Psykiatriset konsultaatiopalvelut yleissairaalassa

Yleissairaalan toimintaympäristössä arvioitiin psykiatristen konsultaatiopalvelujen tarjontaa, konsultaatiopotilaiden sairauskirjoa ja sairauksien yhteisesiintyvyyttä (komorbiditeetti) suhteessa potilaiden toimintakykyyn. Erityisesti tutkittiin päihdekäytöstä aiheutuneita häiriöitä ja niihin liittyviä yleissairauksia ja mielenterveyden häiriöitä.

Riitta Alaja

Mannaaniin sitoutuva lektiini: seerumipitoisuuteen vaikuttavat tekijät ja vaikutus vastustuskykyyn

Mannaaniin sitoutuva lektiini (MBL) on maksan erittämä seerumin akuutin faasin proteiini. Sen perinnöllinen puutos on väestössä varsin yleinen ja liittyy lisääntyneeseen infektioherkkyyteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää MBL-pitoisuuden iänmukainen vaihtelu ja puutoksen esiintyvyys suomalaisessa väestössä. Lisäksi tutkittiin MBL-pitoisuuden vaihtelua infektion aikana sekä puutoksen merkitystä itsenäisenä infektioille altistavana tekijänä, ja liittyneenä muihin immunopuutostiloihin.

Janne Aittoniemi

Pienten keskosten neurologiset oireet, riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Suomessa syntyy vuosittain noin 300 alle 1 000 gramman painoista pikkukeskosta. Heistä noin 70 % selviää varhaisongelmista hengissä. CP-vammaisuutta esiintyy koko väestössä noin 0,2 %:lla mutta pikkukeskosista 10-20 %:lla. Lieviä neurologisia oireita, kuten motorista kömpelyyttä, keskittymisvaikeuksia, oppimisvaikeuksia tai lievää puheenkehityksen viivettä ilmenee koko väestössä noin 10 %:lla, mutta pikkukeskosilla niiden yleisyys on eri tutkimusten mukaan 25-45 %.

Teija Salokorpi

Lapsuusiän syövän vaikutus elämänlaatuun

Alle 15-vuotiailla lapsilla todetaan noin 150 syöpätapausta vuosittain. Nykyaikaisten yhdistelmähoitojen sekä tukihoitojen avulla pysyvä paraneminen on mahdollista noin kolmelle neljästä sairastuneesta kaikki syöpätyypit huomioon ottaen. Onkin arvioitu, että vuonna 2010 on 15-45-vuotiaassa väestönosassa neljä henkilöä tuhannesta lapsuusiän syövästä parantuneita.

Päivi Lähteenmäki

Uusillä yhdistelmä-hoidoilla hyvä teho munasarjasyövässä in vitro

Munasarjasyöpä on Suomessa neljänneksi yleisin naisten pahanlaatuinen sairaus. Vuosittain todetaan yli 500 uutta tapausta. Epämääräisen oireiston vuoksi 2/3 tapauksista todetaan pitkälle edenneessä taudin vaiheessa ja leikkaushoidon jälkeen potilaat saavat lähes poikkeuksetta solunsalpaajahoitoa. Platinayhdisteet (sisplatiini ja karboplatiini) ovat tavallisimpia solunsalpaajia munasarjasyövän hoidossa, ja platinapohjaisilla yhdistelmähoidoilla saavutetaankin ensihoidossa vaste 60-80 %:ssa tapauksista. Ennustetta huonontavat solunsalpaajaresistenssin kehittyminen hoidon kuluessa sekä syövän taipumus uusiutua.

Pirjo Engblom

Luun morfogeneettisen proteiinin toiminta luukasvaimissa

Luu on tukikudoksen erilaistunut muoto, jolla on useita tärkeitä tehtäviä. Luu muodostaa ihmisen tukirangan, joka ylläpitää mineraalitasapainoa ja on siten tärkeä säilytyspaikka eräille epäorgaanisille ja orgaanisille aineille. Luusta 30-35 % on orgaanista ainesta ja 65-70 % epäorgaanista suoloja. Orgaanisesta osasta yli 90 % on kollageenia. Loput alle 10 % muodostuu muista proteiineista kuin kollageenista, luun soluista sekä niiden biologiaan vaikuttavista mielenkiintoisista kasvutekijöistä.

Minna Laitinen

Morfologiset markkerit kokeellisissa ihokasvaimissa

Ihon levyepiteelikarsinooma ja basosellulaarinen karsinooma ovat vaaleaihoisilla ihmisillä yksi yleisimmistä syöpämuodoista. Molempien tärkein etiologinen tekijä on auringonvalon ja keinotekoisen valon ultraviolettisäteily. Suomen pohjoisen sijainnin ansiosta ultraviolettisäteilyaltistus on matala, mutta levyepiteelikarsinooma ja basosellulaarikarsinooma sijoittuvat silti kymmenen yleisimmän syövän joukkoon. Yhdysvalloissa tilanne on jo toinen: noin puolet diagnosoiduista syöpätapauksista on ihon levyepiteeli- tai basosellulaarisia karsinoomia.

