneesta väestövastuisen perusterveydenhuollon kokeiluprojektin teettämästä tutkimuksesta.

Elvytetyn potilaan ennuste ja tehohoito

Sydämenpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden selviytymisen säätelee aivotoiminnan toipuminen, ja tähän voidaan vaikuttaa tehohoidon keinoin. Silloin kun hoitoyritykset osoittautuvat tuloksettomiksi, voidaan lopettamispäätöksessä yhtenä kriteerinä käyttää suuriin potilasaineistoihin perustuvia tuloksia. Kirjoittajat ovat tutkineet elvytettyjen potilaiden ennustetta ja ennusteen arvioitavuutta valtakunnallisen tehohoidon monikeskustutkimuksen potilasaineistosta.

Minna Niskanen Aarno Kari Matti Halinen Eila Iisalo Liisa Kaukinen Pertti Nikki Vuokko Rauhala Erkki Saarela

Kuinka paljon riskitekijäin muutos selittää sepelvaltimotautikuolemien vähenemistä

Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä tutkittiin vuosina 1972 ja 1987 sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät 30-59-vuotiasta väestöä edustavista erillisistä otoksista. Vuoden 1972 otosta seurattiin vuoteen 1987 ja analysoitiin, miten vuonna 1972 mitatut riskitekijät olivat ennustaneet kuolleisuutta sepelvaltimotautiin. Kahden kartoituksen perusteella laskettu riskitekijätason muutos näiden vuosien välillä ennusti miesten sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemistä 33 % ja naisten 35 %. Kuolinsyytilaston mukaan miesten sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni kyseisenä ajanjaksona 39 % ja naisten 45 %. Näin arvioituna riskitekijämuutokset näyttävät selittävän suurimman osan sepelvaltimotautikuolleisuuden pienenemisestä.

Erkki Vartiainen Pekka Puska Jaakko Tuomilehto

Diabetesta epäiltäessä lapsi on aina lähetettävä päivystyspotilaana sairaalaan

Jano, polyuria, laihtuminen ja enenevä väsymys ovat insuliininpuutosdiabeteksen yleisesti tunnettuja oireita. Erityisesti lapsella tauti voi nopeasti johtaa voinnin romahtamiseen ja ketoasidoottiseen koomaan. Sen vuoksi lapsi on aina toimitettava lähimpään lastensairaalaan heti, jos hänellä epäillään olevan diabetes. Näin yleensä tehdäänkin, mutta poikkeuksia ilmenee. Auroran sairaalassa tarkastettiin systemaattisesti neljän viime vuoden aikana diagnosoitujen 85 diabeetikkolapsen vaiheet ennen sairaalaan tuloa. Tarkastus osoitti, että 11 potilaan hoidon aloittaminen oli tarpeettomasti viivästynyt, koska terveydenhuoltohenkilöstö oli arvioinut väärin diagnoosin ja hoidontarpeen kiireellisyyden.

Jukka Rajantie Elli Laitinen Anneli Heino Jorma Mäenpää

Psykososiaalinen stressi, masennus ja immunologia

Psykososiaaliset kuormitustekijät, menetykset, epäonnistumiset ja ratkaisemattomat psykodynaamiset konfliktit myötävaikuttavat tartuntatautien puhkeamiseen. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin. Epidemiologiset tutkimukset osoittavat samoilla tekijöillä olevan yhteyttä myös esimerkiksi syöpäsairauksien puhkeamiseen. Vastaavasti psykoterapialla on havaittu olevan jopa syöpäpotilaiden elinikää pidentävää vaikutusta.

Heikki Katila Ranan Rimn