Lannerangan röntgenlöydökset oireilevilla ja oireettomilla maanviljelijöillä

Maanviljelijöillä ilmenee lannerangan degeneratiivisia muutoksia aikaisemmin kuin muulla väestöllä. Lannerangan natiiviröntgenkuvien löydökset eivät silti juurikaan ole yhteydessä oireiden esiintymiseen. Tutkimuksessa 159 aktiiviviljelijästä, joista 93 oli vähäoireisia ja 66 oli kärsinyt vaikeammasta iskiaskivusta, röntgenlöydöksistä vain fasettinivelten artroosi oli iskiaskipuisilla selvästi yleisempi kuin vähäoireisilla. Lannerangan natiivikuva ei kliinisessä työssä ansaitse sitä asemaa, joka sillä on. Alaselän vaivojen diagnostiikassa perusvälineet ovat tarkka anamneesi ja huolellinen kliininen tutkimus.

Jyrki Penttinen Seppo Soimakallio

Morfiinin aiheuttama ummetus ja sen lääkehoito

Morfiinin ja sen tavoin vaikuttavien opioidien ruoansulatuskanavan peristaltiikkaa lamaavan vaikutuksen seurauksena syntyy melkein kaikille potilaille vaikeahoitoinen ummetus. Sen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on opioidilääkitykseen liitettävä myös tehokas laksatiivihoito. Siinä suositellaan käytettäväksi sekä lääkkeitä, joilla on suolen seinämää stimuloiva vaikutus, että lääkkeitä, jotka pehmentävät ulosteen konsistenssia. Pääasiassa suolen sisältöä lisäävien ns. bulk-laksatiivien käyttö on harkittava erityisen tarkkaan opioidien suolen seinämää lamaavan vaikutuksen ja niitä saavien syöpäpotilaiden kliinisen tilan perusteella.

Kaisu Nevasaari

Syöpähoidot ja suu

Suu saattaa syövän hoidon aikana aiheuttaa ongelmia. Suussa saattaa kehittyä paikallinen tulehdus tai siellä voi olla lähtökohta vakavalle systeemi-infektiolle. Toisaalta kipeä suu aiheuttaa ravitsemusvaikeuksia ja heikentää siten potilaan yleisvointia ja vaikeuttaa hoitoa. Ennen suun ja kaulan alueelle annettavaa sädehoitoa potilaan hampaisto on hoidettava perusteellisesti, sillä sädehoidon jälkeen potilaalta ei osteoradionekroosin riskin vuoksi saisi enää lainkaan poistaa hampaita.

Eija Korkeila

Psykiatriset päivystyspotilaat yliopistosairaalassa

Vuoden 1991 helmikuun alusta kesäkuun loppuun Kuopion yliopistollisen sairaalan potilaista 260:lle pyydettiin psykiatrista päivystyskonsultaatiota. Tavallisimmat syyt olivat itsemurhayritys ja akuutit psykiatriset oireet. Kolmanneksella potilaista oireet johtuivat alkoholin tai lääkkeiden väärinkäytöstä ja depression esiintyvyys oli samaa luokkaa. Varsinainen mielisairaus todettiin olevan vain 6 %:lla. Potilaiden psykososiaalinen toimintataso oli ollut huono jo konsultaatiota edeltäneenä vuotena, mutta psykiatrinen hoitosuhde puuttui konsultaatiohetkellä 64 %:lta tutkituista. Yleissairaala näyttää olevan monille psykiatrisille potilaille hoitoon hakeutumisen kanava. Tulevaisuudessa yleissairaaloiden merkitys psykoosia lievemmistä mielenterveyshäiriöistä kärsivien potilaiden löytämisessä ja hoitoon ohjaamisessa kasvaa.

Heimo Viinamäki Jaana Föhr Juha Haatainen Marja Kesti Paula Ollonen Matti Pitkänen Maija Purhonen Kyösti Väänänen Leo Niskanen Johannes Lehtonen

Suomalaisten kolesterolitaso vuonna 1992: ennakkotiedot FINRISKI 92 -tutkimuksesta

Kansanterveyslaitoksen FINRISKI 92 -tutkimuksen ennakkotiedot osoittavat, että suomalaisten kolesterolitaso on vuodesta 1987 tämän vuoden kevääseen laskenut yli 5 %. Samalla itä- ja länsisuomalaisten kolesteroliarvojen ero on tasoittunut. Sukupuolittain ero on kuitenkin kasvanut, sillä naisten kolesterolitaso on laskenut enemmän kuin miesten.