Markus Mäkinen

Keuhkokuumeesta aiheutunut sairaalahoito Suomessa 1972-93

Tutkimuksessa selvitettiin keuhkokuumeesta aiheutuneen sairaalahoidon käytön kehitys vuodesta 1972 vuoteen 1993 Suomessa käyttäen lähteenä valtakunnallista sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteriä. Saatujen tulosten pohjalta laskettiin ennuste sairaalahoidon käytön muutoksesta vuoteen 2020.

Pirjo Helena Säynäjäkangas

Rifampisiinin vaikutusta eräiden CYP3A4-substraattien farmakokinetiikkaan

Useimmat lääkeaineet metaboloituvat sytokromaalisten (CYP) entsyymien välityksellä ohutsuolen seinämässä ja maksassa. CYP-entsyymien aktiivisuuden lisääntyminen, esim. joidenkin lääkeaineiden vaikutuksesta, voi laskea toisen ko. entsyymin välityksellä metaboloituvan lääkeaineen pitoisuuksia plasmassa. Rifampisiini lisää voimakkaasti lääkeainemetaboliassa keskeisen CYP3A4-entsyymin aktiivisuutta.

Kirsti Villikka

Mehiläishoitajien mehiläismyrkkyallergia

Mehiläismyrkkyallergia on yleinen mehiläishoitajilla, eivätkä hengenvaaralliset reaktiotkaan ole harvinaisia. Mehiläisen ja ampiaisen piston aiheuttamien reaktioiden yleisyyttä mehiläishoitajilla tutkittiin ja haettiin tekijöitä, joilla on yhteys yleisreaktioihin. Mehiläismyrkylle herkistymiseen yhdistyviä tekijöitä kartoittamalla pyrittiin arvioimaan yleisreaktioiden riskiä. Selvitimme myös sitä, miksi vain osa herkistyneistä reagoi pistoihin yleisoirein tai suurella paikallisreaktiolla. Aloite tutkimuksiin tuli mehiläishoitajilta itseltään.

Ilkka Annila

Skitsofrenia ja itsemurha

Skitsofrenia on vakava ja pitkäaikainen, usein nuorella iällä puhkeava sairaus, johon liittyy korkea itsemurhakuolleisuus. Itsetuho on skitsofreniaa sairastavan tavallisin ennenaikaisen kuoleman syy. Arvioidaan, että jopa 10-13 % potilaista tekee itsemurhan usein sairautensa alkuvuosien aikana. Skitsofreniaa sairastavien korkean itsemurhakuolleisuuden taustatekijöistä on olemassa kohtalaisen vähän tutkimustietoa.

Hannele Heilä

Etanolin bakterio-koloninen metaboliareitti: sen entsymaattinen kapasiteetti ja in vivo merkitys

Monet normaalit suolistobakteerit sisältävät alkoholidehydrogenaasiaktiivisuutta ja metaboloivat etanolia. Tämän aktiivisuuden johdosta osa nautitusta alkoholista metaboloituu paksusuolessa bakteriokolonisen reitin välityksellä toksiseksi ja karsinogeeniseksi asetaldehydiksi. Tämän väitöskirjan tavoitteena on tutkia bakteriokolonisen reitin entsymaattista kykyä metaboloida etanolia ja asetaldehydia in vitro. Toisena tavoitteena on selvittää bakteriokolonisen reitin vaikutusta sekä etanolin kokonaispalamisnopeuteen että kroonisen alkoholinkulutuksen nopeuttamaan etanolin palamisnopeuteen in vivo.

Tatiana Nosova

Kipupotilas terveyskeskuksessa

Kivun esiintyvyyttä on tutkittu kohtalaisen paljon, mutta sen merkitys terveyspalveluiden käytön syynä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kivun yleisyys lääkäriin tulon syynä ja analysoida kipua sekä sen tutkimista ja hoitoa perusterveydenhuollossa.

