Uusi menetelmä MRSA-bakteerin toteamiseen

Paikallisista epidemioista huolimatta MRSA-bakteerin esiintyvyys on pysynyt matalana sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. Vähäinenkin epäily MRSA-tartunnasta, esimerkiksi hoito ulkomaisessa sairaalassa, johtaa laajamittaisten MRSA-näytteiden tutkimiseen ja potilaan hoitamiseen sairaalaan tullessa ns. kosketuseristyksen periaatteita noudattaen. Näitä työläitä ja henkilökuntaa rasittavia, kalliita eristystoimia joudutaan jatkamaan, kunnes kaikki potilaasta otetut MRSA-näytteet on todettu negatiivisiksi. Nykyisin käytössä olevilla menetelmillä tutkimustulosten valmistuminen kestää yleensä useampia vuorokausia.

Teppo Stenholm

Otsalihassähkökäyrän vaikutus aivosähkökäyrään perustuvaan anestesiasyvyyden monitorointiin

Tajuttomuutta voidaan mitata erilaisilla aivosähkökäyrän tulkintaan pohjautuvilla laitteilla. Näistä laitteista onkin tullut hyvin suosittuja, sillä niiden on todettu vähentävän leikkauksenaikaisen hereillä olon riskiä ja nopeuttavan anestesiasta toipumista. Kyseiset laitteet rekisteröivät aivosähkökäyrää potilaan otsalta ja ohimolta. Rekisteröity aivosähkökäyrä muutetaan laitteen toimesta lukuarvomuotoon, ja kullekin laitteelle on annettu suositus siitä, mitä lukuarvoja anestesian aikana tulisi tavoitella. Otsalihasten lihassähkökäyrä on yksi häiriötekijä, joka saattaa tehdä näiden laitteiden tulkinnasta vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Antti Aho

Aivojen magneettistimulaatiotutkimus muuttaa käsityksiä Unverricht-Lundborgin taudista

Unverricht-Lundborgin tauti kuuluu etenevien myoklonusepilepsioiden tautiryhmään. Sen pääasiallisina oireina ovat epileptiset kohtaukset sekä äkilliset, tahdosta riippumattomat lihasnykäykset, myokloniat. Epileptiset kohtaukset saadaan lääkityksellä yleensä hyvin hallintaan. Myoklonioihin lääkkeet tehoavat kuitenkin selvästi heikommin, joten ne ovat käytännössä sairauden vaikein oire. Valtaosalla suomalaisista potilaista sairauden aiheuttaa sama geneettinen mutaatio, joten todennäköisesti keskushermoston toiminnalliset muutokset voivat vaikuttaa sairauden vaikeusasteen yksilölliseen vaihteluun.

Nils Danner

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030