Pekka Puska Erkki Vartiainen Pekka Jousilahti Heikki J. Korhonen Jaakko Tuomilehto Markku Tamminen Arja Muuttoranta Aulikki Nissinen Pirjo Pietinen Antti Aro Matti Jauhiainen Christian Ehnholm Jussi K. Huttunen

Digeroitujen äidinmaidonkorvikkeiden käyttö

Digeroituja äidinmaidonkorvikkeita on viime aikoina suositeltu useaan käyttötarkoitukseen. Alun perin vauvojen vaikeiden imeytymishäiriöiden hoitoon kehitettyjen valmisteiden on todettu sopivan korvaavaksi ravinnoksi niille imeväisille, joille tavallinen äidinmaidonkorvike on aiheuttanut lehmänmaitoallergian oireet. Lisäksi digeroituja tuotteita on kokeiltu imeväisten koliikkivaivojen hoitoon. Allergiaoireiden hoidosta on johdettu ajatus ehkäistä digeroitujen tuotteiden avulla

Erkki Savilahti Erika Isolauri Kaisu Juntunen-Backman

Itsemurhat ja HIV-tartunnan pelko

Itsemurhat Suomessa 1987 -tutkimusprojektin aineistossa yhden vuoden ajalta ei löytynyt yhtään HIV-seropositiivista itsemurhan tehnyttä. Tutkimusajankohtana HIV-tartunta ja aids olivat laajasti esillä niin joukkotiedotusvälineissä kuin terveyskasvatuskampanjoissakin. Kaikkiaan 1 397:stä itsemurhan tehneestä 28:lla (2 %) HIV-tartunnan pelko oli itsemurhaprosessissa myötävaikuttava tekijä. Heistä viidellätoista esiintyi riskikäyttäytymistä ja kuudentoista tiedettiin saaneen HIV-negatiivisen vasta-ainetuloksen. Kolmen neljäsosan arvioitiin kärsineen masennusoireyhtymästä. Lähes kaikki hakivat apua terveydenhuollosta vähän ennen kuolemaansa. Ainakin osaa HIV-tartunnan pelosta kärsineitä itsemurhan tehneitä olisi voitu auttaa terveydenhuollossa tunnistamalla pelkoon liittynyt masennus ja itsemurhavaara.

Arja Aro Markus Henriksson Jouko Lönnqvist

Sonopalpaatio akuutin vatsan primaaridiagnostiikassa

Kaikututkimus osoittautui kirurgian päivystäjien tekemänä hyödylliseksi akuuttien vatsaoireiden alkudiagnostiikassa. Parhaiten päivystäjinä toimivat kirurgian apulais- ja erikoislääkärit pystyivät tulkitsemaan sappitautien, akuuttien urologisten ongelmien sekä aortan aneurysman löydökset. Eniten hyötyä kaikututkimuksesta oli silloin, kun sitä käytettiin varmistamaan tai sulkemaan pois anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella tehty työdiagnoosi.

Seppo Lundstedt Antero Palmu Pertti Kaira

Rokotteet ja niiden apuaineet

Suomalaiset ovat hyvin perillä rokotusten tarpeellisuudesta ja turvallisuudesta, ja rokotuskattavuus onkin meillä erinomainen. Myönteisiä asenteita ja luottamusta on syytä vaalia mm. tiedon avulla. Artikkeli esittelee lyhyesti erilaisten rokotteiden koostumuksen ja näkökohtia niiden haittavaikutuksista.

Tuuli Koski Vuokko Rhen

Potilaiden omat kokemukset epilepsian aiheuttamista haitoista

Epilepsiaan liittyy merkittäviä psykososiaalisia haittoja. Suurimpia ongelmia ovat yleensä vaikutukset perhedynamiikkaan ja lapsipotilaan itsetuntoon. Epilepsiaa potevien omia kokemuksia oireiden aiheuttamista haitoista on kuitenkin tutkittu varsin vähän. TYKS-piirin epileptikoiden pitkäaikaisseurannassa kyseltiin vuonna 1987 potilaiden subjektiivisia kokemuksia. Tutkimuksen mukaan lapsuusiällä alkanut epilepsia ennusti haittoja aikuisiällä, jos potilaalla on neurologisia puutosoireita ja jos kohtauksilla on elimellinen tausta.

Matti Sillanpää Suvi Puronen

Muutoksia lasten hoitotuen myöntökäytäntöön

Lasten hoitotuen myöntökäytännössä on tehty eräitä muutoksia, koska niissä rasitustekijöissä, joiden perusteella hoitotukea myönnetään, on tapahtunut muutoksia. Astmalasten hoitotuen myöntöperusteet muuttuivat viime vuonna. Nyt muutos koskee maidotonta ruokavaliota tarvitsevia lapsia.

