Digeroitujen äidinmaidonkorvikkeiden käyttö
Digeroituja äidinmaidonkorvikkeita on viime aikoina suositeltu useaan käyttötarkoitukseen. Alun perin vauvojen vaikeiden imeytymishäiriöiden hoitoon kehitettyjen valmisteiden on todettu sopivan korvaavaksi ravinnoksi niille imeväisille, joille tavallinen äidinmaidonkorvike on aiheuttanut lehmänmaitoallergian oireet. Lisäksi digeroituja tuotteita on kokeiltu imeväisten koliikkivaivojen hoitoon. Allergiaoireiden hoidosta on johdettu ajatus ehkäistä digeroitujen tuotteiden avulla
allergiaoireiden puhkeamista lapsen ensimmäisinä elinkuukausina. Muualla Euroopassa on myös käytössä myöhemmin kehitettyjä vähemmän hydrolysoituja valmisteita, joita alkuperäisten ohella mainostetaan "hypoallergeenisiksi".
Lastenlääkäriyhdistyksen työryhmä on koonnut uusimman kirjallisuuden ja marraskuussa pidetyn konsensuskokouksen pohjalta suosituksen rintamaidon ja erilaisten äidinmaidonkorvikkeiden käytöstä pikkulasten lehmänmaitoallergioiden ja koliikkivaivojen hoidossa ja allergian ehkäisyssä sekä keskosten ruokavaliossa. Lastenlääkäriyhdistys on hyväksynyt kannanotot helmikuussa 1992 pitämässään kokouksessa.
Äidinmaidonkorvikkeet, joissa valkuaislähde on hajotettu entsyymikäymisellä pieniksi, alle 10 000-4 000 daltonin kokoisiksi peptideiksi, kehitettiin 50 vuotta sitten vauvojen vaikeiden imeytymishäiriöiden hoitoon. Valkuaislähteenä on ensimmäisissä digeroiduissa valmisteissa käytetty lehmänmaidon…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