Leptiinin fysiologiaa ihmisen elämänkaaren aikana

Leptiini on pääosin rasvasolun erittämä hormoni, jonka löytäminen 1994 vahvisti jo 1950-luvulla esitetyn teorian, jonka mukaan rasvakudos pystyisi itse säätelemään määräänsä erittämänsä viestin avulla. Kun perinnöllisistä tai ravitsemuksellisista syistä ylipainoisten hiirien osoitettiin laihtuvan leptiinihoidon seurauksena, paljon tieteellistä mielenkiintoa kohdistui leptiiniin siinä toivossa, että myös ihmisen ylipainoisuuteen löydettäisiin hoito. Ensimmäiset leptiinitutkimukset antoivat aiheen odottaa, että leptiinillä on tärkeä merkitys myös ihmisen energia-aineenvaihdunnan säätelyssä. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin leptiinin fysiologiaa ihmisen elämänkaaren aikana, vastasyntyneistä vanhuksiin. Seerumin leptiinipitoisuudet mitattiin radioimmunologisesti. Lisäksi leptiinin kulkeutumista aivoihin selvitettiin nukutetuilla kaneilla, joille annettiin radioaktiivisella jodi-123:lla leimattua leptiiniä, ja leptiinin dynaamista kertymistä aivoihin seurattiin gammakuvauksella.

Heikki Koistinen

Diabetesta sairastavien lasten hypoglykemioiden oirekuva

Hypoglykemia on yleisin insuliinihoidon akuutti komplikaatio. Nykyisin myös lasten diabeteksen hoidossa tavoitellaan aikaisempaa tiukempaa hoitotasapainoa, mikä lisää hypoglykemioiden esiintymisriskiä. Hypoglykemioiden pelko saattaa muodostua hyvän hoitotasapainon saavuttamisen esteeksi.

Sarimari Tupola

Ikään liittyvän silmä-pohjarappeuman sädehoito strontium-levyllä

Ikään liittyvä keskeinen silmänpohjarappeuma, seniili makuladegeneraatio, on yleisin näkövammaisuuden syy länsimaissa. Se aiheuttaa maassamme 53 % yli 64-vuotiaiden näkövammaisuudesta. Noin 20 %:lle potilaista kehittyy taudin vaikeampi, ns. kosteinen eli eksudatiivinen muoto, jolloin verkkokalvon alle tarkan näön alueelle kasvaa uudisverisuonia. Nämä suonet käynnistävät paikallisen arpireaktion ja tällöin potilaan näkö huononee voimakkaasti lyhyen ajan kuluessa. Ainoaa käytössä ollutta hoitomuotoa, laserhoitoa, on voitu antaa vain noin 5 %:lle potilaista.

Aino Jaakkola

Suppean unirekisteröinnin toistettavuus uniapneapotilaiden diagnostiikassa

Obstruktiivinen uniapnea oireyhtymä on yleinen sairaus, jonka esiintyvyys on työikäisessä väestössä naisilla 2 % ja miehillä 4 %. Sairautena uniapnea on tullut tunnetuksi vasta 1980-luvulla, ja kuluneen vuosikymmen aikana uniapnean diagnostiikka ja hoito ovat vakiintuneet osaksi terveydenhuoltojärjestelmää. Uniapneapotilaita on runsaasti, minkä vuoksi tutkimus- ja hoitokäytäntöjä tulee arvioida kriittisesti.

Jukka Lojander

Sydämen synnynnäiselle eteiskammiokatkokselle altistavat HLA-alleelit

Sikiölle, jonka äiti sairastaa autoimmuunitautia, kuten SLE:ta (systeeminen lupus) tai Sjögrenin syndroomaa, saattaa jo raskauden kuluessa kehittyä sydämen rytmihäiriö, nk. totaaliblokki. Sikiön eteiskammiosolmukkeen alue on korvautunut fibroottisella tai rasvakudoksella ilmeisesti inflammaation seurauksena. Bradykardia (50-60 lyöntiä/ min.) havaitaan jo 16.-24. raskausviikon aikana. Viimeistään rytmihäiriö ilmenee lapsen syntyessä. Lapset saavatkin jo heti syntyessään tahdistimen.

Marja-Kaisa Sirén

Vaikean lastenreuman sytostaattihoito

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää solunsalpaajahoitojen vaikutusta lastenreuman ennusteeseen sekä yksilö- että väestötasolla.

Anneli Savolainen

Soluadheesio ja tyvikalvon tuottaminen karsinoomissa

Normaalin epiteelisolukon muuttumisessa pahanlaatuiseksi on morfologisesti erotettavissa useita vaiheita: polarisaation häiriö, epiteelin tyvikalvon hajoaminen, ja myöhemmin invaasio ympäröivään sidekudokseen. Viimeaikaiset kokeelliset tutkimukset ja erityisesti molekyylibiologisten menetelmien kehittyminen ovat tuottaneet runsaasti tietoa invaasion molekyylitason mekanismeista. Proteolyyttisten entsyymien ja solukalvon reseptorien merkitystä invaasiossa on tutkittu melko runsaasti, mutta sen sijaan solukalvoreseptorien ja solunulkoisten proteiinien välisen vuorovaikutuksen merkitys tunnetaan edelleen huonosti.

Taneli Tani