Saara Onnela Kari Kaukinen

Pohjoismaiden kaupungit mittelivät tupakoinnin lopettamiskilpailussa

Pohjoismaiden syöpäyhdistykset järjestivät vuonna 1990 yhteisen tupakoinnin lopettamiskilpailun, joka oli osa Pohjoismaiden ministerineuvoston käynnistämää syövän vastaista toimintaohjelmaa. Taustana olivat hyvät kokemukset Suomen ja Ruotsin aiemmista kilpailuista, joilla tupakoinnin lopettamista voitiin tukea myönteisin teemoin.

Tapani Piha Heikki J. Korhonen Harri Vertio

Hirsutismin perustutkimukset yleislääkärin vastaanotolla

Hirsutismi on ongelma, johon apua haetaan niin kosmetologilta kuin lääkäriltäkin. Useimmiten kyseessä on harmiton, joskin kosmeettista haittaa aiheuttava pulma, ja lääkärin tehtävä on saada potilas ymmärtämään häiriön oikea luonne. Hirsutismi voi kuitenkin olla yksi vihje piilevästä endokriinisesta sairaudesta, ja siksi diagnostinen selvittely saattaa olla aiheellinen. Hirsutismin perustutkimukset voi tehdä yleislääkäri; sen jälkeen osa potilaista joudutaan lähettämään erikoislääkärin jatkotutkimuksiin. Hirsutismin hoito on epäkiitollista ja hoitotulosta joudutaan odottamaan kauan. Lääkehoitona estrogeenia sisältävät valmisteet ovat paras vaihtoehto, mutta hoidon tarve on aina huolellisesti harkittava.

Timo Sane

Lasten tarttuvien tautien ehkäisy sairaalassa

Infektiopotilaiden hoitoon varattuja potilaspaikkoja ei enää tarvita yhtä runsaasti kuin ennen, koska lapsilla esiintyy tarttuvia tauteja harvemmin kuin aikaisemmin. Paikkojen tarve vaihtelee suuresti epidemioista riippuen. Tarttuviin tauteihin sairastuneiden lasten eristäminen ja tiukka ryhmittäminen, kohortointi, ei ole aina tarpeen. Kuormituksen tasoittamiseksi infektio-osaston paikkoja ja henkilökuntaa voidaan hyödyntää myös muiden potilaiden hoitamisessa, mutta joka toinen vuosi ilmaantuvan RS-virusepidemian aikana infektiopotilaat ja heitä hoitava henkilökunta tulisi kohortoida. RS-virusepidemian aikana vastasyntyneet ja immunosuppressiopotilaat olisi eristettävä sairaalan muista potilaista, ja ulkopuolisten vierailuja tulisi rajoittaa. Infektiopotilaita ei ole myöskään syytä hoitaa samoissa tiloissa kuin kirurgisia potilaita.

Matti Uhari

Sepelvaltimon pallolaajennuksen aiheuttaman akuutin sydänlihasiskemian hoito ja hoidon myöhäistulokset

Sepelvaltimoahtauman pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat nykyisin ainoat keinot parantaa sepelvaltimotautia sairastavan potilaan sydämen verenkiertoa. Pallolaajennuksella vältetään rintaontelon avaaminen, mutta laajennetun suonen äkillinen tukkeutuminen aiheuttaa infarktin uhan ja ohitusleikkauksen päivystyksessä. Autoperfuusiokatetrin asettaminen tukkeutuneen sepelvaltimon verenkierron palauttamiseksi vähensi todettujen sydänlihasvaurioiden määrää. Meilahden sairaalan potilaiden seurantatutkimuksessa todettiin, että leikkauksessa asetetut ohitussiirteet pysyivät hyvin auki, ja potilaiden fyysinen suorituskyky oli parempi kuin ennen komplikaatioon johtanutta sepelvaltimon pallolaajennusta. Tutkimuksessa analysoitiin viiden vuoden ajalta tapaukset, joissa pallolaajennus johti päivystyskirurgiaa vaatineeseen sepelvaltimokomplikaatioon.

Leo Heikkinen Kari Virtanen Juhani Heikkilä Kalervo Verkkala Jarmo Salo Antero Järvinen

Paniikkihäiriöiden psykologia

Vaikka paniikkihäiriö luokitellaankin omaksi oireyhtymäkseen, sillä on monia yhteisiä piirteitä muiden psykiatristen sairauksien kanssa. Paniikkihäiriötä hoidetaan nykyään lähes yksinomaan lääkkein. Parhaisiin tuloksiin on päästy bentsodiatsepiinijohdoksilla ja masennuslääkkeillä. Psykoterapiaa on kokeiltu, mutta sen ei ole katsottu tehonneen. Artikkelissa kuvataan viisi analyyttisessa psykoterapiassa käynyttä potilasta, joiden hoitotulosten perusteella epäillään, perustuvatko väitteet psykoterapian tehottomuudesta liian lyhytaikaisiin kokemuksiin.

Pekka Kiviranta Juhani Mattila

PET-tutkimuksen mahdollisuudet V Skitsofreniapotilaan aivojen dopamiinijärjestelmän tutkiminen

Positroniemissiotomografialla on psykiatrisista sairauksista tutkittu eniten skitsofreniaa. Hypoteesit dopaminergisen järjestelmän poikkeavuuden osuudesta skitsofreniassa ovat tällä hetkellä erityisesti esillä. Vaikka tulokset ovat osin ristiriitaisia, vaikuttaa siltä, että osalla skitsofreniapotilaista on aivoissa poikkeavaa dopamiini-D2-reseptorisitoutumista. Skitsofrenian PET-tutkimuksista voidaan tulevaisuudessa odottaa paitsi valaistusta sairauden taustasta, myös käytännön hoitoon sovellettavaa tietoa lääkehoidon optimoimiseksi.

Jarmo Hietala Erkka Syvälahti

PET-tutkimuksen mahdollisuudet VI Lasten aivojen PET-tutkimukset

Vastasyntyneiden ja imeväisten PET-tutkimuksissa on saatu merkittävää tietoa aivojen normaalista kehityksestä. Sen sijaan patologisten löydösten merkitys on toistaiseksi pitkälti epäselvä. Esimerkiksi TYKS:n lastenklinikassa jatkuvat PET-tutkimukset vaikeasti asfyktisten ja muiden riskivastasyntyneiden aivojen glukoosinkäytön kehityksestä. PET-tutkimusten mahdollisuuksia aivovauriolapsen ennusteen määrittämisessä ja esimerkiksi sädehoidon vaikutusten selvittämisessä pidetään lupaavina.

Hanna Suhonen-Polvi Anne Kinnala Pentti Kero Heikki Korvenranta Toivo Salmi Olli Simell

Immunosuppressiivinen kolmoislääkitys aktiivisen Crohnin taudin hoidossa

Immunosuppressiivisten lääkkeiden on todettu tehoavan inflammatoristen suolistosairauksien hoidossa. Vakavat sivuvaikutukset kuitenkin rajoittavat näiden lääkkeiden käyttöä. 32-vuotiaalle naiselle, joka sairasti tavanomaiselle lääkehoidolle resistenttiä Crohnin tautia ja jolle kirurginen hoito ei ollut aikaisempien ohutsuoliresektioiden vuoksi suotava, kokeiltiin ensin siklosporiini-A:ta ja sitten elinsiirtokirurgiassa käytettävää immunosuppressiivista kolmoislääkitystä: siklosporiini-A:ta, atsatiopriinia ja metyyliprednisolonia pieninä annoksina. Siklosporiini-A näytti aluksi tehokkaalta, mutta myöhemmin kehittyi hankalia sivuvaikutuksia. Immunosuppressiivisella kolmoislääkityksellä potilas tuli lähes oireettomaksi ilman sivuvaikutuksia.

Leena Halme Ilmo Kellokumpu Helena Isoniemi Juhani Ahonen

Välikorvatulehdusta sairastavien lasten valikoituminen terveyskeskuslääkärien sekä lasten- ja korvalääkärien vastaanotoille

Terveyskeskuslääkärin, lastenlääkärin ja korvalääkärin vastaanotoille näyttää valikoituvan erilaisia välikorvatulehdusta sairastavia lapsia. Oulussa ja Kuusamossa tehdyn tutkimuksen mukaan lastenlääkärille tuotiin eniten imeväisikäisiä korvatulehduspotilaita, korvalääkäriin taas lapsia, joilla oli aikaisemmin ollut runsaasti korvatulehduksia. Puolet kaikista lapsista tuotiin lääkäriin, koska lapsella oli kuumetta tai vanhemmat epäilivät korvatulehdusta. Ilmeinen korvakipu oli tyypillinen oire terveyskeskus- ja korvalääkärien potilaille, nuha ja yskä taas lastenlääkärien potilaille. Erot johtuvat ainakin osittain potilaiden ikäjakaumasta. Myös vanhempien näkemykset hoitolinjoista vaikuttavat potilaiden valikoitumiseen.

Matti Uhari Marjo Niemelä Pentti Lautala Katariina Jounio-Ervasti Jukka Luotonen Eero Vierimaa Petri Koivunen Riitta Jokinen